Portugaliin muutto ja verotus

Oleskeluoikeus ja asukkaaksi rekisteröityminen

Suomen kansalaisena olet EU-kansalainen, joten Portugaliin muuttoon ei tarvita oleskelulupaa; oikeus oleskella perustuu EU:n vapaaseen liikkuvuuteen. Yli kolmen kuukauden oleskelu tuo kuitenkin velvollisuuden rekisteröityä. (EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista muuttaville tilanne on toinen: sinne tarvitaan yleensä ennen muuttoa haettava oleskelulupa. Tämä opas koskee Suomesta Portugaliin muuttavaa EU-kansalaista.)

Rekisteröityminen Portugalissa tapahtuu tyypillisesti vaiheittain:

• NIF (número de identificação fiscal): veronumero, jota tarvitaan käytännössä kaikkeen — pankkitiliin, vuokra- tai kauppasopimukseen, työhön ja veroasiointiin. Haetaan veroviranomaiselta (Autoridade Tributária, AT / Finanças).
• EU-kansalaisen rekisteröintitodistus (Certificado de Registo de Cidadão da União Europeia, CRUE): haetaan asuinkunnan kaupungintalolta (câmara municipal) yli kolmen kuukauden oleskelussa. Edellyttää yleensä toimeentulon ja sairausvakuutuksen osoittamista.
• Asuinpaikkatodistus (atestado de residência): paikallishallinnon (junta de freguesia) antama todistus tosiasiallisesta asuinpaikasta, jota tarvitaan moniin paikallispalveluihin.

Tämä on yleistä taustatietoa, ei maahanmuutto-oikeudellista neuvontaa. Varmista oleskelun ja rekisteröinnin edellytykset Portugalin viranomaisilta. Muista myös Suomen pään muuttoilmoitus (DVV).

Portugalin verotuksen perusteet suomalaisen näkökulmasta

Portugalissa sinusta tulee yleisesti verovelvollinen (residente fiscal), jos jompikumpi täyttyy: oleskelet Portugalissa yli 183 päivää minä tahansa 12 kuukauden jaksona, tai sinulla on maassa vakituiseksi kodiksi tarkoitettu asunto minä tahansa jakson päivänä. Toisin kuin esimerkiksi Espanjassa, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen vaan liukuvaan 12 kuukauden jaksoon, mikä vaikuttaa muuttovuoden ajoitukseen (ks. osio 12).

Yleisesti verovelvollinen maksaa Portugalissa veroa maailmanlaajuisista tuloistaan. Pääpiirteet:

• Ansiotulo (palkka, eläke, liiketulo): progressiivinen tulovero (IRS) noin 12,5–48 %, ylin porras kohdistuu yli 86 634 euron tuloihin. Päälle tulee suurituloisilla solidaarisuuslisä (2,5 % yli 80 000 euron ja 5 % yli 250 000 euron osalta), jolloin efektiivinen ylin rajaveroaste nousee noin 53 prosenttiin.
• Pääomatulo (osingot, korot, arvopaperien luovutusvoitot): pääsääntöisesti kiinteä 28 %, vaihtoehtoisesti progressiivinen asteikko (ks. osio 05).

Manner-Portugalin sijasta asuinpaikaksi voi valikoitua Madeira tai Azorit, joilla on omat, mannerta matalammat IRS-asteikkonsa ja alennetut arvonlisäverokantansa (ks. osiot 07 ja 11). Tarkat kynnykset ja kannat on varmistettava paikalliselta neuvonantajalta; tämä opas keskittyy Suomen päähän. (Varallisuusvero: ks. osio 09.)

Suomen ja Portugalin verosopimus — sitä ei ole

Irtisanomisen taustalla oli juuri eläkkeiden verotus: vanha sopimus rajoitti Suomen oikeutta verottaa Suomesta maksettuja yksityissektorin eläkkeitä, ja yhdistettynä Portugalin silloiseen NHR-regiimiin tämä saattoi jättää eläkkeen käytännössä verottamatta molemmissa maissa. Suomi päätti lopettaa tämän järjestelyn.

