Etätyö ulkomailta ja Suomen verotus
Moni muuttaa ulkomaille niin, että työ jatkuu etänä suomalaiselle työnantajalle — ja olettaa, että puolen vuoden jälkeen palkka vapautuu Suomen verosta. Useimmissa etätyötilanteissa oletus on väärä: kuuden kuukauden sääntö edellyttää, että oleskelu ulkomailla johtuu työstä, eikä omasta päätöksestä tehty etätyö yleensä täytä tätä edellytystä. Tämä opas käy läpi, milloin palkka verotetaan Suomessa, milloin työskentelyvaltio saa verottaa ja mitä eroa on kolmella toisiinsa sekoittuvalla säännöllä: tuloverolain oleskelusäännöllä, kuuden kuukauden säännöllä ja verosopimusten 183 päivän säännöllä.
Muutto ei siirrä palkan verotusta pois Suomesta
Yleisesti verovelvollinen maksaa Suomeen veroa kaikista tuloistaan riippumatta siitä, mistä valtiosta ne on saatu TVL 9 § 1 mom 1 k. Ulkomailla tehdyn työn palkka on siis lähtökohtaisesti Suomessa veronalaista — myös silloin, kun työskentelyvaltio verottaa samaa tuloa. Verohallinnon ohje toteaa etätyöstä suoraan:
”Ulkomailla tehdystä etätyöstä saatu palkka on pääsääntöisesti veronalaista Suomessa yleisesti verovelvolliselle henkilölle.”
Verohallinnon syventävä ohje Ulkomailla työskentelyn verotus (13.1.2025), luku 6.4.1
Niin kauan kuin olet Suomessa yleisesti verovelvollinen, verovapaus voi perustua vain kahteen asiaan: Suomen sisäisen lainsäädännön säännökseen — käytännössä tuloverolain kuuden kuukauden sääntöön TVL 77 § — tai verosopimuksen määräykseen, joka rajoittaa Suomen verotusoikeutta. Kumpikaan ei seuraa automaattisesti siitä, että muutat pois ja työ jatkuu etänä. Jos yleinen verovelvollisuutesi on päättynyt, tilanne on toinen: rajoitetusti verovelvollisena maksat Suomeen veroa vain Suomesta saadusta tulosta.
Muuttajan on hyvä muistaa myös lähtötilanne: Suomen kansalaisen yleinen verovelvollisuus jatkuu tyypillisesti muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta, ellei hän näytä olennaisten siteiden katkenneen TVL 11 §. Tarkemmin: kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet.
Kolme sääntöä, jotka menevät sekaisin
Etätyön verotukseen liittyy kolme sääntöä, jotka kuulostavat samalta mutta ratkaisevat eri kysymyksiä. Kaksi niistä puhuu kuudesta kuukaudesta ja kolmas 183 päivästä:
| Sääntö | Mitä se ratkaisee | Säädöspohja |
|---|---|---|
| Yli kuuden kuukauden oleskelu Suomessa | Suomeen tuleva tai Suomeen jäävä tulee yleisesti verovelvolliseksi, jos oleskelu Suomessa jatkuu yli kuusi kuukautta; alle kahden kuukauden poissaolot ovat tilapäisiä. | TVL 11 § |
| Kuuden kuukauden sääntö | Ulkomaantyöskentelyn palkka voi olla Suomessa verovapaata, jos säännön kaikki edellytykset täyttyvät — tämän oppaan pääaihe. | TVL 77 § |
| 183 päivän sääntö | Työskentelyvaltio ei saa verottaa muualta olevan työnantajan maksamaa palkkaa, jos oleskelu jää enintään 183 päivään sopimuksessa määrätyllä jaksolla — osa verosopimusten mekaanikkosääntöä (osio 04). | Verosopimukset (OECD:n malliverosopimuksen 15 art. 2 kpl) |
Säännöt koskevat eri tilanteita, ja myös niiden soveltamisedellytykset ovat erilaiset. Tässä oppaassa ”kuuden kuukauden sääntö” tarkoittaa aina TVL 77 §:ää. Suomeen jäävän tai palaavan oleskelusäännöstä on oma opas: yli kuuden kuukauden oleskelu.
