Yli kuuden kuukauden oleskelu Suomessa ja yleinen verovelvollisuus
Yleinen verovelvollisuus voi syntyä pelkän Suomessa oleskelun perusteella: ulkomailla asuvasta tulee Suomessa yleisesti verovelvollinen, kun hän oleskelee täällä jatkuvasti yli kuuden kuukauden ajan. Tämä opas kertoo, miten oleskelun jatkuvuutta ja tilapäistä poissaoloa arvioidaan.
Huomaa heti: tämä on eri asia kuin ulkomaantyötulon verovapautta koskeva kuuden kuukauden sääntö (TVL 77 §). Tässä oppaassa on kyse siitä, milloin Suomessa oleskelu tekee henkilön yleisesti verovelvolliseksi (TVL 11 §).
Milloin oleskelu tekee yleisesti verovelvolliseksi
Varsinaisen asunnon ja kodin sijainnin lisäksi yleinen verovelvollisuus voi perustua Suomessa oleskeluun. Ulkomailla asuneesta henkilöstä tulee Suomessa yleisesti verovelvollinen, kun hän oleskelee täällä jatkuvasti yli kuuden kuukauden ajan. Tilapäinen poissaolo ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana.
Oleskelun tulee kestää yli kuusi kuukautta — tasan kuuden kuukauden oleskelu ei vielä riitä. Kuuden kuukauden aika ei ole sidottu kalenterivuoteen, ja saapumis- ja lähtöpäivät lasketaan mukaan oleskelun kestoa arvioitaessa.
Merkityksellistä on nimenomaan oleskelun kesto — ei sen syy. Henkilö voi oleskella Suomessa esimerkiksi työn tai muun syyn vuoksi, ja kaikenlainen oleskelu lasketaan mukaan verovelvollisuusasemaa arvioitaessa.
Esimerkki. Jos ulkomailla asuva tulee Suomeen 15.10.–15.4. väliseksi ajaksi, hän on tämän ajan Suomessa yleisesti verovelvollinen. Hän on rajoitetusti verovelvollinen saapumisvuonna 14.10. saakka ja lähtövuonna 16.4. alkaen.
Koska alle kahden kuukauden poissaolot luetaan Suomessa oleskeluksi (ks. seuraava osio), yli kuuden kuukauden jatkuvan oleskelun edellytys voi täyttyä, vaikka Suomessa vietettyjä päiviä kertyisi alle 183.
Esimerkki. Yritystoimintansa vuoksi paljon matkustava E on rekisteröitynyt pysyväksi asukkaaksi toiseen valtioon, mutta hänellä on Suomessa käytettävissään asunto. Hän oleskelee Suomessa joitakin viikkoja, enimmillään pari kuukautta kerrallaan. E viettää runsaasti aikaa kolmansissa maissa ja oleskelee pysyväksi rekisteröidyssä asuinvaltiossaan vain noin 90 päivää vuodessa. Suomessa vietettyjä päiviä kertyy vuodessa noin 140. Poissaolot Suomesta jäävät alle kahden kuukauden, joten ne eivät Verohallinnon tulkinnan mukaan katkaise oleskelun jatkuvuutta: kun oleskelu ilman tilapäistä pidempiä poissaoloja jatkuu yli kuuden kuukauden ajan, E on Suomessa yleisesti verovelvollinen ensimmäisestä saapumispäivästä alkaen, vaikka hän ei minään vuonna oleskele Suomessa 183:a päivää.
Oikeuskäytännössä jatkuvaa oleskelua ei ole katsottu muodostuneen, kun Ruotsissa rajan läheisyydessä pysyvästi asunut kävi Suomen puolella päivittäin työssä mutta ei yöpynyt täällä (KHO 1987 II 506).
