Ulkomaille muuttaminen – verotus

Yleinen verovelvollisuus

Suomessa asuva henkilö on yleisesti verovelvollinen eli sinua verotetaan sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista (maailmanlaajuinen verovelvollisuus). Sinun katsotaan asuvan tuloverotuksessa Suomessa, jos

• sinulla on täällä varsinainen asunto ja koti, tai
• oleskelet jatkuvasti Suomessa yli kuuden kuukauden ajan (tilapäinen poissaolo ei kuitenkaan estä pitämästä Suomessa oleskelua jatkuvana).

Verotuskäytännössä alle kahden kuukauden poissaoloa on pidetty tilapäisenä — eli alle kahden kuukauden poissaolot Suomesta luetaan Suomessa oleskeluksi. Yli kuuden kuukauden oleskelu voi siten täyttyä, vaikka olisit oleskellut Suomessa alle 183 päivää. Aiheesta on oma opas: Yli kuuden kuukauden oleskelu Suomessa ja yleinen verovelvollisuus.

Kolmen vuoden sääntö

Suomen kansalaista pidetään kuitenkin Suomessa asuvana, kunnes kolme vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jonka aikana hän on lähtenyt maasta, jollei hän näytä, ettei hänellä ole verovuonna ollut olennaisia siteitä Suomeen TVL 11 §. Jos siis olet Suomen kansalainen, sinua pidetään Suomessa asuvana muuttovuonna ja kolmena sitä seuraavana vuonna. Yleinen verovelvollisuus jatkuu, vaikka sinulle ei jää Suomeen varsinaista asuntoa ja kotia etkä oleskele Suomessa yli kuutta kuukautta.

Aiheesta on oma perusteellinen opas: Kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet — ja oman tilanteesi voit käydä läpi ilmaisella tarkistustyökalulla.

Kuuden kuukauden sääntö

Suomessa asuvan henkilön ulkomailla työskentelystä saama tulo on lähtökohtaisesti Suomessa veronalaista. Kuuden kuukauden säännön perusteella ulkomailla tehdystä työstä saamasi palkka on kuitenkin Suomessa verotonta, jos kaikki alla olevat ehdot täyttyvät TVL 77 §:

• oleskelu ulkomailla johtuu työstä,
• työskentely ulkomailla kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta,
• Suomen ja työskentelyvaltion välinen verosopimus ei estä palkan verottamista työskentelyvaltiossa,
• työntekijä ei oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin kuutena päivänä kuukaudessa ulkomaantyöskentelyn aikana (mukaan lukien matkapäivät), ja
• työnantaja ei ole suomalainen julkisyhteisö eikä työtä tehdä suomalaisessa laivassa tai lentokoneessa.

Ks. Verohallinnon kuuden kuukauden säännön soveltumistesti (kaavio).

Kuuden kuukauden säännön soveltumista vaaditaan vuosittain veroilmoituksella, jossa ilmoitetaan myös Suomen verosta vapautettu palkkatulo ja esitetään soveltumisedellytysten täyttyminen. Näin ollen esimerkiksi Suomessa vietetyistä päivistä on pidettävä kirjaa.

Tärkein käytännön rajaus: oleskelun ulkomailla on johduttava nimenomaan työstä. Et siis voi itse päättää siirtyä etätöihin ulkomaille ja vaatia kuuden kuukauden sääntöä — omasta päätöksestään muuttava ei tyypillisesti saa vapautusta, vaikka työ jatkuisi etänä suomalaiselle työnantajalle. Tästä tarkemmin: etätyö ulkomailta ja Suomen verotus.

Verosopimuksen mukainen asuminen

Vaikka säilyisit Suomessa yleisesti verovelvollisena kolmen vuoden säännön perusteella, voi verosopimus rajoittaa Suomen verotusoikeutta. Tämä edellyttää, että Suomella on voimassa verosopimus uuden asuinvaltiosi kanssa ja olet verosopimuksen mukaan uudessa asuinvaltiossasi asuva. Verosopimuksissa ratkaistaan niin sanotut kaksoisasumistilanteet, joissa molemmat valtiot pitävät henkilöä kyseisessä valtiossa asuvana.

