Työkalu · Laskuri

Kolmen vuoden säännön laskuri

Kun Suomen kansalainen muuttaa ulkomaille, verovelvollisuus Suomeen ei pääty muuttopäivänä. Valitse muuttovuosi, niin näet, kuinka kauan näyttövelvollisuus on käännetty sinulle ja milloin tämä käännetty näyttövelvollisuus päättyy (TVL 11 §). Laskuri toimii selaimessasi — mitään ei lähetetä eikä tallenneta.

Aikajana näyttää vain sen, kuinka kauan näyttövelvollisuus on lähtökohtaisesti käännetty sinulle. Tosiasiallinen kesto riippuu siitä, katkeavatko olennaiset siteesi Suomeen — testaa olennaiset siteesi →

Miten sääntö toimii

Ulkomaille asettuvaa Suomen kansalaista pidetään pääsääntöisesti Suomessa yleisesti verovelvollisena muuttovuoden ja kolmen seuraavan vuoden ajan — tätä kutsutaan kolmen vuoden säännöksi (TVL 11 §).

Lähtökohta on, että muutto ulkomaille on tosiasiallinen ja pysyväluonteinen. Tilapäinen ulkomailla oleskelu — esimerkiksi opiskelun tai sairaanhoidon vuoksi — ei tee oleskelusta pysyvää eikä yleensä katkaise yleistä verovelvollisuutta Suomeen.

Tänä aikana sinut katsotaan rajoitetusti verovelvolliseksi vain, jos itse sitä vaadit ja pystyt lisäksi osoittamaan, ettei sinulla ole verovuonna olennaisia siteitä Suomeen. Näyttötaakka on siis käännetty: näyttövelvollisuus olennaisten siteiden katkeamisesta on tänä aikana sinulla — sinun on itse vaadittava rajoitettua verovelvollisuutta ja osoitettava siteiden puuttuminen, ei Verohallinnon niiden olemassaolo. Ratkaisu olennaisten siteiden olemassaolosta tehdään kussakin tapauksessa erikseen kokonaistilanteesi perusteella.

Näyttövelvollisuus on käännetty sinulle muuttovuoden ja kolmen sitä seuraavan kalenterivuoden ajan; tämä kausi päättyy aina 31.12. neljäntenä vuonna. Vain lähtövuosi ratkaisee laskennan: tammikuussa ja joulukuussa samana vuonna muuttanut päätyy täsmälleen samaan päättymispäivään.

Muutto 31.12.2026 — käännetty näyttövelvollisuus päättyy 31.12.2029

Muutto 1.1.2027 — yhtä vuorokautta myöhemmin — päättyy vasta 31.12.2030

20262027202820292030

Muuttovuoden ja kolmen sitä seuraavan vuoden jälkeen verovelvollisen käännetty näyttötaakka päättyy, ja näyttövelvollisuus poikkeuksellisen vahvoista siteistä on lähtökohtaisesti Verohallinnolla. Suomen kansalainen katsotaan tämän jälkeen lähtökohtaisesti rajoitetusti verovelvolliseksi. Yleinen verovelvollisuus jatkuu enää, jos Verohallinto osoittaa kokonaisarvion perusteella sinulla olevan poikkeuksellisen vahvat siteet Suomeen — tämä on poikkeuksellista.

Kolmen vuoden sääntö koskee kuitenkin vain olennaisten siteiden arviointia. Yleinen verovelvollisuus voi syntyä tämän jälkeenkin tavanomaisin perustein, jos

• oleskelet Suomessa yhtäjaksoisesti yli kuusi kuukautta (lyhyt tilapäinen poissaolo ei katkaise oleskelun yhtäjaksoisuutta), tai
• sinulla on Suomessa varsinainen asunto ja koti.

Nämä TVL 11 §:n perusteet ovat kolmen vuoden säännöstä riippumattomia.

Asema ei silti muutu itsestään: Verohallinto ei käytännössä yleensä vahvista rajoitettua verovelvollisuutta oma-aloitteisesti, vaan sitä tulee vaatia veroilmoituksella tällöinkin. On hyvä varautua siihen, että Verohallinto voi pyytää lisäselvitystä. Ole valmis osoittamaan ainakin tosiasiallinen muuttopäivä, oleskelusi Suomessa ja uudessa asuinmaassasi sekä varsinaisen asuntosi ja kotisi sijainti — erityisesti, jos Suomeen on jäänyt käytössäsi oleva asunto tai perhettä. Poikkeuksellisen vahvojen siteiden kynnys on korkea, mutta selvityspyyntöön on hyvä pystyä vastaamaan dokumentein.

Mikä on olennainen side?

Verohallinnon käytännössä olennaisia siteitä katsotaan yleensä olevan kolmen ensimmäisen vuoden aikana, jos yksikin seuraavista täyttyy:

• Suomeen jää puolisosi tai asuntosi
• Suomeen jää muu kiinteistösi kuin vapaa-ajan asunto
• kuulut Suomen sosiaaliturvaan
• harjoitat liiketoimintaa Suomessa, tai
• työskentelet Suomessa.

Selvitä olennaisten siteiden testillä, mitkä siteesi jäisivät voimaan. Tarkemmin siteistä, näytöstä ja näyttövelvollisuudesta kertoo opas Kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet.

Kaksoisasuminen ja verosopimus

Käännetty näyttövelvollisuus koskee vain kansallisen lain mukaista verovelvollisuutta — ei sitä, miten verotusoikeus jakautuu Suomen ja uuden asuinmaasi välillä. Ulkomailla oleskeleva, Suomessa yleisesti verovelvollinen Suomen kansalainen voi olla myös toisessa valtiossa maailmanlaajuisesti verovelvollinen. Tällöin verosopimuksen perusteella ratkaistaan se valtio, jossa tällaisen kaksoisasujan katsotaan asuvan verosopimusta sovellettaessa, ja toinen valtioista joutuu silloin yleensä luopumaan maailmanlaajuisesta verotusoikeudesta.

Jos sinun katsotaan verosopimusta sovellettaessa asuvan uudessa asuinmaassasi, verosopimus voi estää tai rajoittaa Suomen verotusta myös Suomesta saadun tulon osalta — esimerkiksi osingoista, koroista ja rojalteista Suomessa on tällöin noudatettava verosopimuksen mukaisia enimmäisprosentteja. Verosopimus voi siis keventää Suomen verotusta silloinkin, kun näyttövelvollisuus on yhä käännetty sinulle. Useat Suomen verosopimukset sisältävät tosin verosopimukseen kirjatun ns. kolmen vuoden säännön, jonka perusteella Suomi voi säilyttää verotusoikeuden vielä muuton jälkeen. Ympätty sääntö ei kuitenkaan pidennä kansallisen lain mukaista verovelvollisuutta: se vaikuttaa vain niin kauan kuin olet Suomessa yleisesti verovelvollinen. Verosopimusten vaikutus käsitellään tarkemmin maastamuuton verotuksen kattavassa oppaassa.

Laskuri olettaa myös, että olet Suomen kansalainen — muun maan kansalaiseen kolmen vuoden sääntöä ei sovelleta samalla tavalla.

Jatka tästä