Sopimuksettomuudella on suoria seurauksia:

• Ei tie-breaker-sääntöä. Jos sinua pidetään sekä Suomen että Portugalin kansallisen lain mukaan maassa asuvana, kaksoisasujuutta ei ratkaista verosopimuksella — molemmat valtiot voivat verottaa omien sääntöjensä mukaan. Tavanomaista mekanismia (vakituinen asunto → elinetujen keskus → kansalaisuus) ei tässä ole.
• Ei lähdeverokattoja. Suomi perii Suomen lähteistä saaduista tuloista (esim. osingot, eläke) täyden kansallisen lähdeveron, eikä sopimuksen alempi prosentti (esim. osingon 15 %) rajoita sitä.
• Kaksinkertaisen verotuksen poisto vain kansallisin keinoin. Suomessa yleisesti verovelvolliselle mahdollinen päällekkäinen verotus poistetaan Suomen menetelmälain (laki kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta, 1552/1995) hyvitysmenetelmällä. Portugalin päässä vastaavasti Portugalin omilla hyvityssäännöillä. Sopimuksen tuomaa selkeää verotusoikeuksien jakoa ei ole.

Ympätty kolmen vuoden sääntö ei tule kysymykseen. Osaan Suomen verosopimuksista on ympätty erityismääräys, joka nostaa kansallisen lain kolmen vuoden säännön sopimustasolle. Koska Portugalin kanssa ei ole lainkaan sopimusta, ei ole myöskään sopimusta, johon sääntö voitaisiin ympätä. Suomen kansallisen lain kolmen vuoden sääntö (TVL 11 §) pätee silti omana itsenään — se käsitellään seuraavassa osiossa.

Suomen verovelvollisuus muuton jälkeen

Suomen verovelvollisuus muuton jälkeen ratkaistaan Suomen kansallisen lain (TVL) perusteella, ei Portugalin järjestelyillä. Suomen kansalaisena pysyt lähtökohtaisesti Suomessa yleisesti verovelvollisena muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta, jos olennaiset siteesi Suomeen eivät katkea (TVL 11 §). Vasta tämän jälkeen, kun olennaiset siteet ovat tosiasiassa katkenneet ja se on vahvistettu, siirryt rajoitetusti verovelvolliseksi, jolloin Suomi verottaa vain Suomesta saatuja tuloja (esim. Suomen kiinteistö- ja asunto-osaketulot, eläke, osinko).

Olennaisia siteitä ovat esimerkiksi Suomeen jäävä vakituinen asunto, perhe ja elinkeinotoiminta. Tavallisesti verosopimus rajoittaisi tässä Suomen verotusoikeutta; Portugalin kohdalla sitä rajoitetta ei ole. Suomen kansallisen lain mukainen verovelvollisuus jää siis voimaan täysimääräisenä, kunnes olennaiset siteet katkeavat.

Portugalin status ei muuta tätä. IFICI-regiimi tai muu Portugalin järjestely ei vaikuta kolmen vuoden sääntöön eikä olennaisiin siteisiin; ne arvioidaan Suomessa erikseen, ja Suomen kansalaisen yleinen verovelvollisuus jatkuu lähtökohtaisesti muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta, jos yksikin olennainen side jää. Lue lisää: kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet.

NHR:stä IFICI:in — kenelle, mitä kattaa, mitä ei

Portugalin pitkään markkinoima NHR-regiimi (Non-Habitual Resident) suljettiin uusilta hakijoilta 1.1.2024. Siirtymäsäännöillä regiimiin pääsi vielä osa niistä, jotka muuttuivat Portugalin verovelvollisiksi vuoden 2024 aikana ja täyttivät tietyt edellytykset jo vuoden 2023 loppuun mennessä (esim. työsopimus, vuokra- tai kauppasopimus tai oleskelulupahakemus). Jo myönnetty NHR-status jatkuu kymmenvuotiskautensa loppuun. Käytännössä uusi muuttaja ei enää pääse vanhaan NHR:ään.

NHR:n korvasi IFICI (Incentivo Fiscal à Investigação Científica e Inovação, "tieteellisen tutkimuksen ja innovaation verokannustin", joskus "NHR 2.0"). Pääpiirteet:

