Thaimaahan muutto ja verotus
Thaimaa houkuttelee eläkeläistä ja etätyöläistä kevyellä verotuksella. Kokonaisuuteen vaikuttaa silti kolme asiaa: vuonna 2024 voimaan tullut remittance-sääntö (ulkomaantulo verotetaan sen mukaan, milloin rahat tuodaan Thaimaahan), LTR-viisumin mahdollinen ulkomaantulon verovapaus ja se, miten verosopimus jakaa eläkkeen verotuksen. Suomen verovelvollisuus arvioidaan näistä riippumatta erikseen.
Oleskeluoikeus ja viisumi
Thaimaa on EU:n ja ETA:n ulkopuolella, joten vapaa liikkuvuus ei koske sitä: Suomen kansalaisena tarvitset Thaimaahan asettumiseen viisumin tai oleskeluluvan, joka haetaan yleensä jo ennen muuttoa. Lyhyt viisumivapaa oleskelu on tarkoitettu matkailuun, ei asumiseen.
Muuttoa suunnittelevan yleisimmät reitit ovat eläkeläisviisumit ja LTR-viisumi. Tavallinen eläkeläisviisumi (Non-Immigrant O-A) on tarkoitettu vähintään 50-vuotiaalle. Se edellyttää tyypillisesti joko noin 800 000 THB:n talletusta thaimaalaisella pankkitilillä tai noin 65 000 THB:n kuukausituloa sekä sairausvakuutusta, ja se myönnetään vuodeksi kerrallaan ja uusitaan vuosittain. Pidempi O-X-viisumi (jopa 10 vuotta ilman vuosittaista uusintaa) on avoinna muun muassa Suomen kansalaisille, mutta sen varallisuusvaatimukset ovat korkeammat (luokkaa 3 milj. THB).
Varakkaan muuttajan vaihtoehto on LTR-viisumi (Long-Term Resident), joka myönnetään kymmeneksi vuodeksi (5+5). Eläkeläisille suunnattu Wealthy Pensioner -kategoria edellyttää tyypillisesti noin 80 000 USD:n vuotuista passiivituloa, esimerkiksi eläkettä. LTR voi tuoda veroetuja (ks. osio 04) ja keventää myös käytäntöä: 90 päivän ilmoituksen sijaan riittää vuosittainen ilmoitus. Muita reittejä ovat maksullinen Thailand Privilege (entinen Elite) ja etätyöhön suunnattu DTV. (2026 — kynnykset ja ehdot muuttuvat; tarkista voimassa olevat vaatimukset.)
Viisumin saamisen jälkeen jää vielä käytännön velvoitteita. Tavallisella viisumilla teet maahanmuuttovirastolle 90 päivän osoiteilmoituksen, ja asunnon haltija rekisteröi osoitteesi (TM30). Maasta poistuminen vaatii re-entry-luvan: ilman sitä oleskelulupa raukeaa heti rajalla. Yksittäinen lupa kattaa yhden matkan, mutta koko vuoden matkat kattavan multiple-luvan saa yhdellä maksulla — ja LTR- ja Privilege-viisumeissa lupaa ei tarvita lainkaan, koska ne ovat multiple-entry-tyyppisiä. Nämä ovat maahanmuuttomuodollisuuksia, eivät verovelvoitteita; verotuksellinen asuminen ratkeaa erikseen (osio 01).
Viisumi ei ratkaise verotusta. Oleskelulupa, LTR-viisumi tai asukasrekisteröinti ei tee sinusta automaattisesti Thaimaan verovelvollista eikä katkaise Suomen verovelvollisuutta; verotuksellinen asuminen arvioidaan erikseen (180 päivää, ks. osio 01; Suomen verovelvollisuus, ks. osio 03). Rekisteröintimerkinnät voivat silti toimia näyttönä asuinpaikastasi.
Tämä on yleistä taustatietoa, ei maahanmuutto-oikeudellista neuvontaa. Viisumien tarkat edellytykset, kustannukset ja veroehdot muuttuvat nopeasti — varmista ne aina Thaimaan viranomaiselta (BOI/maahanmuuttovirasto) tai paikalliselta neuvonantajalta. Muista myös Suomen muuttoilmoitus (DVV).
Thaimaan verotuksen perusteet suomalaisen näkökulmasta
Thaimaassa sinusta tulee verotuksellisesti asuva, jos oleskelet maassa vähintään 180 päivää kalenterivuoden aikana. Päivät lasketaan yhteen koko vuodelta, eikä niiden tarvitse olla peräkkäisiä. Verovuosi on kalenterivuosi, mikä vaikuttaa muuttovuoden ajoitukseen (ks. osio 13).