Milloin poissaolo katkaisee jatkuvuuden
Yli kuuden kuukauden oleskelun tulee olla jatkuvaa, eikä tilapäinen poissaolo estä pitämästä oleskelua jatkuvana (TVL 11 §). Laista ei ilmene, kuinka pitkä poissaolo voi olla tilapäistä, eikä yksiselitteistä rajaa voida oikeuskäytännönkään nojalla määritellä. Verotuskäytännössä Suomessa oleskelun katkeaminen yli kahdeksi kuukaudeksi on yleensä tarkoittanut, ettei oleskelua enää katsota jatkuvaksi. Se, milloin poissaolo on tilapäinen, arvioidaan kuitenkin aina tapauskohtaisten olosuhteiden perusteella.
Arviointiin vaikuttavat Suomessa ja muualla vietettyjen ajanjaksojen lisäksi se, millainen tilanne on ollut ennen poissaoloa — esimerkiksi jääkö Suomeen poissaolon ajaksi asunto tai jatkuuko työsuhde Suomessa.
Käytännön huomio. Varsinainen asunto ja koti sekä yli kuuden kuukauden oleskelu ovat laissa erillisiä perusteita, mutta käytännössä Verohallinto arvioi niitä usein yhdessä: sama tosiseikasto — Suomessa käytettävissä oleva asunto, oleskelun määrä ja muut olosuhteet — vaikuttaa molempiin. Merkitystä on silläkin, missä Suomesta poissaolon aika vietetään: kuinka paljon henkilö tosiasiassa oleskelee valtiossa, johon hän on rekisteröitynyt pysyväksi asukkaaksi, ja kuinka paljon kolmansissa maissa. Erityisesti jos oleskelu pysyvässä asuinvaltiossa jää vähäiseksi ja aika jakautuu Suomen ja vaihtuvien kolmansien maiden kesken, poissaolot Suomesta voivat näyttäytyä tilapäisinä ja Suomi todellisena asuinvaltiona, josta henkilö tekee tilapäisiä ulkomaanmatkoja. Verotuskäytännössä merkitystä voi olla myös Suomen kansalaisuudella ja ilmoitetun asuinvaltion verotuksen tasolla: kun asuinvaltioksi ilmoitetaan matalan verotuksen valtio, Verohallinto selvittää olosuhteita käytännössä tavallista tarkemmin ja edellyttää vahvempaa näyttöä siitä, että elämä on tosiasiassa siirtynyt sinne.
Asunto ja koti ohittavat oleskelun. Jos henkilöllä on Suomessa varsinainen asunto ja koti, oleskelulla ja sen katkeamisella ei ole merkitystä: yleinen verovelvollisuus jatkuu niin kauan kuin varsinainen asunto ja koti on Suomessa.
Tiheät lyhyet käynnit Suomessa
Pysyvästi ulkomailla asuvan työ voi edellyttää tiheästi toistuvia lyhyitä työjaksoja Suomessa, ja tällöinkin oleskelu voi muodostua jatkuvaksi. Verotuskäytännössä toistuvien työmatkojen on voitu katsoa muodostavan jatkuvan oleskelun ja siten yleisen verovelvollisuuden, jos Suomessa käyntejä on keskimäärin noin kolme päivää viikossa tai enemmän yli kuuden kuukauden ajan. Jos oleskelu jää tämän alle, henkilö pysyy lähtökohtaisesti rajoitetusti verovelvollisena. Arviointi on aina kokonaisharkintaa — merkitystä voi olla myös sillä, onko Suomessa käytössä asunto vai yöpyykö henkilö työmatkoilla hotellissa.
Päätöksessä KHO 1990-B-501 Ruotsissa perheineen asunut tehdaskonsultti oli otettu yli kuuden kuukauden ajaksi suomalaisen yhtiön palvelukseen. Hän työskenteli myös ulkomailla ja oli Suomessa enimmillään neljä päivää viikossa, vietti viikonloput ja vapaapäivät kotonaan Ruotsissa, ja poissaolot Suomesta kestivät 3–29 päivää. Hänen katsottiin oleskelleen Suomessa yhtäjaksoisesti yli kuuden kuukauden ajan.
Sama koskee tilannetta, jossa henkilö työskentelee viikot Suomessa ja viettää viikonloput perheensä luona toisessa valtiossa: oleskelua pidetään jatkuvana, ja henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen.
