Paluumuutto Suomeen ja verotus

Lähtökohtaisesti et. Omien varojen siirto tililtä toiselle ei ole veronalainen tapahtuma: Suomessa ei ole maahantuloveroa eikä varallisuusveroa, vaan verotus kohdistuu tuloihin ja luovutuksiin. Siirto on silti suunniteltava verotus huomioiden: esimerkiksi vieraan valuutan vaihtaminen euroiksi voi realisoida kurssivoiton, ja sijoitusten hankintamenot sekä tulevien tuottojen verokohtelu ratkeavat omien sääntöjensä mukaan (osiot 06 ja 07). Varojen alkuperästä Verohallinto voi pyytää selvitystä (osio 11).

Lähtökohtaisesti ei, jos olit ennen muuttopäivää rajoitetusti verovelvollinen, jolloin Suomi verottaa vain Suomesta saadut tulot — ulkomailla ansaittu palkka, myyntivoitot ja muut tulot jäävät siltä ajalta Suomen veropohjan ulkopuolelle. Poikkeuksen muodostavat erät, jotka jakautuvat ajallisesti muuton yli, kuten bonukset ja työsuhdeoptiot (osio 08).

Ei säily. ISK:n, aktiesparkonton ja PEA:n kaltaisten erityisten sijoitustilien veroetu perustuu lähtömaan sisäiseen lakiin, eikä Suomen verotus lähtökohtaisesti tunne niitä. Suomessa asuvana tilin sisällä olevia sijoituksia kohdellaan pääsääntöisesti tuloverolain yleisten sääntöjen mukaan: osingot, korot ja luovutusvoitot verotetaan normaalisti, vaikka lähtömaa ei niitä verottaisi. Sen sijaan Suomi tunnistaa joidenkin ulkomaisten eläkesäästötilien verotuksen lykkäysvaikutuksen — esimerkiksi yhdysvaltalaiset 401(k)- ja IRA-tilit (osio 08). Verokohtelu on siis selvitettävä tapauskohtaisesti. Ruotsin ISK-tilistä tarkemmin: sijoitustuloilla ulkomaille.

Vakuutuskuoren verotuksen lykkäysvaikutus voi kadota. Erityissäännön mukaan tuotto verotetaan vuosittain suoraan sijoittajalla, jos omistajalla tai hänen määräämällään on oikeus käyttää yhtäkin laissa lueteltua kohde-etuuteen liittyvää oikeutta TVL 35 b § — käytännössä esimerkiksi oikeus antaa kohde-etuutta koskevia osto- tai myyntitoimeksiantoja tai tehdä sopimuksia vakuutusyhtiön puolesta suoraan kolmannen kanssa. Ulkomaisen vakuutuksen verotus Suomessa on tarkoituksenmukaista selvittää yhdessä vakuutusyhtiön kanssa hyvissä ajoin ennen muuttoa.

Ulkomainen rahasto rinnastuu suomalaiseen verovapaaseen sijoitusrahastoon laissa säädetyin edellytyksin TVL 20 a §, ja EU-oikeuden vuoksi rinnastus voi ulottua myös yhtiö- ja trustimuotoisiin rahastoihin — korkein hallinto-oikeus rinnasti yhdysvaltalaisen trustimuotoisen avoimen alarahaston KHO 2022:130. Rinnasteisuus on osoitettava Verohallinnolle. Jos rahasto ei rinnastu sijoitusrahastoon, sen tuotot verotetaan sen mukaan, mihin kotimaiseen toimijaan rahasto rinnastuu, ja lopputulos voi poiketa tutusta rahastoverotuksesta. Verokohtelu on selvitettävä tapauskohtaisesti — osa ulkomaisista rahastoista on esimerkiksi läpivirtaavia.

Ankarasti: osinko muulta kuin laissa tarkoitetulta ulkomaiselta yhtiöltä — käytännössä esimerkiksi yhtiöltä valtiossa, jonka kanssa Suomella ei ole osinkoihin sovellettavaa verosopimusta — on kokonaan veronalaista ansiotuloa riippumatta siitä, onko yhtiö listattu TVL 33 c § 3 mom. Pääomatulon verokannan sijaan osinkoon kohdistuu silloin progressiivinen ansiotuloverotus.

Pääsääntöisesti kyllä. Verosopimus ratkaisee, kuinka paljon lähdevaltio saa veroa periä: jos vero on peritty yli sopimuksen salliman määrän, Suomi ei hyvitä ylimenevää osaa, vaan liikaperintä on oikaistava lähdevaltiossa. Hyvitys ei myöskään voi ylittää Suomen veroa samasta tulosta eikä ulkomaille tosiasiassa maksettua veroa; käyttämätön hyvitys voidaan vähentää seuraavana viitenä verovuotena.