Thaimaan asukkaan verotuksessa on suomalaiselle olennainen erityispiirre: Thaimaa verottaa asukkaan Thaimaasta saadut tulot aina, mutta ulkomailta saadut tulot vasta, kun ne tuodaan (remitted) Thaimaahan. Tähän remittance-periaatteeseen ja sen vuoden 2024 muutokseen palataan osioissa 02 ja 12. Henkilön tulovero on progressiivinen: 0 % (0–150 000 THB), 5 %, 10 %, 15 %, 20 %, 25 %, 30 % ja ylin 35 % yli 5 milj. THB:n osalta (2026 — tarkista voimassa oleva asteikko). Alueellisia tuloveroeroja ei ole.
Tarkat kynnykset, vähennykset ja kannat on varmistettava paikalliselta neuvonantajalta; tämä opas keskittyy Suomen verotukseen. (Varallisuusvero: ks. osio 10.)
Suomen ja Thaimaan verosopimus käytännössä
Suomen ja Thaimaan välillä on tuloverosopimus (SopS 28/1986, allekirjoitettu 1985). Se on rakennettu vanhan OECD-malliverosopimuksen pohjalle, joten useat sen kohdat poikkeavat nykyisistä sopimuksista. Monenkeskinen yleissopimus (MLI) täydentää sitä: väärinkäytön estävää päätarkoitustestiä (PPT) on sovellettu 1.1.2023 alkaen.
Jos sekä Suomi että Thaimaa pitävät sinua verotuksellisesti asuvana, sopimuksen tie-breaker (4 artikla; sääntö, joka ratkaisee verosopimuksen mukaisen asuinvaltion) ratkaisee asian järjestyksessä: vakituinen asunto → elinetujen keskus → tavanomainen oleskelu → kansalaisuus → viranomaisten keskinäinen sopiminen.
Tulotyypit pääpiirteittäin. Osingoissa alentava lähdeverokatto koskee vanhassa sopimuksessa vain yhtiötä, joka omistaa vähintään 25 % maksajasta — tavallinen yksityissijoittaja ei saa sopimuskattoa, vaan Suomen kansallinen osinkolähdevero pätee (ks. osio 05). Korkoa Suomi ei lähtökohtaisesti peri rajoitetusti verovelvolliselta lainkaan, joten koron sopimusmääräyksillä on Suomen suuntaan vähän käytännön merkitystä. Luovutusvoitoissa sopimuksen 13 artikla säilyttää erikseen Suomelle oikeuden verottaa osakkeiden ja arvopapereiden myyntivoittoja kummankin valtion sisäisen lain mukaan. Eläkkeillä on oma artiklansa (osio 06). Kaksinkertainen verotus poistetaan Suomen puolella pääsääntöisesti hyvitysmenetelmällä.
Ympätty kolmen vuoden sääntö: KYLLÄ. Sopimuksen 22 artiklan 2 c) kohtaan on kirjattu erityismääräys: vaikka olisit tie-breakerin mukaan jo Thaimaassa asuva, Suomi saa Suomen kansalaisena silti verottaa tulojasi niin kauan kuin sinun katsotaan asuvan Suomessa Suomen lain mukaan (kolmen vuoden sääntö, osio 03), ja poistaa kaksinkertaisen verotuksen hyvityksellä. Sopimuksen rajoittava vaikutus alkaa siis vasta, kun yleinen verovelvollisuutesi Suomeen on päättynyt — olennaisten siteiden katkettua tai viimeistään kansallisen kolmen vuoden jakson jälkeen. Lisäksi 13 artikla säilyttää Suomelle oikeuden verottaa arvopapereiden luovutusvoittoja (osio 05).
Suomen verovelvollisuus muuton jälkeen
Verovelvollisuus Suomeen ratkaistaan Suomen kansallisen lain (TVL) perusteella, ei Thaimaan järjestelyillä. Suomen kansalaisena pysyt lähtökohtaisesti Suomessa yleisesti verovelvollisena muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta (TVL 11 §). Siirryt rajoitetusti verovelvolliseksi jo tänä aikana, jos osoitat, että muutto on pysyvä eikä olennaisia siteitä Suomeen ole jäänyt — tällöin Suomi verottaa vain Suomesta saatuja tuloja (esim. Suomen kiinteistö- ja asunto-osaketulot, eläke, osinko). Muuttovuoden ja kolmen sitä seuraavan vuoden jälkeen sinua voidaan pitää yleisesti verovelvollisena enää, mikäli sinulla on edelleen poikkeuksellisen vahvoja siteitä Suomeen; poikkeuksellisen vahvojen siteiden osalta näyttövelvollisuus on lähtökohtaisesti Verohallinnolla.
