Ulkomaille muuttaminen – verotus
Muutto ulkomaille ei katkaise verovelvollisuuttasi Suomeen automaattisesti. Suomen kansalaisena sinua pidetään lähtökohtaisesti Suomessa asuvana vielä muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta. Tämä opas kertoo, mitä se tarkoittaa ja mihin voit itse vaikuttaa.
Ulkomaille muuttaminen vaikuttaa tuloverotukseen, perintö- ja lahjaverotukseen sekä mahdollisesti myös omistamiesi ja johtamiesi yhtiöiden verotukseen. Uuden kotimaasi verosäännösten lisäksi sinun on huomioitava Suomen kansalliset säännökset sekä verosopimukset — pahimmassa tapauksessa maastamuutto voi johtaa jopa joidenkin tulojen kaksinkertaiseen verotukseen.
Suomen maastamuuttoa koskevat verosäännökset ovat monimutkaisia ja tulkinnanvaraisia. Verotukseesi Suomessa maastamuuton jälkeen vaikuttaa neljä asiaa: muuton pysyvyys, Suomessa oleskelu, Suomeen jäävät siteet sekä Suomessa sijaitseva omaisuus ja täältä saadut tulot. Tuloverotuksessa verovelvollisuuttasi Suomeen voi havainnollistaa yksinkertaistaen lentoyhtiöiden etuohjelmista tutulla tasojärjestelmällä — mitä korkeammalle pääset, sitä vähemmän Suomelle jää verotettavaa.
Verovelvollinen Suomeen kaikista maailmanlaajuisista tuloistasi.
Ulkomaantyön palkka voidaan vapauttaa Suomessa verosta. Palkkatulo ja muut maailmanlaajuiset tulot on silti ilmoitettava Suomeen veroilmoituksella.
Verosopimus voi rajoittaa Suomen verotusoikeutta, vaikka säilyisit yleisesti verovelvollisena. Maailmanlaajuiset tulot on silti ilmoitettava Suomeen.
Veroa Suomeen vain Suomesta saaduista tuloista. Ei yleistä veroilmoitusvelvollisuutta — ilmoitat vain Suomesta saamasi tulot.
Tasot kuvaavat asemaa Suomen verotuksessa — eivät tavoitetta. Se, mihin päädyt, riippuu muuton pysyvyydestä, oleskelustasi ja Suomeen jäävistä siteistä.
Yleinen verovelvollisuus
Suomessa asuva henkilö on yleisesti verovelvollinen eli sinua verotetaan sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista (maailmanlaajuinen verovelvollisuus). Sinun katsotaan asuvan tuloverotuksessa Suomessa, jos
- sinulla on täällä varsinainen asunto ja koti, tai
- oleskelet jatkuvasti Suomessa yli kuuden kuukauden ajan (tilapäinen poissaolo ei kuitenkaan estä pitämästä Suomessa oleskelua jatkuvana).
Verotuskäytännössä alle kahden kuukauden poissaoloa on pidetty tilapäisenä — eli alle kahden kuukauden poissaolot Suomesta luetaan Suomessa oleskeluksi. Yli kuuden kuukauden oleskelu voi siten täyttyä, vaikka olisit oleskellut Suomessa alle 183 päivää. Aiheesta on oma opas: Yli kuuden kuukauden oleskelu Suomessa ja yleinen verovelvollisuus.
Kolmen vuoden sääntö
Suomen kansalaista pidetään kuitenkin Suomessa asuvana, kunnes kolme vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jonka aikana hän on lähtenyt maasta, jollei hän näytä, ettei hänellä ole verovuonna ollut olennaisia siteitä Suomeen TVL 11 §. Jos siis olet Suomen kansalainen, sinua pidetään Suomessa asuvana muuttovuonna ja kolmena sitä seuraavana vuonna. Yleinen verovelvollisuus jatkuu, vaikka sinulle ei jää Suomeen varsinaista asuntoa ja kotia etkä oleskele Suomessa yli kuutta kuukautta.
Yleisen verovelvollisuuden katkaiseminen tätä ennen edellyttää nimenomaista vaatimusta ja sen osoittamista, että kaikki niin sanotut olennaiset siteet Suomeen ovat katkenneet. Olennaisten siteiden katkeamisen osalta näyttövelvollisuus on poikkeuksellisesti verovelvollisella.
Aiheesta on oma perusteellinen opas: Kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet — ja oman tilanteesi voit käydä läpi ilmaisella tarkistustyökalulla.