• Kenelle: henkilölle, joka muuttuu Portugalin verovelvolliseksi, ei ole ollut Portugalin verovelvollinen edeltävien viiden vuoden aikana, ei ole aiemmin käyttänyt NHR:ää, ja joka työskentelee pätevässä toiminnassa hyväksytyssä yhteisössä — tyypillisesti tieteen ja tutkimuksen, teknologian, terveydenhuollon, vientiyritysten tai sertifioitujen startup-yhtiöiden tehtävissä. Toiminnan ja yhteisön tarkka piiri määritellään Portugalin asetuksessa, ja sen soveltaminen on käytännössä ollut osin keskeneräistä — edellytykset on syytä varmistaa tapauskohtaisesti.
• Mitä antaa: kiinteä 20 %:n vero Portugalin lähteistä saatuun työ- ja yrittäjätuloon pätevästä toiminnasta, sekä laaja vapautus useimmista ulkomaisista tuloista (työ-, yrittäjä-, pääoma-, vuokra- ja luovutustulot), lukuun ottamatta veroparatiiseiksi luokitelluista valtioista saatuja tuloja.
• Kesto: 10 vuotta. Hakemus tehdään 15. tammikuuta mennessä sitä vuotta seuraavana vuonna, jona muutuit Portugalin verovelvolliseksi.

Regiimin rajoitukset ja sudenkuopat

Muissa maissa erityisregiimin tyypillinen sudenkuoppa on, että se voi viedä verosopimuksen suojan: regiimiläistä ei aina pidetä sopimuksen mukaan maassa asuvana, jolloin Suomi voi periä täyden lähdeveron. Portugalissa tämä ansa on toista maata — verosopimusta ei ole alun perinkään, joten Suomi verottaa Suomen lähteet kansallisen lakinsa mukaan IFICI-statuksesta riippumatta. IFICI ei myöskään ratkaise Suomen päätä: se ei vaikuta kolmen vuoden sääntöön eikä olennaisiin siteisiin, jotka arvioidaan Suomessa erikseen (ks. osio 03). Regiimi ei kata perintö- ja lahjaverotusta (ks. osio 10).

Sijoitusvarallisuus, osingot ja luovutusvoitot

Suomesta saaduista osingoista Suomi perii rajoitetusti verovelvolliselta lähdeveron, lähtökohtaisesti 30 %. Sopimuksen puuttuessa tätä ei alenneta sopimuksen 15 prosenttiin kuten sopimusmaissa — Suomi perii täyden kansallisen lähdeveron. Muun irtaimen omaisuuden, kuten pörssiosakkeiden, luovutusvoittoja Suomi ei lähtökohtaisesti verota rajoitetusti verovelvolliselta. Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden luovutusvoitot Suomi sen sijaan verottaa aina.

Portugalissa yleisesti verovelvollisena maksat osingoista, koroista ja arvopaperien luovutusvoitoista pääsääntöisesti kiinteän 28 %:n veron (voit vaihtoehtoisesti valita progressiivisen asteikon, jolloin esimerkiksi EU-yhtiöiltä saaduista osingoista verotetaan vain puolet). Pitkään pidetyille arvopapereille on lisäksi tarjolla eräitä omistusaikaan perustuvia keventimiä. Kiinteistön luovutusvoittoja verotetaan progressiivisesti, ja oman vakituisen asunnon myyntiin voi liittyä uudelleensijoitusvapautus.

Eläkkeet Suomesta Portugaliin

Tämä on Portugaliin muuttavan eläkeläisen kannalta oppaan tärkein osio. Suomi verottaa Suomesta maksettavan eläkkeen täysimääräisesti myös Portugaliin muuton jälkeen. Sopimusta, joka jakaisi verotusoikeuden tai rajoittaisi Suomen oikeutta, ei ole — Suomi verottaa eläkettä kansallisen lakinsa mukaan riippumatta siitä, asutko Portugalissa.

Samaan aikaan Portugalin residenttinä myös Portugali verottaa eläkettä maailmanlaajuisen verovelvollisuuden perusteella. IFICI-regiimi ei kata eläkkeitä (ks. osio 04), joten ne menevät Portugalin normaaliin progressiiviseen verotukseen.

Kaksinkertainen verotus poistuu vain Portugalin päässä: Portugali hyvittää Suomeen maksetun veron omasta verostaan kansallisten sääntöjensä mukaan. Suomeen maksettava vero ei tästä alene. Verohallinnon kannanotto (47704) vahvistaa, että vuodesta 2019 Portugalissa asuva maksaa Suomesta saamastaan eläkkeestä veron Suomeen. Oma eläketilanne — eläkelaji, kokonaisrasitus ja Portugalin hyvityksen riittävyys — kannattaa selvittää huolellisesti ennen muuttoa.

Portugalin yritysverotus sekä Madeira ja Azorit

Manner-Portugalin yhteisöveron (IRC) yleinen kanta on vuonna 2026 19 %, ja pienille ja keskisuurille yhtiöille ensimmäisen 50 000 euron osalta alennettu 15 % (päälle voi tulla kuntien lisävero). Yleinen arvonlisävero on manner-Portugalissa 23 %, mutta Madeiralla 22 % ja Azoreilla 16 %.