Olennaisia siteitä ovat esimerkiksi Suomeen jäävä vakituinen asunto, perhe ja elinkeinotoiminta. Verosopimus voi rajoittaa Suomen verotusoikeutta, mutta se ei poista kansallisen lain mukaista verovelvollisuutta.
Thaimaan kevyt verotus ei muuta tätä. Thaimaan asukasstatus, LTR-viisumi tai se, ettet tuo tuloa maahan, ei vaikuta Suomen kolmen vuoden sääntöön eikä olennaisiin siteisiin — ne arvioidaan Suomessa erikseen. Itse asiassa, jos Thaimaa ei tosiasiassa verota tuloasi (esim. remittance-säännön tai LTR-vapautuksen vuoksi), hyvitettävää ulkomaista veroa ei synny ja Suomen vero jää täysimääräiseksi. Lue lisää: kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet.
LTR-viisumi ja muut Thaimaan veroedut
Thaimaan tärkein maahanmuuttajalle suunnattu järjestely on Long-Term Resident (LTR) -viisumi. Sen kategoriat (mm. Wealthy Global Citizen, Wealthy Pensioner ja Work-from-Thailand Professional) voivat tuoda veroetuja, kuten Thaimaahan tuodun ulkomaantulon verovapauden tai korkeasti koulutetulle 17 %:n tasaveron palkkatulosta. Edellytykset koskevat mm. tuloa, varallisuutta, sairausvakuutusta ja työnantajaa; niiden täyttymisen vahvistavat BOI ja veroviranomainen (RD). LTR myönnetään tyypillisesti pitkäksi ajaksi (5+5 vuotta).
Toinen kevennys on kansainvälisen toiminnan keskuksen (IBC) asiantuntijan 15 %:n verokanta tietyin tulo- ja oleskeluehdoin. (2026 — tarkista voimassa olevat ehdot ja kannat; yksityiskohdat on aina varmistettava BOI:lta tai paikalliselta neuvonantajalta.)
Mitä verohelpotus ei ratkaise
LTR-vapautus tai remittance-suunnittelu koskee vain tuloja, jotka Thaimaa muuten verottaisi. Se ei vaikuta Suomesta maksettavan lakisääteisen eläkkeen verotukseen: TyEL ja kansaneläke verotetaan verosopimuksen nojalla Suomessa riippumatta Thaimaan järjestelystä (osio 06). Se ei myöskään ratkaise Suomen verotusoikeutta — kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet arvioidaan Suomessa (osio 03) — eikä Suomen perintö- tai lahjaveroa (osio 11). Jos järjestely tarkoittaa, ettei Thaimaa pidä sinua sopimuksen mukaan asuvana, et välttämättä saa Thaimaan asuinpaikkatodistusta, jolloin sopimuksen rajoittava vaikutus ja lähdeverokevennykset voivat jäädä toteutumatta (osio 15).
Sijoitusvarallisuus, osingot ja luovutusvoitot
Suomesta saaduista osingoista Suomi perii rajoitetusti verovelvolliselta lähdeveron, lähtökohtaisesti 30 % (hallintarekisteröidyistä osakkeista 35 %). Vanha verosopimus ei alenna tätä yksityishenkilölle, koska sopimuksen osinkokatto koskee vain vähintään 25 % omistavaa yhtiötä — yksityissijoittaja ei siis saa muissa sopimuksissa tavanomaista 15 %:n kattoa, vaan Suomen kansallinen 30 %:n lähdevero jää voimaan. Irtaimen omaisuuden, kuten pörssiosakkeiden, luovutusvoittoja Suomi ei lähtökohtaisesti verota rajoitetusti verovelvolliselta. Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden luovutusvoitot Suomi sen sijaan verottaa aina, ellei oman asunnon verovapaus sovellu. Myös Suomessa sijaitsevan kiinteistön tai asunto-osakkeen vuokratulo pysyy Suomen verotettavana, sillä verosopimukset antavat kiinteästä omaisuudesta saadun tulon verotusoikeuden sijaintivaltiolle — Suomen sopimuksissa tämä kattaa säännönmukaisesti myös asunto-osakkeet.
Thaimaassa pääomatulo verotetaan pääsääntöisesti progressiivisen tuloveron mukaan. Poikkeuksena Thaimaan pörssissä (SET) lisensoidun välittäjän kautta myytyjen osakkeiden luovutusvoitot ja kotimaisten sijoitusrahasto-osuuksien tuotot ovat lähtökohtaisesti verovapaita. Asukkaalle maksettu kotimainen osinko verotetaan tyypillisesti 10 %:n ja korko 15 %:n lähdeverolla. Ulkomaiset luovutusvoitot ja sijoitustuotot ovat ulkomaantuloa, joten ne verotetaan Thaimaassa vain remittance-säännön mukaan eli silloin, kun varat tuodaan maahan (ks. osiot 01 ja 12).