Kuuden kuukauden sääntö
Suomessa asuvan henkilön ulkomailla työskentelystä saama tulo on lähtökohtaisesti Suomessa veronalaista. Kuuden kuukauden säännön perusteella ulkomailla tehdystä työstä saamasi palkka on kuitenkin Suomessa verotonta, jos kaikki alla olevat ehdot täyttyvät TVL 77 §:
- oleskelu ulkomailla johtuu työstä,
- työskentely ulkomailla kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta,
- Suomen ja työskentelyvaltion välinen verosopimus ei estä palkan verottamista työskentelyvaltiossa,
- työntekijä ei oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin kuutena päivänä kuukaudessa ulkomaantyöskentelyn aikana (mukaan lukien matkapäivät), ja
- työnantaja ei ole suomalainen julkisyhteisö eikä työtä tehdä suomalaisessa laivassa tai lentokoneessa.
Ks. Verohallinnon kuuden kuukauden säännön soveltumistesti (kaavio).
Kuuden kuukauden säännön soveltumista vaaditaan vuosittain veroilmoituksella, jossa ilmoitetaan myös Suomen verosta vapautettu palkkatulo ja esitetään soveltumisedellytysten täyttyminen. Näin ollen esimerkiksi Suomessa vietetyistä päivistä on pidettävä kirjaa.
Tärkein käytännön rajaus: oleskelun ulkomailla on johduttava nimenomaan työstä. Et siis voi itse päättää siirtyä etätöihin ulkomaille ja vaatia kuuden kuukauden sääntöä — omasta päätöksestään muuttava ei tyypillisesti saa vapautusta, vaikka työ jatkuisi etänä suomalaiselle työnantajalle.
Verosopimuksen mukainen asuminen
Vaikka säilyisit Suomessa yleisesti verovelvollisena kolmen vuoden säännön perusteella, voi verosopimus rajoittaa Suomen verotusoikeutta. Tämä edellyttää, että Suomella on voimassa verosopimus uuden asuinvaltiosi kanssa ja olet verosopimuksen mukaan uudessa asuinvaltiossasi asuva. Verosopimuksissa ratkaistaan niin sanotut kaksoisasumistilanteet, joissa molemmat valtiot pitävät henkilöä kyseisessä valtiossa asuvana.
Verosopimusten niin sanotun tie-breaker-säännöksen mukaan sinun katsotaan yleensä asuvan verosopimusta sovellettaessa siinä valtiossa, jossa sinulla on
- vakinainen asunto, tai
- jos vakinainen asunto on käytettävissä useassa valtiossa, se valtio, johon sinulla on kiinteämmät henkilökohtaiset ja taloudelliset siteet (elinetujen keskus).
Useimmiten verosopimuksen mukainen asuinvaltio saadaan määriteltyä edellä mainitun vakituisen asunnon tai elinetujen keskuksen perusteella. Ellei kaksoisasuminen ratkea näillä, tarkastellaan seuraavaksi oleskeluasi ja kansalaisuuttasi.
Jo verosopimuksen mukaisen asuinvaltion siirtyminen voi rajoittaa tai estää kokonaan Suomea verottamasta saamiasi luovutusvoittoja ja osinkotuloa. Lähtökohtaisesti Suomi kuitenkin säilyttää aina verotusoikeuden Suomessa sijaitsevista kiinteistöistä, asunto-osakeyhtiöistä ja muista keskinäisistä kiinteistöyhtiöistä saatuihin vuokratuloihin ja luovutusvoittoihin. Tavallisten kiinteistöyhtiöiden osakkeiden osalta tilanne riippuu ratkaisevasti soveltuvasta verosopimuksesta.
Palkkatulon verotuksen kannalta ratkaisevaa on muun muassa tehtävä, josta palkka saadaan, työnantaja (julkinen vai yksityinen), työnantajan sijaintivaltio sekä se, missä maassa ja kuinka pitkäaikaisesti työtä tai muuta tehtävää suoritetaan. Verosopimuksen mukaisen asuinvaltion siirryttyä Suomi ei yleensä saa verottaa ulkomailla tehtävästä työstä yksityiseltä työnantajalta (muulta kuin suomalaiselta julkisyhteisöltä) saatavaa palkkaa. Palkkatulon verotus, kuten muutkin maastamuuton verovaikutukset, tulee aina selvittää tapauskohtaisesti.
Ympätty kolmen vuoden sääntö. Useat Suomen solmimista verosopimuksista sisältävät verosopimukseen ympätyn kolmen vuoden säännön, jonka perusteella Suomi säilyttää verotusoikeutensa vielä maastamuuton ja verosopimuksen mukaisen asuinvaltion siirtymisen jälkeen. Ainakin seuraavissa Suomen tekemissä verosopimuksissa on sovittu, että Suomi saa verottaa yleisesti verovelvollisia kansalaisiaan, vaikka heidät verosopimusta sovellettaessa katsottaisiin toisessa sopimusvaltiossa asuviksi.
↳ Maat, joiden verosopimuksessa on ympätty kolmen vuoden sääntö
Arabiemiraatit, Argentiina, Barbados, Bosnia-Hertsegovina, Brasilia, Etelä-Afrikka, Filippiinit, Italia, Korea, Kosovo, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Meksiko, Montenegro, Pakistan, Romania, Sambia, Serbia, Slovakia, Sri Lanka, Thaimaa, Tsekki, Ukraina, Uusi-Seelanti, Uzbekistan, Venäjä ja Viro.
