Yli kuuden kuukauden oleskelu Suomessa ja yleinen verovelvollisuus
Yleinen verovelvollisuus voi syntyä pelkän Suomessa oleskelun perusteella: ulkomailla asuvasta tulee Suomessa yleisesti verovelvollinen, kun hän oleskelee täällä jatkuvasti yli kuuden kuukauden ajan. Tämä opas kertoo, miten oleskelun jatkuvuutta ja tilapäistä poissaoloa arvioidaan.
Huomaa heti: tämä on eri asia kuin ulkomaantyön palkan verovapauttava kuuden kuukauden sääntö TVL 77 §. Tässä oppaassa on kyse siitä, milloin Suomessa oleskelu tekee henkilön yleisesti verovelvolliseksi TVL 11 §.
Milloin oleskelu tekee yleisesti verovelvolliseksi
Varsinaisen asunnon ja kodin sijainnin lisäksi yleinen verovelvollisuus voi perustua Suomessa oleskeluun. Ulkomailla asuneesta henkilöstä tulee Suomessa yleisesti verovelvollinen, kun hän oleskelee täällä jatkuvasti yli kuuden kuukauden ajan. Tilapäinen poissaolo ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana.
Oleskelun tulee kestää yli kuusi kuukautta — tasan kuuden kuukauden oleskelu ei vielä riitä. Kuuden kuukauden aika ei ole sidottu kalenterivuoteen, ja saapumis- ja lähtöpäivät lasketaan mukaan oleskelun kestoa arvioitaessa.
Merkityksellistä on nimenomaan oleskelun kesto — ei sen syy. Henkilö voi oleskella Suomessa esimerkiksi työn tai muun syyn vuoksi, ja kaikenlainen oleskelu lasketaan mukaan verovelvollisuusasemaa arvioitaessa.
Esimerkki. Jos ulkomailla asuva tulee Suomeen 15.10.–15.4. väliseksi ajaksi, hän on tämän ajan Suomessa yleisesti verovelvollinen. Hän on rajoitetusti verovelvollinen saapumisvuonna 14.10. saakka ja lähtövuonna 16.4. alkaen.
Koska alle kahden kuukauden poissaolot luetaan Suomessa oleskeluksi (ks. seuraava osio), yli kuuden kuukauden oleskelu voi täyttyä, vaikka olisit oleskellut Suomessa alle 183 päivää.
Oikeuskäytännössä jatkuvaa oleskelua ei kuitenkaan ole muodostunut, jos Ruotsissa rajan läheisyydessä pysyvästi asuva käy Suomen puolella päivittäin työssä mutta ei yövy täällä KHO 1987 II 506.
Milloin poissaolo katkaisee jatkuvuuden
Yli kuuden kuukauden oleskelun tulee olla jatkuvaa, eikä tilapäinen poissaolo estä pitämästä oleskelua jatkuvana TVL 11 §. Laista ei ilmene, kuinka pitkä poissaolo voi olla tilapäistä, eikä yksiselitteistä rajaa voida oikeuskäytännönkään nojalla määritellä. Verotuskäytännössä Suomessa oleskelun katkeaminen yli kahdeksi kuukaudeksi on yleensä tarkoittanut, ettei oleskelua enää katsota jatkuvaksi. Se, milloin poissaolo on tilapäinen, arvioidaan kuitenkin aina tapauskohtaisten olosuhteiden perusteella.
Arviointiin vaikuttavat Suomessa ja muualla vietettyjen ajanjaksojen lisäksi se, millainen tilanne on ennen poissaoloa ollut — esimerkiksi jääkö Suomeen poissaolon ajaksi asunto tai jatkuuko työsuhde Suomessa.
Asunto ja koti ohittavat oleskelun. Jos henkilöllä on Suomessa varsinainen asunto ja koti, oleskelulla ja sen katkeamisella ei ole merkitystä: yleinen verovelvollisuus jatkuu niin kauan kuin varsinainen asunto ja koti on Suomessa.
Tiheät lyhyet käynnit Suomessa
Pysyvästi ulkomailla asuvan työ voi edellyttää tiheästi toistuvia lyhyitä työjaksoja Suomessa, ja tällöinkin oleskelu voi muodostua jatkuvaksi. Verotuskäytännössä toistuvien työmatkojen on voitu katsoa muodostavan yleisen verovelvollisuuden, jos Suomessa käyntejä on keskimäärin noin kolme päivää viikossa tai enemmän yli kuuden kuukauden ajan. Jos oleskelu jää tämän alle, henkilö pysyy lähtökohtaisesti rajoitetusti verovelvollisena. Arviointi on aina kokonaisharkintaa — merkitystä voi olla myös sillä, onko Suomessa käytössä asunto vai yöpyykö henkilö työmatkoilla hotellissa.