Sijoittajan ansa vanhassa sopimuksessa. Vaikka Thaimaa ei verottaisi SET-osakkeiden luovutusvoittoa, sopimuksen 13 artikla säilyttää Suomelle oikeuden verottaa arvopapereiden myyntivoittoja — joten niin kauan kuin olet Suomessa yleisesti verovelvollinen (kolmen vuoden sääntö, osio 03), Suomi voi verottaa osakkeiden luovutusvoittosi muutosta huolimatta. Sama varovaisuus pätee laajemmin: niin kauan kuin sinua pidetään Suomen lain mukaan Suomessa asuvana, sopimuksen 22 artiklan 2 c) kohta sallii Suomen verottaa Suomen kansalaista sopimuksen muista määräyksistä riippumatta (Thaimaan vero hyvitetään). Verotusoikeuden siirtymistä Thaimaalle ei siis voi päätellä pelkästä tulotyypistä. Esimerkiksi sijoitusvakuutuksen nostoon voivat korkeintaan tulla sovellettaviksi sopimuksen nimenomaiset lähdeverokatot; verotusoikeus voi silti säilyä Suomella, kunnes et enää ole Suomessa yleisesti verovelvollinen.
Eläkkeet Suomesta Thaimaahan
Eläkkeisiin liittyy sitkeä väärinkäsitys. Verosopimus antaa Suomelle oikeuden verottaa kaikkia Suomesta maksettavia eläkkeitä — sosiaalilainsäädäntöön perustuvia (TyEL, YEL, MyEL, merimieseläke, kansaneläke, perhe-eläke), julkisyhteisön eläkkeitä, vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvia sekä muita eläkkeitä. Suomesta maksettavaa eläkettä verotetaan siis pääsääntöisesti Suomessa myös Thaimaahan muuton jälkeen. Sosiaalilainsäädäntöön perustuvien eläkkeiden osalta kaksinkertaisen verotuksen poistaa poikkeuksellisesti Suomi lähdevaltiona niin sanotulla käänteisellä hyvityksellä: jos Thaimaa remittance-sääntönsä nojalla verottaa eläkettä, Suomi hyvittää Thaimaahan maksetun veron omasta verostaan, kuitenkin enintään Suomessa samasta tulosta menevän veron määrään asti.
Muutto Thaimaahan ei siis vapauta Suomen eläkeverosta. Lakisääteinen työeläke (TyEL) ja kansaneläke ovat sosiaalilainsäädäntöön perustuvia eläkkeitä, jotka verosopimuksen mukaan jäävät Suomen verotettaviksi — eikä LTR-viisumi tai muu Thaimaan kevennys muuta tätä. Verohallinnon ohjeen mukainen poikkeus koskee julkisyhteisön palveluksessa ansaittua eläkettä: se verotetaan vain Thaimaassa, jos saaja on Thaimaan kansalainen (eikä eläke ole kertynyt julkisyhteisön liiketoiminnassa).
Thaimaan verotuksessa eläke on ulkomaantuloa. Thaimaa verottaa Suomesta maksettua eläkettä vain, jos ja kun tuot sen maahan (remittance-sääntö, osio 12), jolloin siihen sovelletaan progressiivista tuloveroa. Käänteisen hyvityksen ansiosta kaksinkertaista verotusta ei tällöinkään jää, ja lisäveroa maksetaan harvoin. LTR-viisumin Wealthy Pensioner -kategoria voi vapauttaa Thaimaahan tuodun ulkomaantulon, mutta sekään ei poista Suomen verotusoikeutta.
Lähde: Verohallinto, Eläketulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa, sekä Suomen ja Thaimaan verosopimuksen eläke- ja menetelmäartiklat. Sopimuksen soveltaminen voi vaihdella eläkelajeittain, joten varmista oma eläketilanteesi erikseen.
Thaimaan yritysverotus
Thaimaan yhteisövero on yleisesti 20 %, ja pienille yhtiöille (SME) sovelletaan porrastettuja, osin alempia kantoja. Yleinen arvonlisävero on 7 % (voimassa 30.9.2026 asti; tarkista, jatketaanko alennettua kantaa).