Verosopimusten niin sanotun tie-breaker-säännöksen mukaan sinun katsotaan yleensä asuvan verosopimusta sovellettaessa siinä valtiossa, jossa sinulla on

• vakinainen asunto, tai
• jos vakinainen asunto on käytettävissä useassa valtiossa, se valtio, johon sinulla on kiinteämmät henkilökohtaiset ja taloudelliset siteet (elinetujen keskus).

Useimmiten verosopimuksen mukainen asuinvaltio saadaan määriteltyä edellä mainitun vakituisen asunnon tai elinetujen keskuksen perusteella. Ellei kaksoisasuminen ratkea näillä, tarkastellaan seuraavaksi oleskeluasi ja kansalaisuuttasi.

Jo verosopimuksen mukaisen asuinvaltion siirtyminen voi rajoittaa tai estää kokonaan Suomea verottamasta saamiasi luovutusvoittoja ja osinkotuloa. Lähtökohtaisesti Suomi kuitenkin säilyttää aina verotusoikeuden Suomessa sijaitsevista kiinteistöistä, asunto-osakeyhtiöistä ja muista keskinäisistä kiinteistöyhtiöistä saatuihin vuokratuloihin ja luovutusvoittoihin. Tavallisten kiinteistöyhtiöiden osakkeiden osalta tilanne riippuu ratkaisevasti soveltuvasta verosopimuksesta.

Palkkatulon verotuksen kannalta ratkaisevaa on muun muassa tehtävä, josta palkka saadaan, työnantaja (julkinen vai yksityinen), työnantajan sijaintivaltio sekä se, missä maassa ja kuinka pitkäaikaisesti työtä tai muuta tehtävää suoritetaan. Verosopimuksen mukaisen asuinvaltion siirryttyä Suomi ei yleensä saa verottaa ulkomailla tehtävästä työstä yksityiseltä työnantajalta (muulta kuin suomalaiselta julkisyhteisöltä) saatavaa palkkaa. Palkkatulon verotus, kuten muutkin maastamuuton verovaikutukset, tulee aina selvittää tapauskohtaisesti.

Lisäksi esimerkiksi Iso-Britannian kanssa solmittu verosopimus sisältää erityisen lausekkeen, joka voi antaa Suomelle verotusoikeuden vielä maastamuuton jälkeen. Eräät verosopimukset (kuten Pohjoismaiden välinen verosopimus sekä Saksan ja Alankomaiden verosopimukset) sisältävät erityisiä määräyksiä, joiden perusteella Suomi voi eräissä tilanteissa säilyttää verotusoikeuden tiettyjen osakkeiden, osuuksien ja muiden oikeuksien luovutuksiin vielä verosopimuksen mukaisen asuinvaltion siirtymisen jälkeen. Lisäksi on huomionarvoista, ettei Suomella ole tällä hetkellä voimassa olevaa verosopimusta Portugalin kanssa, eikä verosopimuksen mukaista suojaa voi näin ollen saada Portugaliin muutettaessa.

Vaikka verosopimus rajoittaa Suomen verotusoikeutta tiettyyn tuloon, on sinun yleisesti verovelvollisena kuitenkin ilmoitettava maailmanlaajuiset tulot vuosittain Suomeen veroilmoituksella.

Verosopimuksen mukaista asumista vaaditaan veroilmoituksella, ja se voidaan varmistaa ennakkoratkaisulla — ks. Statuksen vaatiminen ja ennakkoratkaisu alla.

Rajoitettu verovelvollisuus

Suomen kansalaisen muuttaessa ulkomaille hänestä tulee pääsääntöisesti rajoitetusti verovelvollinen vasta muuttovuoden ja kolmen sitä seuraavan vuoden jälkeen. Sinut voidaan kuitenkin katsoa rajoitetusti verovelvolliseksi jo ennen tätä, jos osoitat, että muutto on pysyvä eikä sinulle ole jäänyt ulkomaille muuton jälkeen mitään olennaisia siteitä Suomeen.

Mitä lasketaan olennaiseksi siteeksi?