Se, verotetaanko palkka Suomessa, riippuu sovellettavasta verosopimuksesta, verosopimuksen mukaisesta asuinvaltiosta sekä siitä, maksetaanko palkka Suomesta vai ulkomailta. Yleinen verovelvollisuus tarkoittaa kuitenkin, että henkilön on annettava Suomeen veroilmoitus ja vaadittava mahdollisen verosopimuksen soveltamista. Lisää palkan verotuksesta: maastamuuton verotuksen pääopas.
Huomaa riski. ”Noin kolme päivää viikossa” ei ole laissa säädetty täsmäraja vaan kokonaisharkinnan tukena käytetty suuntaa-antava luku. Koska arviointi tehdään tapauskohtaisesti, Verohallinnolla on käytännössä varsin laaja harkintavalta sen suhteen, milloin toistuvat lyhyet käynnit muodostavat jatkuvan oleskelun. Verovelvolliselle tämä merkitsee heikkoa ennakoitavuutta: lähelle rajaa jäävässä tilanteessa lopputulosta ei voi varmuudella ennustaa, ja näyttö oleskelun luonteesta jää käytännössä verovelvollisen vastuulle. Jos käyntejä Suomessa on säännöllisesti, kannattaa dokumentoida oleskelupäivät ja olosuhteet huolellisesti sekä tarvittaessa hakea Verohallinnolta ennakkoratkaisua.
Kuinka paljon Suomessa voi oleskella muuton jälkeen
Edellä kuvatut säännöt koskevat sitä, milloin Suomeen tulijasta tulee yleisesti verovelvollinen. Suomesta pois muuttaneen kohdalla kysymys on toisinpäin: kuinka paljon vanhassa kotimaassa voi käydä ilman, että muuton pysyvyys tai siteiden katkeaminen asettuu kyseenalaiseksi. Laissa ei ole tähän täsmällistä päivärajaa, vaan arviointi on aina kokonaisharkintaa. Käytännössä Suomessa oleskelu on suositeltavaa pitää maltillisena.
Varovaisena nyrkkisääntönä Suomessa oleskelua kannattaa rajoittaa enintään noin 90 päivään vuodessa. Kyse ei ole laista vaan käytännön suosituksesta: mitä vähäisempää ja satunnaisempaa oleskelu on, sitä uskottavammin muutto näyttäytyy pysyvänä ja siteet katkenneina. Merkittävämpi tai säännöllinen oleskelu voi vaikuttaa sekä muuton pysyvyyden arviointiin että siihen, katsotaanko olennaisten siteiden Suomeen tosiasiallisesti katkenneen.
Pelkkä päivien lukumäärä ei ratkaise asiaa yksinään, vaan oleskelua tarkastellaan osana kokonaisuutta: jääkö Suomeen käytettävissä oleva asunto, missä perhe asuu, jatkuvatko työ- tai liiketoimintasidokset ja kuinka säännölliseksi käynnit muodostuvat. Runsas ja toistuva oleskelu yhdessä muiden Suomeen jäävien siteiden kanssa voi johtaa siihen, että yleisen verovelvollisuuden katsotaan jatkuvan muutosta huolimatta.
Erityisen tärkeää kolmen vuoden säännön alla. Suomen kansalainen säilyy lähtökohtaisesti yleisesti verovelvollisena muuttovuoden ja kolmen sitä seuraavan vuoden ajan, ellei hän osoita, että muutto on pysyvä eikä hänelle ole jäänyt Suomeen olennaisia siteitä. Näinä vuosina Suomessa oleskelun maltillisuudella on korostunut merkitys: säännöllinen tai pitkäkestoinen oleskelu voi puhua olennaisten siteiden säilymisen puolesta ja vaikeuttaa rajoitetusti verovelvolliseksi siirtymistä. Lisää: kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet.
Esimerkkejä oleskelun arvioinnista
01Poissaolo aloittaa laskennan alusta
Puolalainen muusikko X muuttaa Norjaan oleskeltuaan Suomessa seitsemän kuukautta. Kahden ja puolen kuukauden kuluttua hän päättää palata Suomeen. Kuuden kuukauden oleskeluajan laskeminen aloitetaan tällöin alusta.