Suomessa asuvan vuokratulo ja luovutusvoitto ovat veronalaisia myös ulkomaisesta kohteesta; sijaintivaltion vero otetaan huomioon verosopimuksen menetelmällä. Oman vakituisen asunnon luovutuksen verovapaus TVL 48 § voi soveltua myös ulkomaiseen asuntoon: Verohallinnon esimerkissä Virossa viisi vuotta omana vakituisena asuntona käytetyn kiinteistön myynti oli Suomessa verovapaa.

Kryptovarojen luovutuksiin sovelletaan luovutusvoittosäännöksiä, ja hankintameno on selvitettävä itse — tiedot eivät pääsääntöisesti tule esitäytetylle veroilmoitukselle. Jos alkuperäistä hankintamenoa ei pysty luotettavasti osoittamaan, voidaan käyttää hankintameno-olettamaa (jäljempänä tässä osiossa). Margin-kaupassa hankintamenoksi ja luovutushinnaksi luetaan koko kauppahinta, ei vain oma panos. Kryptojohdannaisiin sisältyy ansa: voitot ovat veronalaista pääomatuloa, mutta kaupankäynnin tappiot eivät ole vähennyskelpoisia — tämä koskee myös kryptofutuureja (ks. seuraava paneeli).

Voi. Suomen verolainsäädäntö ei tunne kaikkia ulkomaisia sijoitustuotteita, ja kohtelu ratkeaa silloin yleisten sääntöjen mukaan — joskus yllättävästi. Selvin esimerkki ovat CFD:t ja muut säänneltyjen markkinoiden ulkopuolella kaupattavat johdannaiset: voitot ovat veronalaista pääomatuloa, mutta tappioita ei vähennetä — CFD-tappio ei ole tulonhankkimismeno eikä luovutustappio KHO 2010:74. Vastaava epäsymmetria koskee valuuttakauppaa (jäljempänä tässä osiossa). Ulkomaiset sijoitustuotteet ja niiden verotus Suomessa on syytä selvittää.

Luovutusvoitto lasketaan todellisesta hankintamenosta, ja sen selvittäminen on verovelvollisen vastuulla. Jos luotettavaa selvitystä ei ole, käytetään hankintameno-olettamaa: 20 prosenttia luovutushinnasta tai 40 prosenttia, jos omistusaika oli vähintään kymmenen vuotta TVL 46 § 1 mom — usein todellista hankintamenoa epäedullisempi. Ulkomailla perintönä tai lahjana saadun omaisuuden hankintamenona voidaan käyttää toisen valtion perintö- tai lahjaverotusarvoa; jos saantoa ei verotettu missään valtiossa, hankintameno voi tästä huolimatta joissakin tilanteissa olla saantohetken käypä arvo KHO 2021:120.

Kauppahinta muunnetaan euroiksi sitovan kaupantekopäivän kurssiin (Euroopan keskuspankin virallinen kurssi; kauppakirjalla tehdyissä kaupoissa luovutuskirjan allekirjoituspäivä) ja hankintameno hankintahetken kurssiin, joten kurssikomponentti sisältyy voittoon tai tappioon. Muuten kohtelu on epäsymmetrinen: luonnollisen henkilön valuuttakurssivoitot ovat verovapaita, jos ne ovat vuodessa enintään 500 euroa eivätkä liity tulonhankkimistoimintaan TVL 53 § 8 k, mutta esimerkiksi valuuttatalletuksen kurssitappio ei ole vähennyskelpoinen KHO 2015:178. Kaupanteon jälkeen maksamatta olevan kauppahintasaatavan kurssimuutokset käsitellään samoin: voitot pääomatulona, tappiot vähennyskelvottomina menetyksinä.

Et. Tappio ei ole Suomessa vähennyskelpoinen, jos se syntyi aikana, jolloin asuit ulkomailla, eikä vastaava luovutusvoitto olisi ollut Suomessa veronalainen tai verosopimus olisi estänyt Suomea verottamasta sitä — tällaista tappiota ei voi vähentää Suomen verotuksessa senkään jälkeen, kun muutat Suomeen. Realisointihetki suhteessa muuttopäivään ratkaisee siis myös tappioiden vähennyskelpoisuuden.