Käy nämä osa-alueet läpi omalla kohdallasi ilmaisilla työkaluilla: olennaisten siteiden testi näyttää, mitkä yllä luetelluista siteistäsi vaikuttaisivat jäävän voimaan, ja kolmen vuoden säännön laskuri näyttää, miten kauan olettama yleisestä verovelvollisuudesta lähtökohtaisesti kestää muuttopäivästäsi.

Jo yksi olennainen side — useimmiten käytössäsi oleva asunto — voi riittää pitämään sinut yleisesti verovelvollisena. Vapaa-ajan asunto ei yleensä ole olennainen side, mutta Verohallinto on yksittäistapauksissa väittänyt — yllättävästi ja vastoin omaa ohjettaan — että ympärivuotiseen asumiseen soveltuva vapaa-ajan asunto voisi olla olennainen side, erityisesti jos se sijaitsee lähellä muuttoa edeltävää varsinaista asuntoa ja kotia. Verohallinnon ohjeen mukaan kiinteistön omistaminen Suomessa muodostaa useimmiten olennaisen siteen: ohjeen tulkinnan mukaan ulkopuoliselle vuokrattu asuinkiinteistö voi olla olennainen side, vaikka se ei olisi koskaan ollut oma kotisi — toisin kuin asunto-osakemuotoinen sijoitusasunto. Aikaisemmin omana kotinasi toiminut asunto tai kiinteistö on Verohallinnon tulkinnan mukaan lähtökohtaisesti olennainen side, vaikka se olisi annettu vuokralle. Suomessa oloa edellyttävä aktiivinen maa- ja metsätalous voi niin ikään olla olennainen side (ks. tarkemmin kolmen vuoden säännön opas). Muuttovuoden ja kolmen sitä seuraavan vuoden jälkeen sinua voidaan pitää yleisesti verovelvollisena enää, mikäli sinulla on edelleen poikkeuksellisen vahvoja siteitä Suomeen. Poikkeuksellisen vahvojen siteiden osalta näyttövelvollisuus on lähtökohtaisesti Verohallinnolla.

Rajoitetusti verovelvollisena sinulla ei ole yleistä veroilmoitusvelvollisuutta Suomeen. Veroilmoitus on kuitenkin jätettävä muun muassa Suomessa sijaitsevan kiinteistön tai asunto- tai kiinteistöyhtiön osakkeen omistuksen perusteella saaduista vuokratuloista ja luovutusvoitoista. Muutoin pääsääntönä on Suomesta saatujen tulojen osalta lähdeverotus. Uudesta asuinvaltiostasi riippuen voit olla oikeutettu verosopimuksen mukaiseen alhaisempaan lähdeveroprosenttiin esimerkiksi Suomesta saatujen osinkojen osalta.

Rajoitettua verovelvollisuutta vaaditaan veroilmoituksella, ja se voidaan varmistaa ennakkoratkaisulla — ks. Statuksen vaatiminen ja ennakkoratkaisu alla.

Statuksen vaatiminen ja ennakkoratkaisu

Näin vaadit ja varmistat verotusasemasi käytännössä.

Vaatiminen veroilmoituksella

Rajoitettua verovelvollisuutta ja/tai verosopimuksen mukaista asumista tulee vaatia veroilmoituksella; vaatimuksen voi tehdä OmaVerossa tai lomakkeella 50A. Suomen kansalaiselle rajoitettu verovelvollisuus voidaan verotuskäytännön perusteella vahvistaa muuttohetkestä, jos muutto on pysyvä ja kaikki olennaiset siteet ovat katkenneet viimeistään muuttohetkellä. Muussa tapauksessa rajoitettu verovelvollisuus alkaa olennaisten siteiden katkeamista seuraavan vuoden alusta — muuttohetkeä lukuun ottamatta se ei voi alkaa keskellä verovuotta — tai viimeistään, kun kolme vuotta on kulunut muuttovuoden päättymisestä. Vaatimus tehdään sen verovuoden veroilmoituksella, jonka aikana rajoitettu verovelvollisuus alkaa. Verohallinto antaa lopullisen päätöksen kuitenkin vasta verotuspäätöksellä — käytännössä aikaisintaan kyseistä verovuotta seuraavan vuoden kesällä tai syksyllä.