Eräissä sopimuksissa soveltaminen poikkeaa: Kreikan sopimuksessa aika on kolmen sijasta kaksi vuotta, ja Italian sekä Luxemburgin sopimuksissa sääntö ei sovellu, jos sinulla on myös kyseisen maan kansalaisuus.
Lisäksi esimerkiksi Iso-Britannian kanssa solmittu verosopimus sisältää erityisen lausekkeen, joka voi antaa Suomelle verotusoikeuden vielä maastamuuton jälkeen. Eräät verosopimukset (kuten Pohjoismaiden välinen verosopimus sekä Saksan ja Alankomaiden verosopimukset) sisältävät erityisiä määräyksiä, joiden perusteella Suomi voi eräissä tilanteissa säilyttää verotusoikeuden tiettyjen osakkeiden, osuuksien ja muiden oikeuksien luovutuksiin vielä verosopimuksen mukaisen asuinvaltion siirtymisen jälkeen. Lisäksi on huomionarvoista, ettei Suomella ole tällä hetkellä voimassa olevaa verosopimusta Portugalin kanssa, eikä verosopimuksen mukaista suojaa voi näin ollen saada Portugaliin muutettaessa.
Vaikka verosopimus rajoittaa Suomen verotusoikeutta tiettyyn tuloon, on sinun yleisesti verovelvollisena kuitenkin ilmoitettava maailmanlaajuiset tulot vuosittain Suomeen veroilmoituksella.
Verosopimuksen mukaista asumista vaaditaan veroilmoituksella, ja se voidaan varmistaa ennakkoratkaisulla — ks. Statuksen vaatiminen ja ennakkoratkaisu alla.
Rajoitettu verovelvollisuus
Suomen kansalaisen muuttaessa ulkomaille hänestä tulee pääsääntöisesti rajoitetusti verovelvollinen vasta muuttovuoden ja kolmen sitä seuraavan vuoden jälkeen. Sinut voidaan kuitenkin katsoa rajoitetusti verovelvolliseksi jo ennen tätä, jos osoitat, että muutto on pysyvä eikä sinulle ole jäänyt ulkomaille muuton jälkeen mitään olennaisia siteitä Suomeen.
Mitä lasketaan olennaiseksi siteeksi?
Jo yksi vahva side — useimmiten käytössäsi oleva asunto — voi riittää pitämään sinut yleisesti verovelvollisena. Kolmen vuoden yhtäjaksoisen ulkomailla asumisen jälkeen sinua voidaan pitää yleisesti verovelvollisena enää, mikäli sinulla on edelleen erityisen vahvoja siteitä Suomeen. Erityisten vahvojen siteiden osalta näyttövelvollisuus on lähtökohtaisesti Verohallinnolla.
Rajoitetusti verovelvollisena sinulla ei ole yleistä veroilmoitusvelvollisuutta Suomeen. Veroilmoitus on kuitenkin jätettävä muun muassa Suomessa sijaitsevan kiinteistön tai asunto- tai kiinteistöyhtiön osakkeen omistuksen perusteella saaduista vuokratuloista ja luovutusvoitoista. Muutoin pääsääntönä on Suomesta saatujen tulojen osalta lähdeverotus. Uudesta asuinvaltiostasi riippuen voit olla oikeutettu verosopimuksen mukaiseen alhaisempaan lähdeveroprosenttiin esimerkiksi Suomesta saatujen osinkojen osalta.
Rajoitettua verovelvollisuutta vaaditaan veroilmoituksella, ja se voidaan varmistaa ennakkoratkaisulla — ks. Statuksen vaatiminen ja ennakkoratkaisu alla.
Statuksen vaatiminen ja ennakkoratkaisu
Näin vaadit ja varmistat verotusasemasi käytännössä.
Vaatiminen veroilmoituksella
Rajoitettua verovelvollisuutta ja/tai verosopimuksen mukaista asumista tulee vaatia muuttovuoden veroilmoituksella. Rajoitettu verovelvollisuus voidaan verotuskäytännön perusteella vahvistaa muuttohetkestä, jos kaikki olennaiset siteet ovat katkenneet viimeistään muuttohetkellä. Muussa tapauksessa rajoitettu verovelvollisuus alkaa sen verovuoden päättyessä, jona kaikki olennaiset siteet ovat katkenneet, tai kun muuttovuodesta on kulunut kolme vuotta. Verohallinto antaa lopullisen päätöksen kuitenkin vasta verotuspäätöksellä — käytännössä vasta muuttoa seuraavan vuoden kesällä tai syksyllä.