Miksi olet ulkomailla — ja edellyttääkö työ sitä?
Kuuden kuukauden säännön ensimmäinen edellytys on, että oleskelu ulkomailla johtuu juuri siitä työstä, jonka palkasta on kyse TVL 77 § — ei työntekijän omasta halusta olla ulkomailla. Ulkomaille ei siis voi lähteä vain tekemään etätyötä omasta tahdostaan ja saada verovapautta kuuden kuukauden säännön perusteella: ellei työn tekeminen edellytä työskentelyvaltiossa oloa, perustetta säännön soveltamiselle ei ole. Jos oleskelu johtuu esimerkiksi perhesyistä tai opiskelusta, sääntö ei sovellu, vaikka henkilö tekisi ulkomailla töitä. Vaikka kuuden kuukauden sääntö ei soveltuisi, palkka voi silti olla Suomessa verovapaa muulla perusteella: jos olet rajoitetusti verovelvollinen, Suomi verottaa vain Suomesta saadut tulot, ja verosopimus voi estää Suomen verotuksen, kun asuinvaltiosi on sopimuksen mukaan muualla (osio 04).
Käytännössä tilanteet jakautuvat kolmeen ryhmään sen mukaan, kenen aloitteesta ulkomailla ollaan ja mitä työ edellyttää:
| Tilanne | Kuuden kuukauden sääntö | Missä käsitelty |
|---|---|---|
| Muutat omasta päätöksestäsi ja jatkat etätyötä nykyiselle työnantajallesi | Ei yleensä sovellu — oleskelu ei johdu työstä, eikä etätyö edellytä työskentelyvaltiossa oloa. | Osio 04 |
| Työnantaja lähettää sinut työskentelemään ulkomaille | Voi soveltua, jos kaikki edellytykset täyttyvät. | Osio 06 |
| Työskentelet paikalliselle työnantajalle tai employer of record -yhtiölle | Verosopimus ei suojaa työskentelyvaltion verolta; oleskelun syy arvioidaan tapauskohtaisesti. | Osio 07 |
Syy voi myös muuttua kesken oleskelun. Verohallinnon ohjeen esimerkissä puolison työkomennuksen vuoksi ulkomaille lähtenyt aloittaa työt paikallisen työnantajan palveluksessa: työn aloittamisesta lähtien hän oleskelee maassa työstä johtuen, ja sitä edeltävä aika jää säännön ulkopuolelle.
Omasta päätöksestä ulkomaille: sääntö ei yleensä sovellu
Verohallinnon kanta omaehtoiseen etätyöhön on kirjattu ohjeeseen kahtena virkkeenä:
”Kuuden kuukauden sääntö ei yleensä sovellu ulkomailla tehtyyn etätyöhön, koska ulkomailla oleskelu ei johdu tuosta työstä.”
”Jos etätyön tekeminen ei edellytä työskentelyvaltiossa oloa, perustetta kuuden kuukauden säännön soveltamiselle ei ole.”
Verohallinnon syventävä ohje Ulkomailla työskentelyn verotus (13.1.2025), luku 6.4.1
Paikkariippumaton työ, jota voisi tehdä mistä tahansa, ei siis vapauta palkkaa Suomen verosta, vaikka oleskelu ulkomailla kestäisi vuosia. Palkka verotetaan Suomessa niin kauan kuin olet yleisesti verovelvollinen ja verosopimuksen mukaan Suomessa asuva.
Saako myös työskentelyvaltio verottaa?
Verosopimusten pääsäännön mukaan palkka verotetaan vain asuinvaltiossa, ellei työtä tehdä toisessa sopimusvaltiossa. Etätyö tehdään fyysisesti siellä, missä työntekijä on, joten työskentelyvaltiolla on lähtökohtaisesti verotusoikeus OECD 15 art. 1 kpl. Sen kuitenkin estää niin sanottu mekaanikkosääntö: työskentelyvaltio ei saa verottaa, jos kaikki kolme ehtoa täyttyvät OECD 15 art. 2 kpl:
- työnantaja ei ole työskentelyvaltiosta,
- palkka ei rasita työnantajan työskentelyvaltiossa olevaa kiinteää toimipaikkaa, ja
- oleskelu työskentelyvaltiossa kestää enintään 183 päivää sopimuksessa määrätyllä jaksolla.