Vahvistuksen aikajänne on syytä hahmottaa: kun rajoitettu verovelvollisuus alkaa esimerkin tavoin 1.1.2027, sitä vaaditaan Verohallinnon ohjeistuksen mukaan vuoden 2027 veroilmoituksella, joka jätetään vasta keväällä 2028. Verohallinto vahvistaa aseman lopullisesti vasta vuoden 2027 verotuspäätöksellä, jonka se tekee käytännössä kesällä tai syksyllä 2028. Vahvistuksen saamiseen voi siten kulua lähes kaksi vuotta rajoitetun verovelvollisuuden alkamisesta, ja tänä aikana maastamuuttajan verostatus on epävarma. Tämän vuoksi ennakkoratkaisun hakeminen on usein tarkoituksenmukaista.

Huomionarvoista on, että kolmen vuoden säännön aikana verovelvollisella on näyttövelvollisuus kaikkien olennaisten siteiden katkeamisesta. Verohallinto tulkitsee olennaisia siteitä usein ankarasti.

Verohallinto ei käytännössä yleensä vahvista rajoitettua verovelvollisuutta oma-aloitteisesti edes sen jälkeen, kun muuttovuosi ja kolme sitä seuraavaa vuotta ovat kuluneet, vaan rajoitettua verovelvollisuutta on vaadittava tällöinkin veroilmoituksella. Muuttovuoden ja kolmen sitä seuraavan vuoden jälkeen sinua voidaan pitää yleisesti verovelvollisena enää, mikäli sinulla on edelleen poikkeuksellisen vahvoja siteitä Suomeen. Poikkeuksellisen vahvojen siteiden osalta näyttövelvollisuus on lähtökohtaisesti Verohallinnolla.

Vaikka kaikki olennaiset siteet eivät olisi katkenneet muuttohetkellä, voit vaatia verosopimuksen mukaista asumista jo muuttohetkestä. Verosopimus voi rajoittaa muun muassa Suomen oikeutta verottaa luovutusvoittoja, jos (1) uuden kotimaasi ja Suomen välillä on verosopimus ja (2) verosopimus ei sisällä ympättyä kolmen vuoden sääntöä tai muuta määräystä, jonka perusteella Suomi säilyttää verotusoikeutensa (esimerkiksi Pohjoismaisen verosopimuksen luovutusvoittomääräys). Koska verotus toimitetaan vuosittain, verosopimuksen mukaista asumista on vaadittava jokaisen vuoden veroilmoituksella, kunnes rajoitettu verovelvollisuus on vahvistettu. Vaikka verosopimus rajoittaisi tietyn tulon verotusta, Suomessa yleisesti verovelvollisen on ilmoitettava veroilmoituksella kaikki maailmanlaajuiset tulonsa. Ks. tarkemmin Verohallinnon ohjeen kohta 6.

Asuinpaikkatodistus

Kun vaadit rajoitettua verovelvollisuutta tai verosopimuksen mukaista asumista, vaatimukseen liitetään asuinpaikkatodistus. Lomake 6132 on todistus, jonka uuden asuinmaasi veroviranomainen täyttää ja vahvistaa ja joka toimitetaan Suomen Verohallinnolle osoituksena siitä, että olet kyseisessä valtiossa verosopimuksen mukaan asuva. Lomake: Verohallinto: Asuinpaikkatodistus (lomake 6132).

Lomakkeen 6132 sijasta käy myös muuttomaan veroviranomaisen oma asuinpaikkatodistus, jossa todetaan, että olet kyseisessä maassa yleisesti verovelvollinen maailmanlaajuisista tuloistasi ja verosopimuksen mukaan siellä asuva. Tämä on usein käytännössä tarpeen, sillä kaikkien maiden veroviranomaiset eivät suostu leimaamaan Suomen lomaketta. Huomaa, että kyseessä on oltava nimenomaan veroviranomaisen todistus verovelvollisuudesta — ei pelkkä asukkaaksi rekisteröityminen (väestörekisteriin tai vastaavaan).