Asuinpaikkatodistus
Kun vaadit rajoitettua verovelvollisuutta tai verosopimuksen mukaista asumista, vaatimukseen liitetään asuinpaikkatodistus. Lomake 6132 on todistus, jonka uuden asuinmaasi veroviranomainen täyttää ja vahvistaa ja joka toimitetaan Suomen Verohallinnolle osoituksena siitä, että olet kyseisessä valtiossa verosopimuksen mukaan asuva. Lomake: Verohallinto: Asuinpaikkatodistus (lomake 6132).
Lomakkeen 6132 sijasta käy myös muuttomaan veroviranomaisen oma asuinpaikkatodistus, jossa todetaan, että olet kyseisessä maassa yleisesti verovelvollinen maailmanlaajuisista tuloistasi ja verosopimuksen mukaan siellä asuva. Tämä on usein käytännössä tarpeen, sillä kaikkien maiden veroviranomaiset eivät suostu leimaamaan Suomen lomaketta. Huomaa, että kyseessä on oltava nimenomaan veroviranomaisen todistus verovelvollisuudesta — ei pelkkä asukkaaksi rekisteröityminen (väestörekisteriin tai vastaavaan).
Lähdeverokortti ja muutosverokortti
Voit hakea lähdeverokorttia (tai verosopimustilanteessa muutosta verokorttiin) jo ennen veroilmoitusta, mutta se ei ole vielä lopullinen päätös asemastasi.
Ennakkoratkaisu (VML 85 §)
Ennakolta sitovan päätöksen verotusasemastasi saat hakemalla Verohallinnolta maksullista ennakkoratkaisua OmaVero-palvelussa (vero.fi → Hakemuslomakkeet → Ennakkoratkaisu). Sen etu on, että saat sitovan tiedon jo ennen varsinaista verotuspäätöstä. Hakeminen on yleensä suositeltavaa erityisesti, jos sinulla on merkittävää omaisuutta tai tilanne on tulkinnanvarainen.
Ennakkoratkaisu haetaan yleensä heti muuton jälkeen, kun tosiseikat (kohdemaan asunto, siteiden katkeaminen, oleskelu) ovat toteutuneet ja osoitettavissa. Hakeminen on mahdollista myös ennen muuttoa, mutta tällöin epätavallisempaa, koska tosiseikat eivät ole vielä toteutuneet. Poikkeus: veroneutraalin osakevaihdon exit-veroriski EVL 52 f § on selvitettävä jo ennen muuttoa.
Käsittelyaika on yleensä noin 2–3 kuukautta, ja Verohallinto pyytää usein lisäselvitystä ennen päätöstä. Päätöksestä alkaa 30 päivän valitusaika (myös Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä on valitusoikeus), jonka jälkeen päätös saa lainvoiman. Ennakkoratkaisu on sitova, kun hakemuksen tiedot vastaavat toteutuneita olosuhteita, eikä se sovellu automaattisesti — siihen on itse vedottava veroilmoituksella.
Miten eri tulot kohdellaan
Tulolajin verotus riippuu siitä, mille tasolle olet päätynyt. Sama tulo voi kohdella eri tavalla sen mukaan, oletko vielä yleisesti verovelvollinen (muuttovuosi ja kolme seuraavaa vuotta), rajoittaako verosopimus Suomen verotusoikeutta, vai oletko jo rajoitetusti verovelvollinen. Alla jokainen tulolaji näiden kerrosten kautta.
01 Palkka
Yleisesti verovelvollisena
Ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka on lähtökohtaisesti Suomessa veronalaista, mutta kuuden kuukauden sääntö voi vapauttaa sen verosta (ks. Silver yllä). Suomessa tehdystä työstä saatu palkka on aina Suomessa veronalaista.
Verosopimus rajoittaa
Verosopimuksen mukaisen asuinvaltion siirryttyä Suomi ei yleensä saa verottaa ulkomailla tehdystä työstä yksityiseltä työnantajalta (muu kuin suomalainen julkisyhteisö) saatua palkkaa. Myös Suomessa tehty työ verotetaan tällöin vain asuinvaltiossa verosopimusten ns. mekaanikkosäännön (183 päivän sääntö) nojalla, jos kaikki kolme ehtoa täyttyvät: (a) oleskelu Suomessa enintään 183 päivää kalenterivuodessa, (b) työnantaja ei ole Suomessa asuva, ja (c) palkkaa ei rasita työnantajan Suomessa oleva kiinteä toimipaikka. Julkisyhteisön maksamaan palkkaan sovelletaan omia erityismääräyksiään.
Rajoitetusti verovelvollisena
Suomessa tehdystä työstä saadusta palkasta peritään lähdevero 35 % (lähdeverovähennys 510 €/kk) — vaihtoehtoisesti voit vaatia progressiivista verotusta. Ulkomailla tehtyä työtä Suomi ei verota; jos työtä tehdään sekä Suomessa että ulkomailla, verotettava osuus jaetaan työpäivien mukaan.