02Tilapäinen poissaolo keskellä työskentelyä
Ruotsalainen työntekijä A työskentelee Suomessa ensin viisi kuukautta, palaa tämän jälkeen viettämään lomaa Ruotsiin puoleksitoista kuukaudeksi ja jatkaa sen jälkeen taas työskentelyä Suomessa viiden kuukauden ajan. Oleskelua Suomessa pidetään jatkuvana työskentelyn alkamisesta sen päättymiseen saakka, eikä tilapäinen poissaolo keskellä työskentelyä katkaise oleskelun keston laskentaa. Henkilö on siten Suomessa yleisesti verovelvollinen työskentelyn alusta sen päättymiseen saakka.
03Asunnon ja kodin merkitys poissaolossa
Ulkomailla pysyvästi asuva B tulee Suomeen kahdeksi kuukaudeksi, on välillä pois neljä kuukautta ja tulee taas kahdeksi kuukaudeksi Suomeen. Hän pysyy koko ajan rajoitetusti verovelvollisena. Tilanne on erilainen, jos kyseessä on ulkomaalainen, joka on oleskellut Suomessa esimerkiksi kolme vuotta ja jonka varsinainen asunto ja koti sijaitsee Suomessa: jos tällainen henkilö on välillä neljä kuukautta pois Suomesta, hän säilyy yleisesti verovelvollisena myös tämän neljän kuukauden aikana, jos varsinainen asunto ja koti on edelleen täällä.
04Toistuvat työmatkat, ~3 päivää viikossa
Ulkomailla perheensä kanssa asuva C käy Suomessa työmatkoilla kahdeksan kuukauden (34 viikkoa) ajan joka viikko siten, että hän viettää Suomessa 2–4 päivää viikossa. Suomessa vietettyjä päiviä kertyy yhteensä 108 eli keskimäärin noin 3,2 päivää viikossa (108 / 34). Koska oleskelu jatkuu yli kuuden kuukauden ajan, hänestä tulee Suomessa yleisesti verovelvollinen.
05Säännölliset kahden viikon jaksot
Virolainen työntekijä D oleskelee Suomessa aina kaksi viikkoa kerrallaan ja palaa tämän jälkeen kahdeksi viikoksi takaisin Viroon. Oleskelu Suomessa kahden viikon jaksoissa kestää yli vuoden ajan. Oleskelua pidetään jatkuvana, eivätkä tilapäiset kahden viikon poissaolot katkaise oleskelun keston laskentaa. Henkilö on siten Suomessa yleisesti verovelvollinen.
Ilmainen tarkistustyökalu käy tilanteesi läpi seitsemällä osa-alueella, oleskelu mukaan lukien — ilman rekisteröitymistä.
Testaa oma tilanteesi →Aiheeseen liittyvää
↳Maastamuuton verotus — kattava opas
Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus, verosopimukset ja tulolajit kokonaisuutena: Ulkomaille muuttaminen – verotus.
↳Kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet
Suomen kansalaisen verovelvollisuus muuttovuoden ja kolmen seuraavan vuoden ajan: Kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet.
↳Etätyö ulkomailta ja Suomen verotus
Kuka verottaa palkan, kun muutat ja työ jatkuu etänä — ja miksi tuloverolain kuuden kuukauden sääntö ei yleensä sovellu omaehtoiseen etätyöhön: Etätyö ulkomailta ja Suomen verotus.
↳Paluumuutto Suomeen ja verotus
Kun muutat ulkomailta Suomeen, yleinen verovelvollisuus alkaa muuttopäivästä ja ulkomaisten varojen verokohtelu on selvitettävä: Paluumuutto Suomeen ja verotus.
Työkalut: matkapäiväkirja oleskelupäivien seurantaan · olennaisten siteiden testi · kolmen vuoden säännön laskuri
Huomasitko virheen tai puutteen tässä oppaassa? Kerro siitä — tämä on beta, ja jokainen korjaus parantaa julkaisua.