Suomalaiselle työnantajalle etätyötä tekevällä kaksi ensimmäistä ehtoa täyttyvät tyypillisesti, joten ratkaisevaksi jää 183 päivän raja. Jakso, jolta päivät lasketaan, vaihtelee sopimuksittain: kalenterivuosi (muun muassa Ranska, Sveitsi, Kreikka, Italia ja Japani), mikä tahansa perättäisten 12 kuukauden jakso (muun muassa Espanja, Viro, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Arabiemiraatit, Kypros ja Thaimaa) tai verovuosi (Uusi-Seelanti). Raja tarkoittaa todellista fyysistä oleskelua: myös matkapäivät lasketaan, eikä oleskelun tarkoituksella ole merkitystä. Ratkaiseva on aina sovellettavan sopimuksen määräys.
Asuinvaltion vaihtuminen muuttaa asetelman. Niin kauan kuin Suomi on verosopimuksen mukainen asuinvaltiosi, Suomi verottaa palkan ja poistaa mahdollisen kaksinkertaisen verotuksen sopimuksen mukaisesti. Jos taas työskentelyvaltiosta tulee sopimuksen mukainen asuinvaltiosi, Suomella ei enää ole verotusoikeutta siellä tehdyn yksityissektorin etätyön palkkaan. Jos työtä tehdään kolmannessa valtiossa, voi käydä niin, ettei millekään työskentelyvaltiolle synny verotusoikeutta — silloin palkan verottaa vain Suomi.
Workation ei muuta verotusta. Parin kuukauden etätyöjakso ulkomailla ei vapauta palkkaa Suomen verosta: kuuden kuukauden sääntö ei sovellu, koska vähimmäiskesto ei täyty eikä oleskelu johdu työstä. Työskentelyvaltio ei yleensä verota lyhyttä jaksoa mekaanikkosäännön ansiosta — tilanne voi muuttua, jos työnantaja on paikallinen tai oleskelu ylittää 183 päivää.
Hyvitysansa: ulkomainen vero ei aina hyvity Suomessa
Jos työskentelyvaltiolla ei ole verosopimusta Suomen kanssa, mikään ei estä sitä verottamasta alueellaan tehtyä etätyötä omien lakiensa mukaan. Kaksinkertainen verotus poistetaan silloin Suomessa kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (menetelmälaki) nojalla — mutta vain vieraasta valtiosta saadusta tulosta.
Tähän sisältyy ansa: tuloverolain mukaan palkka on Suomesta saatua, jos työ on tehty verovuonna pääasiallisesti Suomessa täällä olevan työnantajan lukuun TVL 10 § 4 k. Silloin ulkomaille maksettua veroa ei hyvitetä Suomessa lainkaan — huojennusta voi hakea vain työskentelyvaltiolta, jos sen lainsäädäntö tämän mahdollistaa. Verohallinnon ohjeen esimerkissä suomalaisen työnantajan palveluksessa oleva henkilö tekee satunnaisesti etätyötä Portugalissa mutta työskentelee yli puolet verovuoden työajasta Suomessa: palkka on kokonaan Suomesta saatua, eikä Portugalin mahdollisesti perimää veroa hyvitetä. (Suomella ei ole voimassa olevaa verosopimusta Portugalin kanssa, minkä vuoksi ohjeen esimerkit käyttävät sitä.)
Jos henkilö sen sijaan työskentelee koko verovuoden etänä ulkomailla, tulo on vieraasta valtiosta saatua ja menetelmälaki soveltuu. Pääasiallisuus arvioidaan verovuosikohtaisesti.
Kun työnantaja lähettää: näin sääntö toimii
Ulkomaantyöskentelyn palkka on verovapaata, jos kaikki kolme edellytystä täyttyvät TVL 77 §:
- oleskelu ulkomailla johtuu tästä työstä,
- oleskelu kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta, eivätkä Suomessa vietetyt päivät ylitä keskimäärin kuutta päivää täyttä työskentelykuukautta kohden, ja
- työskentelyvaltiolla on verosopimuksen mukaan oikeus verottaa palkka — tai verosopimusta ei ole.