02 Osingot
Yleisesti verovelvollisena
Suomi verottaa sekä suomalaiset että ulkomaiset osingot pääomatulona. Ulkomailta saadun osingon kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi Suomi hyvittää enintään verosopimuksen mukaisen lähdeveron suuruisen määrän.
Verosopimus rajoittaa
Vaikka yleinen verovelvollisuus jatkuisi, listaamattoman yhtiön osingosta voit edelleen hyötyä osakkeen nettovarallisuuteen perustuvasta huojennuksesta — mutta verosopimus rajoittaa Suomen perimän veron enimmäisprosenttia. Alennus edellyttää lähdeverokortin hakemista. Jos sinut katsotaan verosopimusta sovellettaessa toisessa maassa asuvaksi, Suomi ei lähtökohtaisesti saa verottaa myöskään ulkomaisia osinkoja; ympätty kolmen vuoden sääntö on tästä poikkeus.
Rajoitetusti verovelvollisena
Suomesta saadusta osingosta peritään lähdevero, lähtökohtaisesti 30 % (hallintarekisteröidyille osakkeille 35 %). Verosopimus alentaa lähdeveron tyypillisesti 15 prosenttiin tai sen alle; alennus edellyttää lähdeverokorttia maksajalle tai liikaa perityn veron takaisinhakua. Ulkomailta saatuja osinkoja Suomi ei verota.
03 Korkotulo
Yleisesti verovelvollisena
Suomesta ja ulkomailta saatu korkotulo on veronalaista pääomatuloa.
Verosopimus rajoittaa
Verosopimus rajaa korkotulon lähdeverotusta tyypillisesti voimakkaasti — useissa Suomen verosopimuksissa korko verotetaan vain saajan asuinvaltiossa. Yleisesti verovelvollisena ulkomailta saadun koron kaksinkertainen verotus poistetaan hyvittämällä enintään verosopimuksen mukaisen lähdeveron suuruinen määrä.
Rajoitetusti verovelvollisena
Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saama korkotulo on pääsääntöisesti Suomessa verovapaata (lähdeverolaki).
04 Luovutusvoitot
Yleisesti verovelvollisena
Suomi verottaa luovutusvoitot maailmanlaajuisesti — myös ulkomaisen omaisuuden myynnistä.
Verosopimus rajoittaa
Sopimuksen mukaisen asuinvaltion siirtyminen voi rajoittaa tai poistaa Suomen oikeuden esimerkiksi pörssiosakkeiden ja muun irtaimen omaisuuden luovutusvoittoihin. Suomi säilyttää kuitenkin lähtökohtaisesti aina verotusoikeuden Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen sekä asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöyhtiöiden osakkeiden luovutusvoittoihin — samoin kiinteistövaltaisten yhtiöiden, joiden varoista yli puolet on Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta.
Rajoitetusti verovelvollisena
Muun irtaimen omaisuuden, kuten pörssiosakkeiden, luovutusvoittoja Suomi ei lähtökohtaisesti verota. Suomessa sijaitsevat kiinteistöt ja asunto-osakkeet Suomi verottaa aina.
Oma asunto ja työsuhdeoptiot
Oman vakituisen asunnon luovutusvoitto voi olla verovapaa TVL 48 §, jos olet omistanut asunnon vähintään kaksi vuotta ja käyttänyt sitä omistusaikanasi yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta vakituisena asuntonasi — varmista ehtojen täyttyminen ennen muuttoa ja myyntiä. Työsuhdeoptioihin ja osakepalkkioihin (RSU) sovelletaan kertymisperiaatetta: Suomi verottaa Suomessa asumisen aikana kertyneen osuuden myös muuton jälkeen.
05 Eläkkeet
Yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisena
Pääsääntöisesti Suomi verottaa Suomesta maksettavan eläkkeen myös muuton jälkeen, sekä julkisen että yksityisen eläkkeen osalta.
Verosopimus
Verosopimukset rajoittavat usein Suomen verotusoikeutta, eikä yhtenäistä linjaa ole — kohtelu vaihtelee sopimuksittain merkittävästi: sosiaaliturvaan perustuvat eläkkeet (kansaneläke, työeläkkeet) verotetaan tyypillisesti Suomessa; yksityiseen palvelussuhteeseen perustuva eläke usein vain asuinvaltiossa; julkisen palveluksen eläkkeisiin sovelletaan erityissääntöjä, joissa verotusoikeus voi riippua kansalaisuudesta. Sovellettava sopimus on aina tarkistettava. Lisätietoa: Verohallinto: Eläketulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa.
06 Vuokratulot
Yleisesti verovelvollisena
Suomessa sijaitsevan kiinteistön taikka asunto- tai kiinteistöyhtiön osakkeen vuokratulot verotetaan Suomessa. Myös ulkomailla sijaitsevan kiinteistön vuokratulot kuuluvat Suomen verotettaviin, mutta verosopimus antaa verotusoikeuden yleensä kiinteistön sijaintivaltiolle ja kaksinkertainen verotus poistetaan.