Madeiralla ja Azoreilla niiden yhtiöiden yleinen IRC-kanta, joiden kotipaikka ja tosiasiallinen johto ovat alueella, on mannerta matalampi (noin 13 %). Tämän lisäksi Madeiralla on erillinen kansainvälisen liiketoiminnan keskus (IBC, Zona Franca da Madeira), joka on suomalaisen sijoittaja- ja yrittäjämuuttajan kannalta kiinnostavin:

• 5 %:n yhteisövero kansainvälisestä toiminnasta saatuun tuloon. Regiimi on EU:n komission hyväksymä valtiontuki; uusia yhtiöitä voi rekisteröidä 31.12.2026 asti ja etu on voimassa 31.12.2033 saakka.
• Todellisen toiminnan vaatimus: 5 %:n kanta edellyttää työpaikkojen luomista Madeiralle (alin porras 1–2 työpaikkaa, vaihtoehtoisesti vähimmäisinvestointi), ja alennettu kanta koskee porrastettua tulokattoa työpaikkojen määrän mukaan. Etu on lisäksi rajattu osuuteen yhtiön liikevaihdosta, jalostusarvosta tai palkkakustannuksista.
• Lähdeverovapautuksia ulkomaisille osakkaille maksettaviin osinkoihin sekä korkoihin ja rojalteihin (ei veroparatiisivaltioihin), osakkuusvapautus (vähintään 10 %:n omistus 12 kuukautta) sekä 80 %:n alennus varainsiirto-, kiinteistö-, leima- ja lisäveroista.
• Vain kansainvälinen toiminta: Portugalin sisäisestä toiminnasta saatu tulo verotetaan normaalin kannan mukaan. Yhtiöt ovat tavallisia Portugalin yhtiöitä kirjanpito- ja ilmoitusvelvollisuuksineen.

Madeiran IBC ei ole "veroparatiisi" sanan mustalle listalle joutuvassa merkityksessä, vaan EU:hun integroitu, komission hyväksymä alueellinen regiimi. Suomen pään kytkös on silti ratkaiseva: jos suomalaisomistaja johtaa yhtiötä tosiasiassa Suomesta, yhtiö voi tulla Suomessa verovelvolliseksi — ja koska sopimusta ei ole ratkaisemassa kaksoisasujuutta, etu voi vaarantua kokonaan. Tätä käsitellään osiossa 08. Yrittäjäreitti voi joissain tilanteissa avata myös IFICI-regiimin (ks. osio 04).

Exit-vero ja muut maastamuuton erityissäännökset

Suomella ei ole luonnollisten henkilöiden exit- eli arvonnousuveroa. Suomi ei verota realisoitumatonta arvonnousua siinä vaiheessa, kun muutat maasta. Verotusoikeus muuton jälkeen perustuu kolmen vuoden sääntöön ja lähdevaltioperiaatteeseen, ei maastapoistumishetkellä määrättävään laskennalliseen luovutusvoittoon. Henkilöiden arvonnousuveroa on Suomessa valmisteltu (mm. lakiluonnos 2022), mutta sitä ei ole otettu käyttöön.

Yhtiöt ovat eri asia. Jos omistat suomalaisen osakeyhtiön, yhtiö ei muuta mukanasi: se pysyy lähtökohtaisesti Suomessa verovelvollisena rekisteröintinsä perusteella. Riski syntyy yhtiön tosiasiallisesta johtopaikasta: jos keskeinen päätöksenteko ja hallitustyö siirtyvät Portugaliin omistajan mukana, yhtiöstä voi tulla kaksoisasuja. Portugali pitää yhtiötä verovelvollisenaan paitsi rekisteröinnin myös tosiasiallisen johtopaikan perusteella, joten suomalaista yhtiötä Portugalista käsin johdettaessa kaksoisasujuus on todellinen mahdollisuus. Ilman sopimusta kaksoisasujuutta ei ratkaista tie-breaker-säännöllä — molemmat valtiot voivat verottaa yhtiötä asuinvaltiona, mikä kärjistää kaksinkertaisen verotuksen riskiä tavanomaisesta. Lisäksi Portugaliin voi syntyä kiinteä toimipaikka, jos yhtiön toimintaa harjoitetaan sieltä käsin.