Verohallinto on koonnut edellytykset kaavioksi: kuuden kuukauden säännön soveltumistesti (pdf).
Sääntö koskee vain palkkatuloa: se ei ulotu työ- tai käyttökorvauksiin, yrittäjätuloon eikä sosiaalietuuksiin. Sen ulkopuolelle jäävät myös suomalaisen julkisyhteisön ja Business Finland Oy:n maksama palkka sekä suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa tehty työ. Verovapaus ei edellytä, että työskentelyvaltio tosiasiassa verottaa palkan — riittää, että sillä on verotusoikeus. Sääntö voi soveltua myös kolmen vuoden säännön aikana, kun olet vielä Suomessa yleisesti verovelvollinen.
Kuuden kuukauden jaksoa ei ole sidottu kalenterivuoteen: esimerkiksi 15.11. alkava ja 14.5. päättyvä työskentely riittää. Jaksoon lasketaan vain työstä johtuva oleskelu — loma jakson alussa tai lopussa ei pidennä sitä. Korkein hallinto-oikeus katsoi putkiasentajan tapauksessa (KHO 27.8.1998 t. 1541, työstä johtunut oleskelu Ruotsissa 2.4.–1.10.), että maahantulopäivä ennen työn alkamista ja lähtöpäivä työn päätyttyä johtuvat työstä. Työskentelyn ei tarvitse tapahtua yhdessä valtiossa eikä yhden työnantajan palveluksessa, ja lyhyet katkot työnantajan tai komennuksen vaihtuessa eivät katkaise yhtäjaksoisuutta (KHO 2015:120).
Suomi-päivät
Suomessa saa käydä keskimäärin enintään kuutena päivänä täyttä ulkomaantyöskentelykuukautta kohden. Keskiarvo lasketaan koko jaksolta: esimerkiksi viiden vuoden työskentelyn aikana Suomi-päiviä voi olla enintään 360. Tulo- ja lähtöpäivä luetaan Suomi-päiviksi, eikä käyntien syyllä ole merkitystä. Suomi-päiviä voi pitää etukäteen enintään 60 päivää, ja Suomessa oleskelun jälkeen on palattava samaan ulkomaantyöhön. Lomapäivät työskentelyvaltiossa tai kolmansissa maissa eivät ole Suomi-päiviä (KHO 2001:22).
Poikkeuksia on kaksi. Saman työnantajan ulkomaantyöhön olennaisesti liittyvästä, enintään muutamia päiviä vuodessa kestävästä työskentelystä Suomessa — esimerkiksi raportointikäynnistä — maksettu palkka on sekin verovapaata. Ja jos Suomi-päivät ylittyvät koko jaksolla, verovapaus voi silti koskea sitä osaa jaksosta, jolla kaikki edellytykset täyttyvät.
Pakottava, odottamaton ja työnantajasta ja työntekijästä riippumaton syy — kuten vakava sairastuminen, hautajaiset, sotatila, epidemia tai poikkeukselliset viisumivaikeudet — ei katkaise ulkomaantyöskentelyä eikä kuluta Suomi-päiviä TVL 77 § 3 ja 5 mom. Ulkoministeriön matkustuskehotus ei automaattisesti kelpaa tällaiseksi syyksi. Huomaa myös: jos teet kesken ulkomaantyöskentelyn etätyöpäiviä Suomessa, niiden palkan verottaa Suomi (osio 08).
Lyhyt komennus voi kaatua 183 päivän sääntöön. Kolmas edellytys vaatii, että työskentelyvaltiolla on verosopimuksen mukaan verotusoikeus palkkaan. Suomalaisen työnantajan lähettämällä työntekijällä mekaanikkosääntö estää työskentelyvaltion verotuksen, jos oleskelu jää enintään 183 päivään eikä palkka rasita siellä olevaa kiinteää toimipaikkaa. Verohallinnon esimerkissä työntekijä työskentelee Ranskassa 1.9.–31.3. — yli kuusi kuukautta, mutta Ranskan sopimuksessa 183 päivää lasketaan kalenterivuosittain, eikä raja ylity kumpanakaan vuonna. Ranska ei saa verottaa palkkaa, joten kuuden kuukauden sääntö ei sovellu ja palkka verotetaan Suomessa.