Ei välttämättä — maksuhetki Suomessa asuvana ei yksin ratkaise. Työsuhdeoptioissa ja vastaavissa palkkioissa kansainvälisen verotuksen pääperiaate on kertymisperiaate: tulo jaetaan Suomessa veronalaiseksi ja verovapaaksi työskentelyaikojen perusteella. Korkein hallinto-oikeus jakoi työsuhdeoptiot ansainta-ajan mukaan: kokonaan ulkomailla ansaittu optioetu ei ollut miltään osin Suomesta saatua tuloa, ja toisesta ohjelmasta veronalaista oli vain Suomessa työskentelyä vastaava osuus KHO 2013:93. Jako ei tule verottajalta valmiina, vaan vaatii verovelvollisen omaa selvitystä ja ilmoittamista. Myös bonusten, osakepalkkioiden ja muiden jälkikäteen maksettavien erien suorittamisajankohta kannattaa varmistaa (vero.fi: työsuhdeoptiot kansainvälisissä tilanteissa). Selkeintä on, että kokonaan ulkomailla ansaitut erät maksetaan jo ennen Suomeen muuttoa.

Suomessa asuvan palkka on Suomessa veronalaista, vaikka työnantaja ja palkanmaksu ovat ulkomailla. Ulkomainen työnantaja ei yleensä toimita Suomen ennakonpidätystä, joten verot hoidetaan ennakkoverolla (osio 11). Työskentely Suomesta voi synnyttää velvoitteita myös ulkomaiselle työnantajalle — työntekijän pysyvä työskentely täältä voi muodostaa työnantajalle Suomeen kiinteän toimipaikan. Osa työnantajista järjestää tilanteen employer of record -järjestelyllä, jossa muodollisena työnantajana toimii suomalainen yhtiö. Verotusoikeuden jaosta valtioiden välillä ja työnantajan velvoitteista tarkemmin: etätyö ulkomailta.

Ajoitus ja järjestelyn ehdot ratkaisevat: ennen järjestelmän mukaista eläkeikää nostettu suoritus verotetaan muuna ansiotulona, eläkeiässä nostettu eläketulona, ja kummassakin voi vaatia kertatulon tulontasausta TVL 128 §. Yhdysvaltalaisesta 401(k)- tai IRA-järjestelystä after-tax-sijoitusten osalta veronalaista on vain tuotto — käytännössä yhdysvaltalaiset eläkesäästöt ovat kuitenkin useimmiten before-tax-sijoituksia, jolloin koko nosto on veronalaista. USA:n mahdollisesti perimä 30 prosentin pidätys ei yleensä ole lopullinen — verosopimuksen vastaisen veron voi hakea takaisin USA:sta, eikä Suomi hyvitä sitä. Jos työnantaja on ottanut eläkevakuutuksen muualta kuin ETA-valtiosta, maksut ovat Suomessa lähtökohtaisesti kokonaan palkkaa. Ulkomailta muuttajaa koskee kuitenkin poikkeus TVL 68 § 5 mom: jos et ollut yleisesti verovelvollinen Suomessa muuttoa edeltäneiden viiden vuoden aikana ja vakuutus on otettu vähintään vuotta ennen muuttoa, maksut ovat muuttovuonna ja kolmena seuraavana vuonna palkkaa vain 8 500 euroa ylittävältä osalta.

Suomessa asuvan eläke on täällä veronalaista, vaikka lähdevaltio olisi jo verottanut sen — kaksinkertainen verotus poistetaan verosopimuksen mukaan hyvitys- tai vapautusmenetelmällä. Sopimukset jakavat verotusoikeuden eri tavoin: useissa yksityissektorin eläke verotetaan vain asuinvaltiossa, Pohjoismaiden sopimuksessa myös lähdevaltio saa verottaa. Ilmoittamisesta osiossa 11. Maakohtaisesta verosopimuskohtelusta tarkemmin: eläkeläisenä ulkomaille.

Yhtiöstä voi tulla Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos sen tosiasiallinen johtopaikka siirtyy tänne TVL 9 § 1 mom 1 k: ratkaisevaa on, missä tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset tehdään TVL 9 § 8 mom. Verohallinnon esimerkit osuvat suoraan paluumuuttajaan: kun Ruotsiin rekisteröidyn yhtiön omistaja johtaa toimintaa Suomen-kodistaan tai Viroon rekisteröidyn yhtiön hallitus päättää asioista Suomessa asuvan omistajan ohjeiden mukaan, johtopaikka on Suomessa — muodollinen kokouspaikka ei ratkaise. Vaikka johtopaikkaa ei muodostuisi, Suomeen voi syntyä kiinteä toimipaikka, jonka tulon Suomi verottaa.