Yhtiön kotipaikan tai varojen siirto ulkomaille voi laukaista Suomessa elinkeinoverolain maastapoistumisverotuksen (EVL 51 e §, 1.1.2020 alkaen). Sama johtopaikkakysymys koskee myös Madeiran IBC -yhtiötä (ks. osio 07): jos sitä johdetaan Suomesta, Suomi voi verottaa sitä TVL 9 §:n johtopaikkasäännöksen nojalla, jolloin 5 %:n etu voi neutraloitua. Vastalääke on aito toiminta ja johto Portugalissa. Sijoittajan ja yrittäjän maastamuuttoa käsittelee tarkemmin sijoittajan opas maastamuuttoon.

Portugalilla ei ole yleistä henkilöiden exit-veroa. Tavallinen muuttaja, jolla on pörssiosakkeita, talletuksia tai kiinteistöä, ei kohtaa maastapoistumisveroa Portugalista lähtiessään. Eräissä erityistilanteissa verovelvollisuuden päättyminen kuitenkin rinnastetaan luovutukseen ja realisoitumaton arvonnousu voi tulla verotettavaksi — näin on tyypillisesti kryptovaroissa sekä osakevaihdossa tai yritysjärjestelyssä lykätyissä luovutusvoitoissa ja eräissä startup-osakejärjestelyissä. Nämä ovat kohdennettuja sääntöjä, eivät yleistä exit-veroa, mutta ne on syytä tunnistaa, jos omistuksiisi liittyy tällaisia järjestelyjä. Portugalilla ei ole Suomen kolmen vuoden sääntöä vastaavaa karenssia, joka ulottaisi verotuksen muuttohetken yli, kun aikanaan muutat Portugalista pois.

Varallisuusvero

Kummassakaan maassa ei ole yleistä nettovarallisuusveroa.

Portugalilla on kuitenkin kiinteistöihin kohdistuva lisävero AIMI (Adicional ao IMI), joka toimii käytännössä kiinteistövarallisuuden verona. Se kohdistuu Portugalissa sijaitsevien asuinkiinteistöjen yhteenlaskettuun verotusarvoon henkilökohtaisen 600 000 euron vapaaosan ylittävältä osalta (pariskunnalla kaksinkertainen), porrastetuin kannoin (suuruusluokkaa 0,7–1,5 %). AIMI koskee vain Portugalin kiinteistöjä — ei suomalaista varallisuutta — ja vain kiinteistöjä, ei muuta omaisuutta. Tarkat kynnykset ja kannat on syytä varmistaa paikallisesti.

Perintö- ja lahjavero

Suomen puolella perintö- ja lahjaverovelvollisuus syntyy, jos joko perinnönjättäjä/lahjanantaja tai perillinen/lahjansaaja asuu Suomessa. Pelkkä Portugaliin muutto ei siis välttämättä katkaise sitä. Perintöverotuksen asuminen arvioidaan itsenäisesti, eikä siihen sovelleta tuloverotuksen kolmen vuoden sääntöä (PerVL 4.3 § ja 18.4 §). Suomella ei ole perintöverosopimusta Portugalin kanssa, joten kaksinkertaista verotusta hillitsee vain kansallinen hyvitys. Perussäännöt: maastamuuton verotus -opas.

Portugali on tässä poikkeuksellinen: varsinainen perintövero lakkautettiin vuonna 2004. Vastikkeeton saanto (perintö ja lahja) verotetaan sen sijaan leimaverona (Imposto do Selo) 10 %:n kannalla, ja lähiomaiset — puoliso, lapset ja muut alenevassa polvessa olevat sekä vanhemmat ja muut ylenevässä polvessa olevat — on vapautettu kokonaan. Leimavero koskee lisäksi vain Portugalissa sijaitsevaa omaisuutta. Käytännössä lähiperheen sisäisessä perimyksessä Portugalin puolelle ei useinkaan jää veroa lainkaan.

Madeira, Azorit ja kiinteistöverot

Madeiralla ja Azoreilla on alueellisen itsehallinnon nojalla omat, manner-Portugalia matalammat henkilökohtaisen tuloveron (IRS) asteikkonsa sekä alennetut arvonlisäverokannat (ks. osio 07). Madeiran ylin IRS-rajaveroaste on noin 33,6 % vs. mantereen 48 %. Kyse ei ole määräaikaisesta maahanmuuttajaregiimistä vaan alueen pysyvästä verojärjestelmästä, joka koskee kaikkia alueen residenttejä. Tarkat portaat kannattaa varmistaa paikallisesti, ja erityisesti Azorien osalta ajantasaiset luvut on hyvä tarkistaa.