Paikallinen työnantaja ja employer of record
Kun palkan maksaa työskentelyvaltiossa oleva työnantaja, verosopimus ei suojaa: mekaanikkosääntö edellyttää, ettei työnantaja ole työskentelyvaltiosta, joten paikallisen työnantajan maksama palkka voidaan verottaa siellä oleskelun pituudesta riippumatta. Kuuden kuukauden säännön kannalta paikallinen työsuhde vaikuttaa myös oleskelun syyhyn: Verohallinnon ohjeen mukaan syy voi muuttua työstä johtuvaksi, kun henkilö aloittaa työn paikallisen työnantajan palveluksessa (osio 03).
Verosopimuksissa ja eri valtioiden käytännössä on lisäksi määräyksiä ja tulkintoja, joiden nojalla työskentelyvaltio saa verottaa, vaikka muodollinen työnantaja olisi muualta. Eräissä sopimuksissa — muun muassa Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa — työskentelyvaltio saa verottaa vuokratun työntekijän palkan oleskeluajasta riippumatta. Eräissä valtioissa taas sovelletaan taloudellisen työnantajan (”economic employer”) käsitettä: palkan maksajana pidetään sitä yritystä, jonka lukuun työ tosiasiallisesti tehdään ja jota palkan pitäisi rasittaa. Jos työntekijä osoittaa, että työskentelyvaltio on tosiasiallisesti verottanut palkan tällä perusteella, työskentelyvaltiolla katsotaan olevan verotusoikeus.
”Verosopimuksissa voi olla määräyksiä työvoiman vuokrauksesta, tai joissain valtioissa voidaan soveltaa niin sanottua taloudellisen työnantajan käsitettä [– –] mekaanikkosääntö ei estä palkan verotusta työskentelyvaltiossa näissä tilanteissa, joten kuuden kuukauden sääntö voi soveltua muiden edellytysten täyttyessä.”
Verohallinnon syventävä ohje Ulkomaantyöskentelystä saatua palkkaa koskeva kuuden kuukauden sääntö (13.1.2025), luku 3.2.2
Employer of record — avoin tulkintakysymys
Employer of record (EoR) -järjestelyssä työskentelyvaltiossa toimiva yritys ottaa työntekijän muodollisesti palkkalistoilleen ja hoitaa palkanmaksun ja paikalliset työnantajavelvoitteet, vaikka työ tehdään tosiasiassa toisen yrityksen — esimerkiksi suomalaisen yhtiön — lukuun. Verohallinnon ohjeet eivät käsittele järjestelyä nimeltä.
Jos palkan maksaa työskentelyvaltiossa oleva yritys, mekaanikkosääntö ei suojaa työskentelyvaltion verotukselta. Avoin kysymys sen sijaan on, täyttyykö kuuden kuukauden säännön ensimmäinen edellytys — oleskelu johtuu työstä — kun työ itsessään on paikkariippumatonta etätyötä ja paikallinen yhtiö on järjestelyssä vain muodollinen palkanmaksaja. Tulkinnanvaraista voi olla sekin, kumpaa järjestelyssä pidetään verotuksessa työnantajana: muodollista palkanmaksajaa vai yhtiötä, jonka lukuun työ tosiasiassa tehdään (taloudellinen työnantaja). Verohallinnon ohjeissa ei ole näihin kysymyksiin nimenomaista kannanottoa; tulkinnan ratkaisee viime kädessä Verohallinto tapauskohtaisesti verotusta toimittaessaan.
Käänteistilanne: Suomessa tehty etätyö
Suomessa tehdystä etätyöstä saatu palkka on yleisesti verovelvolliselle aina Suomessa veronalaista — myös silloin, kun ulkomaantyöskentelyn palkka on muuten kuuden kuukauden säännön nojalla verovapaata. Merkitystä ei ole sillä, liittyykö Suomessa tehty työ ulkomaantyöhön. Jos työtä tehdään sekä Suomessa että toisessa valtiossa, tulo jaetaan työskentelypäivien suhteessa.