Thaimaalla on investointeja edistäviä kannustimia: BOI-edut (mm. määräaikaisia yhteisöverovapauksia) sekä kansainvälisen toiminnan keskuksen (IBC) regiimi. Nämä on suunnattu yritystoiminnalle, ei yksityishenkilön maahanmuuttoon; LTR/IBC-asiantuntijan henkilökohtaiset veroedut on käsitelty osiossa 04. Suomalaisen osakeyhtiön maastapoistuminen, johtopaikka ja kiinteän toimipaikan riski ovat Suomen verotuksen kysymyksiä (osio 08).
Exit-vero ja yhtiön maastapoistuminen
Suomella ei ole luonnollisten henkilöiden exit- eli arvonnousuveroa. Suomi ei verota realisoitumatonta arvonnousua, kun muutat maasta. Verotusoikeus muuton jälkeen perustuu kolmen vuoden sääntöön ja lähdevaltioperiaatteeseen (tulo verotetaan siinä valtiossa, josta se maksetaan), ei maastapoistumishetkellä määrättävään laskennalliseen luovutusvoittoon. Henkilöiden arvonnousuveroa on Suomessa valmisteltu (mm. lakiluonnos 2022), mutta sitä ei ole otettu käyttöön.
Yhtiöt ovat eri asia. Jos omistat suomalaisen osakeyhtiön, yhtiö ei muuta mukanasi: se pysyy lähtökohtaisesti Suomessa verovelvollisena rekisteröintinsä perusteella. Thaimaa verottaa yhtiöitä lähtökohtaisesti perustamisen (Thaimaassa rekisteröinnin) perusteella, joten suomalaisesta osakeyhtiöstä ei tule Thaimaassa asuvaa pelkästään sillä, että sitä johdetaan sieltä. Tällöin keskeinen riski on kiinteä toimipaikka: jos yhtiötä johdetaan tai sen toimintaa harjoitetaan Thaimaasta käsin, Thaimaahan voi syntyä kiinteä toimipaikka, jonka tuloa Thaimaa saa verottaa. Suomen elinkeinoverolain maastapoistumisverotus (1.1.2020 alkaen) laukeaa vasta yhtiön kotipaikan tai varojen tosiasiallisesta siirrosta ulkomaille, ei pelkästä johtamisesta.
Thaimaalla ei ole luonnollisten henkilöiden maastapoistumisveroa. Kun aikanaan muutat Thaimaasta pois, Thaimaan verovelvollisuus ei välttämättä pääty muuttohetkellä; tätä käsitellään seuraavassa osiossa (osio 09).
Verovelvollisuuden päättyminen, kun muutat Thaimaasta pois
Kun aikanaan muutat Thaimaasta pois — takaisin Suomeen tai kolmanteen maahan — verovelvollisuuden päättyminen on selvitettävä molemmissa maissa. Siinä missä osio 03 kertoo, miten Suomen verovelvollisuus päättyy, tämä osio kokoaa Thaimaan pään.
Lähtökohtana on, että Thaimaan yleinen verovelvollisuus perustuu Thaimaassa asumiseen tai oleskeluun (osio 01) ja päättyy, kun tämä tosiasiallisesti lakkaa. Thaimaan asukkuus ratkeaa kalenterivuosikohtaisesti 180 päivän oleskelusäännöllä: vuonna, jona jäät alle 180 päivän, et enää ole Thaimaan verotuksellinen asukas. Toisin kuin Suomessa, jossa kolmen vuoden sääntö (TVL 11 §) jatkaa Suomen kansalaisen yleistä verovelvollisuutta muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta, emme ole tunnistaneet Thaimaan verotuksesta vastaavaa muuttohetken yli ulottuvaa erityissääntöä. Tämä on kuitenkin varmistettava Thaimaan veroviranomaiselta tai paikalliselta neuvonantajalta.
Käytännössä poismuutto edellyttää tyypillisesti uloskirjautumista Thaimaan väestö- tai verorekisteristä ja viimeisen veroilmoituksen antamista muuttovuodelta. Pelkkä rekisteristä poistuminen ei kuitenkaan välttämättä katkaise Thaimaan verovelvollisuutta, jos aineelliset siteet — kuten asunto tai perhe — säilyvät. Tarkat menettelyt ja määräajat on syytä varmistaa Thaimaan veroviranomaiselta. Jos palaat Suomeen, ks. myös Suomen pää (osio 03) ja paluumuuton erityiskysymykset.
Varallisuusvero
Kummassakaan maassa ei ole varallisuusveroa. Thaimaa kerää kiinteistöistä erillistä maa- ja rakennusveroa (Land and Building Tax), mutta tämä on kiinteistövero, ei nettovarallisuuteen kohdistuva varallisuusvero. Yksityishenkilön maailmanlaajuista varallisuutta ei siis veroteta kummassakaan maassa.