Lähdeverokortti ja muutosverokortti

Voit hakea lähdeverokorttia (tai verosopimustilanteessa muutosta verokorttiin) jo ennen veroilmoitusta, mutta se ei ole vielä lopullinen päätös asemastasi.

Ennakkoratkaisu (VML 85 §)

Ennakolta sitovan päätöksen verotusasemastasi saat hakemalla Verohallinnolta maksullista ennakkoratkaisua OmaVero-palvelussa (vero.fi → Hakemuslomakkeet → Ennakkoratkaisu). Sen etu on, että saat sitovan tiedon jo ennen varsinaista verotuspäätöstä. Hakeminen on yleensä suositeltavaa erityisesti, jos sinulla on merkittävää omaisuutta tai tilanne on tulkinnanvarainen.

Ennakkoratkaisu haetaan yleensä heti muuton jälkeen, kun tosiseikat (kohdemaan asunto, siteiden katkeaminen, oleskelu) ovat toteutuneet ja osoitettavissa. Hakeminen on mahdollista myös ennen muuttoa, mutta tällöin epätavallisempaa, koska tosiseikat eivät ole vielä toteutuneet. Poikkeus: veroneutraalin osakevaihdon exit-veroriski EVL 52 f § on selvitettävä jo ennen muuttoa.

Käsittelyaika on yleensä noin 2–3 kuukautta, ja Verohallinto pyytää usein lisäselvitystä ennen päätöstä. Päätöksestä alkaa 30 päivän valitusaika (myös Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä on valitusoikeus), jonka jälkeen päätös saa lainvoiman. Ennakkoratkaisu on sitova, kun hakemuksen tiedot vastaavat toteutuneita olosuhteita, eikä se sovellu automaattisesti — siihen on itse vedottava veroilmoituksella.

Maakohtaiset oppaat

• Espanjaan muutto ja verotus — Beckham-regiimi, ei ympättyä sääntöä
• Portugaliin muutto ja verotus — ei verosopimusta, IFICI-regiimi
• Ruotsiin muutto ja verotus — Pohjoismainen sopimus, expertskatt
• Viroon muutto ja verotus — ympätty sääntö, e-Residency, tiukka valvonta
• Arabiemiraatteihin (Dubai) muutto ja verotus — nollaverotus, ympätty sääntö
• Sveitsiin muutto ja verotus — kolmiportainen verotus, lump sum, kaksi verosopimusta
• Thaimaahan muutto ja verotus — ympätty sääntö, remittance-sääntö, eläke verosopimuksella
• Kyprokselle muutto ja verotus — non-dom, 60 päivän sääntö, ei ympättyä sääntöä

Erityisaiheet ja valintaoppaat

• Etätyö ulkomailta ja Suomen verotus — vapauttaako kuuden kuukauden sääntö etätyöpalkan?
• Paluumuutto Suomeen ja verotus — kun muutat takaisin: yleinen verovelvollisuus alkaa muuttopäivästä
• Eläkeläisenä ulkomaille — minne muuttaa eläkkeellä ja miten eläkettä verotetaan
• Sijoitustuloilla elävän maastamuutto — kymmenen maan vertailu salkkutuloilla elävälle
• Onko Suomessa exit-veroa? — mitä Suomi verottaa muuton jälkeen
• Osakeyhtiön purkaminen ulkomaille muuton jälkeen — yrittäjän purkuvoitto ja ajoitus
• Osakeyhtiön myynti ulkomaille muuton jälkeen — yrittäjän exit, myyntivoitto ja ajoitus
• Varainsiirtovero kansainvälisissä tilanteissa — kaupan kohde ja osapuolten verovelvollisuusasema ratkaisevat
• Perintö- ja lahjaverotus kansainvälisissä tilanteissa — milloin Suomi verottaa perinnön tai lahjan
• Rajat ylittävien perintöjen veroansa — kun perhe ja omaisuus ovat kahdessa maassa
• Sveitsin perintöverosopimus — milloin sopimus estää Suomen perintöveron

Työkalut: olennaisten siteiden testi · kolmen vuoden säännön laskuri · matkapäiväkirja