Sama koskee ulkomaiselle työnantajalle Suomesta tehtyä etätyötä: verosopimuksen mukaan Suomessa asuvan henkilön täällä tekemän työn palkan verottaa Suomi, eikä työnantajan kotivaltio yleensä voi verottaa sitä. Ulkomaisen työnantajan on ilmoitettava palkka Suomen tulorekisteriin, jos työntekijä oleskelee Suomessa yli kuusi kuukautta tai on Suomessa vakuutettu.
Sosiaaliturva ratkeaa eri säännöillä kuin verotus
Se, missä palkka verotetaan, ei kerro, minkä maan sosiaaliturvaan kuulut. Palkka voi olla Suomessa verovapaata, vaikka sairausvakuutusmaksut maksetaan edelleen Suomeen. Verohallinnon ohjeen mukaan ennen lähtöä on selvitettävä Eläketurvakeskuksesta tai Kelasta, pysyykö työntekijä Suomen sosiaaliturvassa, ja lähetetyn työntekijän A1-todistus on yleensä tarpeen lyhyissäkin työskentelyjaksoissa. Sosiaaliturvan ja sairausvakuutusmaksujen säännöt ovat oma kokonaisuutensa, jota tämä opas ei kata — ks. Eläketurvakeskus ja Kela.
Työnantajan velvoitteet lyhyesti
Kun kuuden kuukauden sääntö ei sovellu — kuten omaehtoisessa etätyössä yleensä — suomalainen työnantaja toimii kuin työ tehtäisiin Suomessa: ennakonpidätys toimitetaan verokortin mukaan, työnantajan sosiaalivakuutusmaksut maksetaan ja palkka ilmoitetaan tulorekisteriin normaalisti. Työskentelyvaltiolla ei näissä tilanteissa yleensä ole verotusoikeutta palkkaan. Pohjoismaissa työskentelystä annetaan lisäksi NT1-tiedot tulorekisteriin.
Kun sääntö soveltuu, ennakonpidätystä ei toimiteta — mahdollista minipidätystä eli sairausvakuutusmaksun osuutta lukuun ottamatta.
Työnantajan oma riski on kiinteä toimipaikka. Jos työskentely muodostaa työnantajalle kiinteän toimipaikan työskentelyvaltioon, sen tulosta rasittavat palkat saadaan verottaa siellä heti — myös lyhyellä oleskelulla. Kiinteän toimipaikan muodostumisen ratkaisee työskentelyvaltio omien tulkintojensa mukaan, ja Suomi yleensä hyväksyy tämän kannan.
Vaatimus tehdään vuosittain — ja päivistä pidetään kirjaa
Verovapaus ei tule automaattisesti: kuuden kuukauden säännön soveltamista vaaditaan vuosittain omalla veroilmoituksella, jolla on ilmoitettava ulkomailla työskentelyn aika valtioittain, työnantajat ja nimenomaan myös oleskelupäivät Suomessa. Päivistä on siksi pidettävä kirjaa koko ulkomaantyöskentelyn ajan; laskennan tueksi on ilmainen matkapäiväkirja.
Ulkomaantyöskentelystä on ilmoitettava Verohallinnolle. Jos sama palkka verotetaan sekä Suomessa että työskentelyvaltiossa, kaksinkertainen verotus voidaan ottaa huomioon jo ennakkoperinnässä muutosverokortilla.
Etätyöpalkan verotus on yksi osa maastamuuton verokokonaisuutta. Käy tilanteesi läpi ilmaisella tarkistustyökalulla.
Testaa oma tilanteesi →Kysymyksiä etätyöstä ulkomailla
↳ Voinko tehdä etätyötä ulkomailta suomalaiselle työnantajalle verovapaasti?
Yleensä et. Kuuden kuukauden sääntö edellyttää, että ulkomailla oleskelu johtuu työstä, eikä omasta päätöksestä tehty paikkariippumaton etätyö yleensä täytä tätä edellytystä. Palkka verotetaan Suomessa niin kauan kuin olet yleisesti verovelvollinen ja verosopimuksen mukaan Suomessa asuva.