Perintö- ja lahjavero
Suomen puolella perintö- ja lahjaverovelvollisuus syntyy, jos joko perinnönjättäjä/lahjanantaja tai perillinen/lahjansaaja asuu Suomessa. Pelkkä Thaimaahan muutto ei siis välttämättä katkaise sitä. Perintöverotuksen asuminen arvioidaan itsenäisesti, eikä siihen sovelleta tuloverotuksen kolmen vuoden sääntöä (PerVL 4.3 § ja 18.4 §). Suomi hyvittää perintöverostaan vain vieraalle valtiolle (keskushallinnolle) maksetun perintöveron, ei alueelliselle veronsaajalle menevää. Perussäännöt: perintö- ja lahjaverotus kansainvälisissä tilanteissa ja rajat ylittävien perintöjen veroansa.
Thaimaassa on perintövero, mutta vain suurille perinnöille: veroa peritään saajan osuudesta siltä osin kuin se ylittää 100 milj. THB per perinnönjättäjä (rintaperillisille ja vanhemmille 5 %, muille 10 %; puoliso on vapautettu). Lahjavero koskee ylä- tai alenevassa polvessa olevalle tai puolisolle annettuja yli 20 milj. THB:n ja muille annettuja yli 10 milj. THB:n lahjoja, ja ylimenevä osa verotetaan 5 %:lla (2026 — tarkista voimassa olevat kynnykset). Suomella ei ole Thaimaan kanssa erillistä perintöverosopimusta, joten päällekkäinen perintöverotus ratkaistaan kummankin maan kansallisin säännöin — Thaimaan korkean kynnyksen vuoksi tavallisen perinnön kohdalla ratkaisevaksi jää yleensä Suomen perintövero.
Remittance-sääntö, ajoitus ja tietojenvaihto
Thaimaan verotuksen merkittävin viimeaikainen muutos koskee ulkomaantulon verotusta. Veroviranomaisen ohjeen (Por. 161/2566) mukaan 1.1.2024 alkaen Thaimaan asukkaan ulkomailta saama tulo verotetaan Thaimaassa silloin, kun se tuodaan maahan minä tahansa myöhempänä vuonna — ei enää vain samana vuonna kuin tulo on ansaittu. Ennen vuotta 2024 ansaittu ulkomaantulo jää aiemman tulkinnan piiriin (Por. 162/2566) ja on siten käytännössä suojattua.
Siksi rahan tuonnin ajoitus on suunniteltava: erottele ja dokumentoi ennen vuotta 2024 kertynyt varallisuus (grandfather-suoja) erilleen muutoksen jälkeen ansaitusta tulosta. Thaimaan veroviranomainen (TRD) ehdotti kesällä 2025 kahden vuoden poikkeusikkunaa (1.1.2024 alkaen ansaittu tulo verovapaa, jos se tuodaan ansaintavuonna tai sitä seuraavana vuonna), mutta ehdotusta ei ole säädetty voimaan. Helmikuun 2026 vaalien jälkeen muodostettu hallitus ei ole kevääseen 2026 mennessä vienyt ehdotusta läpi, joten nykyiset säännöt ovat edelleen voimassa. Seuraa tilannetta, sillä sääntely voi vielä muuttua.
Oletus siitä, ettei kotimaan verottaja saa tietoa ulkomaisista tuloista, on vanhentunut: Thaimaa osallistuu finanssitilitietojen automaattiseen vaihtoon (CRS). Ilmoittamatta jäänyt remittance tulee siis todennäköisesti ilmi — suunnittele sen mukaan.
Muuttovuoden erityiskysymykset ja aikataulutus
Sekä Thaimaa että Suomi tarkastelevat verovuotta kalenterivuosittain, mutta päivärajat eroavat: Thaimaan 180 päivää ratkaisee asukkuuden, Suomen kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet sen, milloin Suomen verovelvollisuus tosiasiassa supistuu. Käytännön askeleet: ajoita muuttosi suhteessa Thaimaan 180 päivään (esimerkiksi heinäkuun alun jälkeen muuttava ei yleensä yllä 180 päivään samana kalenterivuonna); selvitä, mitkä olennaiset siteet Suomeen katkeavat ja milloin; harkitse LTR-viisumin hakemisen ajoitusta; ja erottele ennen vuotta 2024 kertynyt pääoma rahan tuontia varten (osio 12). Varmista epäselvät tilanteet Verohallinnon ennakkoratkaisulla.