Väliyhteisösääntely koskee myös luonnollista henkilöä. Yhtiö on väliyhteisö, jos Suomessa asuvilla on siinä yksin tai yhdessä etuyhteystahojen kanssa vähintään 25 prosentin määräysvalta (äänet, pääoma tai oikeus voittoon) ja sen verotuksen tosiasiallinen taso kotivaltiossa on alle 3/5 Suomen tasosta VYL 2 § — tyyppitapaus on passiivinen holdingyhtiö matalan verotuksen valtiossa, jonka tulo verotetaan osakkaan tulona. ETA-yhtiö ei ole väliyhteisö, jos se on todellisuudessa asettautunut kotivaltioonsa ja harjoittaa siellä tosiasiallista taloudellista toimintaa VYL 3 §.

Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, joten verokohtelu ratkaistaan tapauskohtaisesti osapuolten tosiasiallisten oikeuksien ja velvollisuuksien perusteella. Oikeuskäytäntöä on eri suuntiin: edunsaajan lahjaverovelvollisuus alkaa vasta, kun varat tulevat tosiasiallisesti haltuun KHO 2013:51, määräysvallan siirtymä voi aikaistaa verotusta KHO 2017:149, ja osakkeiden siirto trustiin on katsottu asettajien luovutukseksi käypään arvoon KHO 2024:100. Trusti voi tulla arvioitavaksi myös väliyhteisönä (osio 09). Verohallinto edellyttää järjestelystä laajan selvityksen perustamisasiakirjoineen ja sääntöineen.

Verottaa. Kun saaja asuu Suomessa, Suomen perintö- tai lahjavero koskee koko saantoa heti muuttopäivästä lähtien PerVL 4 §, PerVL 18 § — antajan tai perinnönjättäjän asuinvaltio ei tätä poista. Saannon ajoitus suhteessa muuttopäivään ratkaisee siten, tuleeko Suomen vero sovellettavaksi. Suomi on kuitenkin solminut perintöverosopimuksen eräiden valtioiden kanssa, ja sopimus voi rajoittaa Suomen verotusoikeutta ulkomaiseen perintöön. Kaksinkertaisesta perintöverotuksesta ja sen huojennuksista tarkemmin: perintö- ja lahjavero ulkomailla.

Asiakirja voi olla pätevä, mutta sen vaikutukset voivat muuttua: aviovarallisuussuhteisiin ja perimykseen sovellettava laki kytkeytyy usein asuinpaikkaan, joka muutossa vaihtuu. Ulkomailla tehtyjen avioehtojen, testamenttien ja vastaavien asiakirjojen soveltaminen Suomessa on suositeltavaa selvittää — ne heijastuvat välillisesti myös perintö- ja lahjaverotukseen.

Jos sinulla oli Suomesta tuloja jo ennen muuttoa — tyypillisesti vuokratuloa — ennakot on pitänyt hoitaa jo rajoitetusti verovelvollisena. Muuton jälkeen palkan ennakonpidätys hoituu verokortilla, mutta ulkomailta saatavista tuloista ulkomainen maksaja ei pidätä Suomen veroa: niitä varten haetaan ennakkovero. Ulkomaiset vuokratulot, eläkkeet ja toistuvat pääomatulot ovat tavallisimmat ennakkoveron aiheet.

Muuton jälkeen on oltava tarkkana, että kaikki maailmanlaajuiset tulot tulevat ilmoitetuiksi Suomen veroilmoituksella. Ulkomaiset tulot eivät lähtökohtaisesti ole esitäytetyllä veroilmoituksella, vaan niiden ilmoittamisesta on huolehdittava itse. Laiminlyönnistä voi seurata merkittäviä sanktioita, ja huolimattomuus ja virheet ilmoittamisessa ovat ääritapauksissa johtaneet jopa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin (törkeä veropetos).

Vain osin. Suomalaisen välittäjän kautta saadut ulkomaiset osingot ja korot tulevat yleensä esitäytetylle, mutta muut ulkomaiset pääomatulot ilmoitetaan itse OmaVerossa tai lomakkeella 16B. Sama koskee ulkomaisia eläkkeitä: ne on aina ilmoitettava, jos ne eivät näy esitäytettynä. Esitäytetty veroilmoitus on joka tapauksessa tarkistettava ja tarvittaessa täydennettävä tai korjattava — tämä korostuu Suomeen muuton jälkeisinä vuosina.

Oleta, että tiedot liikkuvat maiden välillä automaattisesti (CRS): Suomi saa tiedot muun muassa osingoista, koroista, myyntituloista, vakuutustuloista ja pankkitilien saldoista, ja tietojenvaihtoon on sitoutunut yli sata maata. Ilmoittamatta jääneistä tuloista voidaan kysyä vielä verotuksen päättymisen jälkeenkin, verotusta voidaan oikaista vahingoksi, ja ilmoittamatta jättäminen voi johtaa rikossyytteeseen.