Rajoitetusti verovelvollisena
Suomi verottaa vain Suomessa sijaitsevan kiinteistön taikka asunto- tai kiinteistöyhtiön osakkeen vuokratulot. Niistä on annettava veroilmoitus myös rajoitetusti verovelvollisena.
Yhtiöt, vakuutukset ja varallisuus
01 Omistamasi ja johtamasi yhtiöt
Muutto voi vaikuttaa myös omistamasi tai johtamasi yhtiön verotukseen. Yhtiölle voi muodostua kiinteä toimipaikka uuteen asuinvaltioosi johtopaikan, muun toimipaikan tai epäitsenäisen edustajan perusteella, ja yhtiö voidaan katsoa siellä yleisesti verovelvolliseksi tosiasiallisen johtopaikan perusteella. Yhteisöillä on lisäksi ollut vuodesta 2020 käytössä maastapoistumisvero (exit tax), jos yhteisö siirtyy rajoitetusti verovelvolliseksi tai verosopimuksen mukaan toisessa maassa asuvaksi (EU:n veronkiertodirektiivi). Maastamuuton yhteydessä on erittäin suositeltavaa selvittää vaikutukset myös yritys- ja sijoitustoimintaasi.
02 Maastapoistumisvero – luonnolliset henkilöt
Luonnollisilla henkilöillä ei tällä hetkellä ole Suomessa maastapoistumisveroa (arvonnousuvero, exit tax) — sitä on valmisteltu toistuvasti, mutta ei otettu käyttöön. Jotkin puolueet ajavat veroa edelleen, joten asia kannattaa pitää mielessä pidemmän aikavälin muuttosuunnitelmassa: seuraavat eduskuntavaalit ovat huhtikuussa 2027, ja uutta hallitusohjelmaa on suositeltavaa seurata. Tämä on eri asia kuin yhteisöjä koskeva maastapoistumisvero (voimassa vuodesta 2020) ja ETA-alueen ulkopuolelle muutettaessa osakevaihdon perusteella mahdollisesti laukeava vero.
03 Vakuutuskuoret ja sijoitusvakuutukset
Suomalaisen yhtiön myöntämästä henkivakuutuksesta tai kapitalisaatiosopimuksesta saatu tuotto on Suomesta saatua pääomatuloa myös rajoitetusti verovelvollisena — verosopimus voi kuitenkin rajoittaa Suomen verotusoikeutta. Ulkomaisen vakuutuskuoren tuottoa Suomi ei rajoitetusti verovelvollisen osalta verota, mutta kohdemaan verokohtelu on selvitettävä erikseen.
Sijoitusvakuutusten osalta on erittäin tärkeää selvittää, tunnustaako uusi kotimaa ylipäätään sijoitusvakuutuksen. Monilla mailla on tiukkoja vaatimuksia sijoitusvakuutusten ehdoille, jotta verotuksen lykkäysetu säilyy. Eräät ulkomaiset vakuutusyhtiöt ovat erikoistuneet räätälöimään vakuutuksia eri maiden lainsäädäntöön sopiviksi muuton yhteydessä. Kotimaiset vakuutusyhtiöt eivät yleensä ole erikoistuneet maastamuuttotilanteisiin, ja vakuutuksen lykkäysetu voidaan menettää — tällöin on syytä harkita vakuutuksen päättämistä ennen maastamuuttoa.
04 Osakesäästötili (OST)
Osakesäästötililtä nostettu tuotto on Suomesta saatua pääomatuloa myös muuton jälkeen. Tilin lopettamista ennen muuttoa kannattaa usein harkita osana muuton kokonaissuunnittelua, koska pääsääntöisesti osakesäästötilin verotuksen lykkäysetua ei tunnusteta muissa maissa.
05 Osakevaihto ja muutto ETA-alueen ulkopuolelle
Jos olet saanut osakkeita veroneutraalissa osakevaihdossa EVL 52 f § ja muutat ETA-alueen ulkopuolelle ennen kuin viisi vuotta on kulunut osakevaihtovuoden päättymisestä, lykätty luovutusvoitto verotetaan. Sama koskee ketjumuuttoa: ensin ETA-maahan ja sieltä edelleen ETA:n ulkopuolelle viiden vuoden sisällä. Tilanne on tulkinnanvarainen ja seuraukset välittömiä — ennakkoratkaisun hakeminen ennen muuttoa on tällöin vahvasti suositeltavaa.
06 Perintö- ja lahjavero
Perintö- ja lahjaverotuksessa verovelvollisuus Suomeen muodostuu, jos joko lahjanantaja/perittävä tai lahjansaaja/perillinen asuu Suomessa. Suomen solmimat perintöverosopimukset voivat kuitenkin rajoittaa Suomen verotusoikeutta kansainvälisissä tilanteissa. Suomella on voimassa oleva perintöverosopimus Sveitsin, Ranskan, Yhdysvaltojen ja Alankomaiden kanssa sekä Pohjoismainen perintöverosopimus Tanskan ja Islannin kanssa (Ruotsi ja Norja ovat irtisanoutuneet siitä perintöveron lakkauttamisen myötä).
Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta Suomen perintö- ja lahjavero peritään kuitenkin aina, riippumatta osapuolten asuinpaikasta PerVL 4.2 §. Ks. Verohallinto: Perintö- ja lahjaverotus kansainvälisissä tilanteissa.
Esimerkiksi Sveitsin perintöverosopimuksen mukaan, jos perinnönjättäjä asui Sveitsissä, Suomeen on suoritettava perintöveroa vain Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta (ei esimerkiksi suomalaisista asunto-osakkeista), vaikka perillinen asuisi Suomessa. Huomionarvoista on, että perintöverosopimukset soveltuvat vain varsinaiseen perintöön, eivät lahjanantajan elinaikana antamiin lahjoihin tai ennakkoperintöihin. Ks. erillinen opas: Sveitsin perintöverosopimus.
Perintö- ja lahjaverotuksen asumiskäsite arvioidaan lähtökohtaisesti itsenäisesti PerVL 4.3 § ja 18.4 § eikä siihen sovelleta tuloverotuksen tavoin kolmen vuoden sääntöä TVL 11.3 § ja 17.4 § eikä sellaisenaan myöskään puolen vuoden jatkuvaa oleskelua.
Näin ollen on mahdollista, että vaikka olisit Suomessa yleisesti verovelvollinen kolmen vuoden säännön perusteella, sinun ei katsottaisi kuitenkaan asuvan perintö- ja lahjaverotuksen osalta Suomessa. Epätodennäköisempää, mutta ei mahdotonta, on että tuloverotuksessa rajoitetusti verovelvollisen katsottaisiin kuitenkin asuvan perintö- ja lahjaverotuksen osalta Suomessa. Myös lahjaverotuksessa verovelvollisuus Suomeen voidaan varmistaa ennakolta Verohallinnolta haettavalla maksullisella ennakkoratkaisulla.
Lisäksi on huomionarvoista, että uuden asuinvaltion jäämistöoikeus ja aviovarallisuutta koskevat säännökset voivat poiketa huomattavasti Suomen säännöksistä. Ulkomaille muuton yhteydessä onkin suositeltavaa tarkastella ja päivittää sekä mahdollinen avioehtosopimus että testamentti.
Beckham, non-dom, flat tax
Moni kohdemaa houkuttelee muuttajia erityisellä verojärjestelmällä. Ne eivät poista Suomen pään kysymyksiä, ja kaikkiin liittyy sama riski: jos kohdemaa ei verota sinua maailmanlaajuisista tuloistasi, Verohallinto voi katsoa, ettet ole verosopimusta sovellettaessa kohdemaassa asuva — jolloin sopimus ei rajoita Suomen verotusoikeutta lainkaan. Alla on muutama esimerkki; lista ei ole tyhjentävä.
ES Espanja: Beckham-laki
Beckham-statuksella sinua verotetaan Espanjassa vain Espanjan lähteistä saaduista tuloista. Espanjan veroviranomaiset ovat vahvistaneet, ettei järjestelmän piirissä olevia pidetä verosopimusta sovellettaessa Espanjassa asuvina — suoja Suomen verotusta vastaan voi siis jäädä saamatta. Täysi käsittely: Espanja-opas.
CY Kypros: non-dom
Kyproksen non-dom-asemassa osinko- ja korkotulot on vapautettu verosta. Kyse on tulolajikohtaisesta vapautuksesta, ei remittance-järjestelmästä — mutta nimitys "non-dom" voi aiheuttaa sekaannusta verosopimuksen soveltamisessa, eikä vakiintunutta tulkintaa ole. Ennakkoratkaisu on suositeltava.
IT Italia: flat tax
Italian järjestelmässä ulkomaisista tuloista maksetaan kiinteä korvausvero (100 000 €/v), ja Italian lähdetulot verotetaan normaalisti. Vaikutus verosopimuksen soveltamiseen on tulkinnanvarainen, eikä asiasta ole oikeuskäytäntöä. Muista myös Italian sopimukseen ympätty kolmen vuoden sääntö.
PT Portugali: ei verosopimusta
Suomella ei ole voimassa olevaa verosopimusta Portugalin kanssa. Ilman sopimusta kolmas analyysikerros puuttuu kokonaan: Suomi verottaa oman lakinsa mukaan ja Portugali omansa, joten kaksinkertaisen verotuksen riski on todellinen, eikä hyvitys ole automaattinen. Vanha NHR-järjestelmä on päättynyt ja korvautunut rajatummalla IFICI-regiimillä — vanhentuneisiin NHR-tietoihin ei kannata nojata.