Dokumentoi oleskelusi ja järjestelysi niin, että ne pystytään osoittamaan luotettavasti: päivätason matkaloki ja tositteet; Verohallinnon todistus Suomen verotuksellisesta asuinpaikasta; taloudellisten intressien sijainti; asumistositteet molemmista maista. Oleta lisäksi, että tilitiedot liikkuvat maiden välillä automaattisesti (CRS). Oleskelupäivien seurantaan voit käyttää maastamuuttajan matkapäiväkirjaa.
Ilmoitusvelvollisuudet Thaimaassa
Thaimaalla ei ole Espanjan Modelo 720:n kaltaista erillistä ulkomaisten varojen ilmoitusrekisteriä. Verotuksellisena asukkaana annat kuitenkin vuosittaisen henkilöveroilmoituksen — paperilla maaliskuun loppuun ja sähköisesti hieman myöhemmin (tarkista vuosittaiset määräajat) — ja Thaimaahan tuotu ulkomaantulo on ilmoitettava remittance-säännön mukaisesti (osio 12). Muista myös velvoitteet Suomeen niin kauan kuin olet Suomessa yleisesti verovelvollinen.
Asuinpaikkatodistus Thaimaasta
Verosopimuksen etujen saaminen edellyttää usein todistusta siitä, että olet Thaimaassa verotuksellisesti asuva. Tällaisen asuinpaikkatodistuksen (Certificate of Residence) antaa Thaimaan veroviranomainen (Revenue Department) verovelvolliselle, joka täyttää 180 päivän asumisedellytyksen. Ilman todistusta Suomi perii Suomesta saaduista tuloista täyden kansallisen lähdeveron, eikä sopimuksen rajoittava vaikutus toteudu. Huomaa, että jos jokin Thaimaan järjestely tarkoittaa, ettei sinua pidetä siellä sopimuksen mukaan asuvana, todistusta ei välttämättä saa (ks. osio 04).
Miten Thaimaan verottaja toimii käytännössä?
Thaimaan veroviranomaisen (TRD) valvonta on toistaiseksi ollut maltillisempaa kuin sen maine. Remittance-säännön ensimmäisiltä vuosilta (2024–2026) ei ole raportoitu ulkomaalaisiin kohdistuneita tarkastuskampanjoita tai kirjekampanjoita, ja viranomaisen julkinen linja on ollut kehottaa ilmoittamaan, ei uhata. Järjestelmä perustuu oma-aloitteiseen ilmoittamiseen (self-assessment), ja yleisen kokemuksen mukaan oma-aloitteisesti — myös myöhässä — ilmoittavaa kohdellaan lievemmin kuin tarkastuksessa kiinni jäävää. Poliittinen suunta on samansuuntainen: vireillä oleva huojennusesitys (osio 12) kertoo, että nykyjohto pyrkii houkuttelemaan varoja maahan, ei jahtaamaan niitä.
Valvonnan hiljaisuutta ei kuitenkaan pidä sekoittaa verovapauteen. Tarkastus voi kohdistua taannehtivasti viiteen vuoteen, vilppiepäilyssä kymmeneen, ja tietopohja karttuu koko ajan: Thaimaa saa CRS-tietojenvaihdossa tiedot yli sadasta maasta vuodesta 2023 alkaen, ja pankit raportoivat suuret siirrot viranomaisille. Tarkastuksen todennäköisyys on tänään pieni, mutta ilmoittamatta jäänyt tulo on löydettävissä vielä vuosien päästä — ja jokainen vuosi kasvattaa kertynyttä dataa. Yksittäisen tarkastuksen tavallisimmat laukaisijat ovat suuret tai epätavalliset pankkisiirrot sekä elintason ja ilmoitettujen tulojen ristiriita.
Viisumin ja verotuksen kytkennästä liikkuu enemmän huhuja kuin sääntelyä. Vaatimusta veroilmoituksesta tai verotunnisteesta (TIN) oleskeluluvan jatkon ehtona ei heinäkuussa 2026 ole, vaikka asiasta on kirjoitettu vuosia. Kytkentä voisi kuitenkin toteutua nopeasti, ja verovelvollisuuden perusasiat — TIN, vuosittainen ilmoitus, remittanssien dokumentointi (osio 12) — kannattaa hoitaa kuntoon jo siksi, ettei viisumiprosessi jää niistä kiinni myöhemmin.
Älä mitoita järjestelyjäsi valvonnan nykytason mukaan. Remittance-verotuksen looginen seuraus on, että TRD:n kiinnostus kohdistuu juuri maahan tuotuun rahaan ja sen alkuperään. Ennen vuotta 2024 kertyneen pääoman erottelu ja tuontien dokumentointi (osio 12) helpottaa mahdolliseen selvityspyyntöön vastaamista riippumatta siitä, milloin ja miten valvonta kiristyy.