CRS-raportointi perustuu asiakkaan itse antamaan tietoon verotuksellisesta asuinvaltiosta (self-certification). Muuton jälkeen tieto on päivitettävä ulkomaisille pankeille, välittäjille ja vakuutusyhtiöille — vanhentuneella tiedolla raportointi ohjautuu väärään valtioon, ja päivittämättömät asiakastiedot voivat johtaa palvelun käyttörajoituksiin. Osa ulkomaisista palveluntarjoajista ei palvele Suomessa asuvia lainkaan.

Voi. Kun verotukseen ilmaantuu muuton yhteydessä omaisuutta tai tuloja, joita Suomen verotuksessa ei ole aiemmin näkynyt, Verohallinto voi pyytää selvitystä varojen alkuperästä ja tapahtumista — myös verotuksen päättymisen jälkeen. Paluumuuttajan on siksi varauduttava selvittämään, mistä varat ovat kertyneet ja miten niitä on aiemmin verotettu.

Et — muuttoajoneuvon veronalennus on poistettu kokonaan, ja autovero määrätään samoin kuin muistakin maahan tuotavista ajoneuvoista. Käyttöönottoilmoitus tehdään ennen ajoneuvon käyttöä Suomessa ja autoveroilmoitus viiden päivän kuluessa käytön alkamisesta — tai ennen rekisteröintiä, jos ajoneuvoa ei sitä ennen käytetä; EU:n ulkopuolelta tuotava ajoneuvo ilmoitetaan saapuessa myös Tullille. Lisäksi ajoneuvo on rekisteröintikatsastettava ja rekisteröitävä Suomeen — rekisteröinti onnistuu vasta, kun autovero on maksettu — ja sillä on oltava suomalainen liikennevakuutus. Veron suuruusluokan voi arvioida Verohallinnon autoverolaskurilla (vero.fi: autovero).

Vain ehtojen täyttyessä. Verottomuus edellyttää muun muassa, että vakituinen asuinpaikka on ollut yhtäjaksoisesti EU:n ulkopuolella vähintään 12 kuukautta, tavarat ovat olleet omassa tai kotitalouden käytössä vähintään 6 kuukautta ennen muuttoa ja ne tullataan 12 kuukauden kuluessa muutosta. Verottomia muuttotavaroita ei saa myydä, lainata, pantata, vuokrata eikä lahjoittaa ennen kuin tullauksesta on kulunut 12 kuukautta. Alkoholi ja tupakkatuotteet ovat aina verollisia. EU:n sisältä muutettaessa tullausta ei tehdä. Poikkeuslupa on eräissä tilanteissa mahdollinen (Tulli: muutan Suomeen).

EU-maasta tuotavalla koiralla, kissalla ja fretillä on oltava mikrosiru, voimassa oleva raivotautirokotus ja lemmikkipassi. Koiralle vaaditaan lisäksi ekinokokkilääkitys 1–5 vuorokautta (24–120 tuntia) ennen maahantuloa eläinlääkärin passimerkinnällä — lääkettä ei voi antaa vasta rajalla. EU:n ulkopuolelta tuotaessa vaaditaan lisäksi muun muassa virkaeläinlääkärin terveystodistus ja alkuperämaasta riippuen raivotaudin vasta-ainetutkimus; tarkista vaatimukset Ruokavirastosta.

EU- tai ETA-valtiossa myönnetyllä ajokortilla saa ajaa Suomessa niin kauan kuin kortti on voimassa. Geneven tai Wienin tieliikennesopimuksiin liittyneiden valtioiden kortilla saa ajaa kaksi vuotta muutosta ja muun Suomen tunnustaman valtion kortilla vuoden, minkä jälkeen kortti on vaihdettava suomalaiseen; vaihdon edellytykset riippuvat kortin myöntäneestä valtiosta (Traficom).

Käytännön kitkaa syntyy usein muualla kuin verotuksessa: kotivakuutus, terveysvakuutus sekä pankki- ja luottosuhteet on lähtökohtaisesti järjestettävä Suomessa uudelleen, eikä ulkomailla kertynyt vakuutus- tai luottohistoria yleensä siirry mukana. Uusien vakuutusten ja muiden sopimusten ja palveluiden avaaminen voi vaatia lisäselvitystä pitkän ulkomailla oleskelun jälkeen, eikä se välttämättä onnistu suoraan kaikkien yhtiöiden verkkosivuilta. Sopimusten voimassaolo ja ehdot muuton jälkeen on tarkistettava sopimuskohtaisesti.