CN Kiina: ulkomaalaisregiimi
Kiina ei katso ulkomaalaista verovelvolliseksi maailmanlaajuisista tuloistaan, vaan verottaa vain Kiinasta saadut tulot. Verohallinnon ohjeen esimerkissä 18 todetaan, että tällöin verosopimuksen mukainen asuinvaltio on Suomi eikä henkilö ole oikeutettu verosopimusetuihin. Tämä on Verohallinnon selkein kannanotto järjestelmiin, joissa kohdemaa ei verota ulkomaantuloja. Ks. Verohallinto: Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus.
MT Malta: non-dom / remittance
Maltan non-dom- eli remittance-järjestelmässä ulkomaiset tulot verotetaan Maltalla vain siltä osin kuin ne tuodaan Maltalle, ja järjestelmään liittyy minimivero. Jos ulkomaisia tuloja ei tuoda Maltalle eikä niitä siellä veroteta, syntyy sama riski kuin muissakin regiimeissä: Verohallinto voi katsoa, ettet ole verosopimusta sovellettaessa Maltalla asuva. Maltan verosopimuksessa ei ole ympättyä kolmen vuoden sääntöä.
Maastamuuttajan muistilista
Aikajana on suuntaa antava — oikea järjestys ja painotukset riippuvat tilanteestasi.
↳ Ennen muuttoa
- Kartoita Suomeen jäävät olennaiset siteet ja ratkaise asuntotilanteesi (myynti, vuokraus tai hallinnan luovutus).
- Harkitse ennakkoratkaisun hakemista, etenkin jos tilanteessa on tulkinnanvaraisia kohtia tai sinulla on merkittävää omaisuutta tai odotettavissa olevia merkittäviä tuloja.
- Selvitä lähdeverokortin tarve Suomesta jatkossa maksettaville tuloille (esim. osingot).
- Käy läpi työsuhdeoptiot, sijoitusvakuutukset, osakesäästötili ja mahdolliset osakevaihtojärjestelyt hyvissä ajoin ennen muuttopäätöstä.
↳ Muuttovuonna
- Tee pysyvä muuttoilmoitus (DVV). Muuttoilmoituksen ajankohta on ratkaiseva, koska rajoitettu verovelvollisuus voidaan vahvistaa muuttohetkestä alkaen vain, jos kaikki olennaiset siteet ovat katkenneet viimeistään muuttohetkellä. Verotuskäytännössä rajoitettu verovelvollisuus on vahvistettu tilanteessa, jossa siteitä on vielä jäänyt muuttohetken jälkeen, vasta katkeamista seuraavan kalenterivuoden alusta.
- Hae Kelalta todistus asumisperusteisen sosiaaliturvan päättymisestä.
- Aloita oleskelupäiväkirjan laadinta heti: päivämäärä, maa ja käynnin tarkoitus sekä matkaliput.
↳ Muuton jälkeen
- Oleskele kohdemaassa vähintään noin 183 päivää vuodessa — vähäinen oleskelu heikentää muuton pysyvyysarviota.
- Jos mahdollista, rajoita Suomessa oleskelu noin 90 päivään vuodessa ja yövy käynneilläsi mieluummin tilapäismajoituksessa kuin toistuvasti samassa osoitteessa. Muussa tapauksessa vaikutus verotukseesi on syytä selvittää huolellisesti.
- Anna veroilmoitus Suomeen vuosittain niin kauan kuin olet yleisesti verovelvollinen — ja vaadi rajoitettua verovelvollisuutta ja/tai verosopimuksen mukaista asumista ja/tai kuuden kuukauden säännön soveltamista veroilmoituksellasi, kun edellytykset täyttyvät.
Verostatuksesi on muuton hetkellä poikkeuksellisen epävarma
Maastamuuton yhteydessä verotukseesi vaikuttavat uuden kotimaasi säännösten lisäksi Suomen verosäännökset ja verosopimukset; myös EU-oikeudella voi olla tulkintavaikutusta. Kolmen vuoden sääntö aiheuttaa usein kaksoisasumistilanteen, jossa sinua pidetään yleisesti verovelvollisena sekä Suomessa että uudessa asuinvaltiossasi.
Tavoitteena on varmistaa verotuksesi kunkin tulolajin osalta molemmissa maissa — tarvittaessa ennakkoratkaisulla — ja huomioida samalla yritys- ja sijoitustoimintasi, aviovarallisuussuhteet sekä jäämistöoikeus. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää Suomessa oleskelun määrään sekä muuton ja mahdollisen paluun pysyvyyteen.
Ilmainen tarkistustyökalu käy tilanteesi läpi seitsemällä osa-alueella — ilman rekisteröitymistä.
Testaa oma tilanteesi →Huomasitko virheen tai puutteen tässä oppaassa? Kerro siitä — tämä on beta, ja jokainen korjaus parantaa julkaisua.