Päätöksessä KHO 1990-B-501 Ruotsissa perheineen asunut tehdaskonsultti oli otettu yli kuuden kuukauden ajaksi suomalaisen yhtiön palvelukseen. Hän työskenteli myös ulkomailla ja oli Suomessa enimmillään neljä päivää viikossa, vietti viikonloput ja vapaapäivät kotonaan Ruotsissa, ja poissaolot Suomesta kestivät 3–29 päivää. Hänen katsottiin oleskelleen Suomessa yhtäjaksoisesti yli kuuden kuukauden ajan.
Vastaavasti, kun henkilö työskentelee viikot Suomessa ja palaa viikonlopuiksi perheensä luo toiseen valtioon, oleskelua pidetään jatkuvana ja henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen.
Se, verotetaanko palkka Suomessa, riippuu sovellettavasta verosopimuksesta, verosopimuksen mukaisesta asuinvaltiosta sekä siitä, maksetaanko palkka Suomesta vai ulkomailta. Yleinen verovelvollisuus tarkoittaa kuitenkin, että henkilön on annettava Suomeen veroilmoitus ja vaadittava mahdollisen verosopimuksen soveltamista. Lisää palkan verotuksesta: maastamuuton verotuksen pääopas.
Esimerkkejä oleskelun arvioinnista
01 Poissaolo aloittaa laskennan alusta
Puolalainen muusikko X muuttaa Norjaan oleskeltuaan Suomessa seitsemän kuukautta. Kahden ja puolen kuukauden kuluttua hän päättää palata Suomeen. Kuuden kuukauden oleskeluajan laskeminen aloitetaan tällöin alusta.
02 Tilapäinen poissaolo keskellä työskentelyä
Ruotsalainen työntekijä A työskentelee Suomessa ensin viisi kuukautta, palaa tämän jälkeen viettämään lomaa Ruotsiin puoleksitoista kuukaudeksi ja jatkaa sen jälkeen taas työskentelyä Suomessa viiden kuukauden ajan. Oleskelua Suomessa pidetään jatkuvana työskentelyn alkamisesta sen päättymiseen saakka, eikä tilapäinen poissaolo keskellä työskentelyä katkaise oleskelun keston laskentaa. Henkilö on siten Suomessa yleisesti verovelvollinen työskentelyn alusta sen päättymiseen saakka.
03 Asunnon ja kodin merkitys poissaolossa
Ulkomailla pysyvästi asuva B tulee Suomeen kahdeksi kuukaudeksi, on välillä pois neljä kuukautta ja tulee taas kahdeksi kuukaudeksi Suomeen. Hän pysyy koko ajan rajoitetusti verovelvollisena. Tilanne on erilainen, jos kyseessä on ulkomaalainen, joka on oleskellut Suomessa esimerkiksi kolme vuotta ja jonka varsinainen asunto ja koti sijaitsee Suomessa: jos tällainen henkilö on välillä neljä kuukautta pois Suomesta, hän säilyy yleisesti verovelvollisena myös tämän neljän kuukauden aikana, jos varsinainen asunto ja koti on edelleen täällä.
04 Toistuvat työmatkat, ~3 päivää viikossa
Ulkomailla perheensä kanssa asuva C käy Suomessa työmatkoilla kahdeksan kuukauden (34 viikkoa) ajan joka viikko siten, että hän viettää Suomessa 2–4 päivää viikossa. Yhteensä hänelle kertyy Suomessa vietettyjä päiviä 108 päivää, eli keskimäärin noin 3,18 päivää viikossa (108 ∶ 34). Koska oleskelu jatkuu yli kuuden kuukauden ajan, hänestä tulee Suomessa yleisesti verovelvollinen.
05 Säännölliset kahden viikon jaksot
Virolainen työntekijä B oleskelee Suomessa aina kaksi viikkoa kerrallaan ja palaa tämän jälkeen kahdeksi viikoksi takaisin Viroon. Oleskelu Suomessa kahden viikon jaksoissa kestää yli vuoden ajan. Oleskelua pidetään jatkuvana, eivätkä tilapäiset kahden viikon poissaolot katkaise oleskelun keston laskentaa. Henkilö on siten Suomessa yleisesti verovelvollinen.
Ilmainen tarkistustyökalu käy tilanteesi läpi seitsemällä osa-alueella, oleskelu mukaan lukien — ilman rekisteröitymistä.
Testaa oma tilanteesi →Aiheeseen liittyvää
↳ Maastamuuton verotus — kattava opas
Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus, verosopimukset ja tulolajit kokonaisuutena: Ulkomaille muuttaminen – verotus.
↳ Kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet
Suomen kansalaisen verovelvollisuus muuttovuoden ja kolmen seuraavan vuoden ajan: Kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet.
Huomasitko virheen tai puutteen tässä oppaassa? Kerro siitä — tämä on beta, ja jokainen korjaus parantaa julkaisua.