Käytäntökuvaus vastaa tilannetta heinäkuussa 2026 ja perustuu julkisiin lähteisiin (viranomaisohjeet, kansainvälisten neuvonantajien katsaukset, talouslehdistö). Viranomaiskäytäntö voi muuttua nopeammin kuin lainsäädäntö — Thaimaassa myös poliittisen tilanteen mukana.
Thaimaan remittance-sääntö, LTR-viisumi tai kevyt verotus eivät ratkaise Suomen verotusta: Suomen verovelvollisuus (kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet) on selvitettävä erikseen. Ilmainen tarkistustyökalu käy tilanteesi läpi seitsemällä osa-alueella.
Testaa oma tilanteesi →Kysymyksiä Thaimaahan muutosta
↳Maksanko veroa Suomeen vai Thaimaahan?
Lähtökohtaisesti molempiin, mutta eri tuloista. Thaimaan asukkaana (180 pv) maksat veroa Thaimaasta saaduista tuloista ja Thaimaahan tuoduista ulkomaantuloista; Suomi voi yhä verottaa Suomen lähteistä saatuja tuloja (esim. eläke, osinko, Suomen kiinteistön luovutusvoitto) ja — jos olennaiset siteet eivät katkea — koko tulosi yleisesti verovelvollisena kolmen vuoden säännön ajan. Verosopimus jakaa verotusoikeudet ja poistaa kaksinkertaisen verotuksen hyvitysmenetelmällä.
↳Milloin minusta tulee Thaimaan verovelvollinen?
Kun oleskelet Thaimaassa vähintään 180 päivää kalenterivuoden aikana. Päivät lasketaan yhteen koko vuodelta, eikä yhtäjaksoisuutta vaadita.
↳Vapauttaako muutto Thaimaahan Suomen eläkeverosta?
Ei. Suomesta maksettava lakisääteinen työeläke (TyEL) ja kansaneläke verotetaan verosopimuksen mukaan Suomessa myös Thaimaahan muuton jälkeen; kaksinkertaisen verotuksen poistaa poikkeuksellisesti Suomi lähdevaltiona (käänteinen hyvitys). LTR-viisumi tai remittance-suunnittelu ei muuta tätä — ne voivat vaikuttaa vain tuloihin, jotka Thaimaa muuten verottaisi (osio 06).
↳Onko Suomella tai Thaimaalla exit-veroa?
Suomella ei ole luonnollisten henkilöiden exit-veroa, eikä Thaimaalla ole henkilöiden maastapoistumisveroa. Suomen verotusoikeus muuton jälkeen perustuu kolmen vuoden sääntöön ja lähdevaltioperiaatteeseen (osiot 03 ja 08).
↳Mikä on remittance-sääntö ja miksi ajoitus on tärkeä?
Thaimaa verottaa asukkaan ulkomaantulon vasta, kun se tuodaan maahan. Vuodesta 2024 tulo verotetaan, vaikka se tuotaisiin vasta myöhempänä vuonna; ennen 2024 kertynyt varallisuus on käytännössä suojattua. Siksi rahan tuonnin ajoitus ja ennen vuotta 2024 kertyneen pääoman erottelu on syytä suunnitella ja dokumentoida (osio 12).
Aiheeseen liittyvät oppaat
- Arabiemiraatit — toinen EU/ETA-ulkopuolinen, kevyen verotuksen kohde; vertaa kolmen vuoden säännön merkitystä
- Portugali — eläkeläisen muuton verokulma toisessa maassa
- Sijoittajan maastamuutto — osakkeet, luovutusvoitot ja sopimusansat
- Osakeyhtiön purkaminen ulkomaille muuton jälkeen — purkuvoitto ja remittance-sääntö
- Osakeyhtiön myynti ulkomaille muuton jälkeen — myyntivoitto ja remittance-sääntö
- Eläkeläisenä ulkomaille — suosittu eläkekohde ja eläkkeen verotus
- Maastamuuton verotus — perusopas Suomen säännöistä
- Paluumuutto Suomeen — mitä verotukselle tapahtuu, kun palaat takaisin
- Perintö- ja lahjaverotus kansainvälisissä tilanteissa — milloin Suomi verottaa perinnön tai lahjan
- Kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet
Työkalut: olennaisten siteiden testi · kolmen vuoden säännön laskuri · matkapäiväkirja
Huomasitko virheen tai puutteen tässä oppaassa? Kerro siitä — tämä on beta, ja jokainen korjaus parantaa julkaisua.