Asunnon hankinnasta peritään Portugalissa varainsiirtovero (IMT) ja leimavero, ja omistamisen ajalta vuotuinen kiinteistövero (IMI), jonka päälle voi suuremmissa kiinteistöomistuksissa tulla edellä mainittu AIMI (ks. osio 09). Nämä on syytä huomioida, jos suunnittelet asunnon ostoa Portugalista.

Muuttovuoden erityiskysymykset ja aikataulutus

Suomi ja Portugali tarkastelevat muuttovuotta eri tavalla:

• Portugali ratkaisee residenssin liukuvalla 12 kuukauden jaksolla (yli 183 päivää) tai vakituisen asunnon perusteella. Tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen, joten residenssi voi alkaa kesken vuoden.
• Suomi tarkastelee tilannetta muuttopäivästä lähtien, ja kolmen vuoden sääntö lasketaan muuttovuodesta ja kolmesta sitä seuraavasta vuodesta.

Käytännön askeleet: ajoita muutto suhteessa 183 päivän rajaan tietoisesti; selvitä, mitkä olennaiset siteet (asunto, perhe, elinkeino) jäävät Suomeen ja milloin ne tosiasiassa katkeavat; varmista epäselvät tilanteet Verohallinnon ennakkoratkaisulla ennen muuttoa; ja jos haet IFICI-regiimiä, muista 15. tammikuun määräaika muuttoa seuraavana vuonna. Sopimuksettomassa tilanteessa kannattaa erityisesti hahmottaa, missä järjestyksessä Suomen ja Portugalin verotus kohdistuvat samoihin tuloihin ja miten hyvitys käytännössä toimii.

Kokoa dokumentaatio reaaliajassa. Jos asuinpaikkasi voi olla tulkinnanvarainen, kerää näyttö heti, sillä jälkikäteen koottu aineisto on todistusarvoltaan selvästi heikompaa: päivätason matkaloki ja tositteet; Verohallinnon todistus Suomen verotuksellisesta asuinpaikasta; taloudellisten intressien sijainti dokumentoituna; asumistositteet molemmista maista; ja muista automaattinen tietojenvaihto (CRS, ks. osio 13).

Ilmoitusvelvollisuudet Portugalissa

Portugalissa ei ole Espanjan Modelo 720:n kaltaista erillistä ulkomaisten varojen tietoilmoitusta. Ilmoitusvelvollisuus hoidetaan vuotuisen tuloveroilmoituksen yhteydessä: Portugalin residentin on ilmoitettava maailmanlaajuiset tulonsa, ja ulkomaiset pankkitilit (esim. suomalaiset tilit) on ilmoitettava veroilmoituksella. Vuoden 2024 budjettilain myötä ilmoituksella on lisäksi annettava tiedot varoista, jotka sijaitsevat selvästi matalamman verotuksen lainkäyttöalueilla.

Käytännön kynnykset, lomakkeet ja mahdolliset sanktiot on varmistettava paikalliselta neuvonantajalta. Muista myös, että Suomi ja Portugali vaihtavat automaattisesti tilitietoja (CRS), joten ilmoitetut tiedot ristiintarkistuvat viranomaisten kesken.

Asuinpaikkatodistus Portugalista

Portugalin veroviranomaiselta (AT) saa verotuksellisen asuinpaikan todistuksen (certificado de residência fiscal). Useimmissa maissa tällaisen todistuksen merkitys on, että se osoittaa verosopimuksen mukaisen asuinvaltion. Portugalin kohdalla todistuksella ei kuitenkaan ole sopimusvaikutusta — sopimuksen puuttuessa se ei käynnistä mitään verosopimuksen rajoittavaa vaikutusta Suomen verotusoikeuteen. Todistus voi silti olla näyttöä tosiasiallisesta asuinpaikasta, kun arvioidaan, missä asut ja ovatko olennaiset siteesi Suomeen katkenneet.

Suomen suuntaan keskeisin asiakirja on Verohallinnon todistus Suomen verotuksellisesta asuinpaikasta (tai vastaavasti rajoitetun verovelvollisuuden vahvistaminen, kun siteet ovat katkenneet). Koska kaksoisasujuutta ei ratkaista sopimuksella, oma status kannattaa tulkinnanvaraisissa tilanteissa vahvistaa Verohallinnolta — tarvittaessa ennakkoratkaisulla.