↳ Milloin kuuden kuukauden sääntö soveltuu?
Kaikkien kolmen edellytyksen on täytyttävä: oleskelu ulkomailla johtuu työstä, työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta eivätkä Suomessa vietetyt päivät ylitä keskimäärin kuutta päivää täyttä työskentelykuukautta kohden, ja työskentelyvaltiolla on verosopimuksen mukaan verotusoikeus palkkaan — tai verosopimusta ei ole TVL 77 §. Tyypillisesti sääntö soveltuu, kun työnantaja lähettää työntekijän ulkomaille, ei silloin, kun työntekijä muuttaa itse ja jatkaa etätyötä.
↳ Mitä eroa on kuuden kuukauden säännöllä ja 183 päivän säännöllä?
Ne ovat eri säännöt. Kuuden kuukauden sääntö TVL 77 § on Suomen sisäisen lain säännös, joka voi vapauttaa ulkomaantyön palkan Suomen verosta. 183 päivän sääntö on verosopimusten määräys, joka ratkaisee, saako työskentelyvaltio verottaa muualta olevan työnantajan maksaman palkan. Lisäksi tuloverolaissa on erillinen yli kuuden kuukauden oleskelusääntö TVL 11 §, joka koskee Suomessa oleskelevan yleistä verovelvollisuutta.
↳ Verottaako myös työskentelyvaltio etätyöpalkkani?
Työskentelyvaltio saa verosopimuksen mukaan verottaa etätyöpalkan, jos työnantaja on sieltä, palkka rasittaa työnantajan siellä olevaa kiinteää toimipaikkaa tai oleskelu ylittää 183 päivää sopimuksessa määrätyllä jaksolla. Muissa tapauksissa mekaanikkosääntö estää työskentelyvaltion verotuksen. Jos molemmat valtiot verottavat, kaksinkertainen verotus poistetaan verosopimuksen mukaisessa asuinvaltiossa. Ei-sopimusvaltioissa ulkomaista veroa ei välttämättä hyvitetä Suomessa lainkaan, jos työ tehdään verovuonna pääasiallisesti Suomessa (osio 05).
↳ Mikä on employer of record -järjestely verotuksessa?
Employer of record (EoR) on järjestely, jossa työskentelyvaltiossa toimiva yritys on työntekijän muodollinen työnantaja ja palkanmaksaja, vaikka työ tehdään tosiasiassa toisen yrityksen lukuun. Verohallinnon ohjeet eivät käsittele järjestelyä nimeltä. Paikallinen palkanmaksaja vie yleensä verosopimuksen mekaanikkosäännön suojan, mutta se, täyttyykö kuuden kuukauden säännön edellytys oleskelun johtumisesta työstä EoR-etätyössä, on avoin tulkintakysymys, jonka Verohallinto ratkaisee tapauskohtaisesti (osio 07).
↳ Entä jos teen etätyötä ulkomailla vain pari kuukautta (workation)?
Lyhyt etätyöjakso ei muuta palkan verotusta: Suomi verottaa palkan normaalisti. Kuuden kuukauden sääntö ei sovellu, koska parin kuukauden jakso ei täytä vähimmäiskestoa eikä oleskelu johdu työstä. Mekaanikkosääntö estää yleensä työskentelyvaltion verotuksen näin lyhyellä jaksolla — asetelma muuttuu, jos työnantaja on paikallinen tai oleskelu ylittää 183 päivää.
Aiheeseen liittyvät oppaat
- Maastamuuton verotus — perusopas Suomen säännöistä
- Yli kuuden kuukauden oleskelu — milloin Suomessa oleskelu tekee yleisesti verovelvolliseksi
- Viro — maaopas: verotus, kun muutat Tallinnaan ja työ jatkuu Suomeen
- Sijoitustuloilla ulkomaille — kun tulot ovat pääomatuloja palkan sijaan
Työkalut: olennaisten siteiden testi · kolmen vuoden säännön laskuri · matkapäiväkirja
Huomasitko virheen tai puutteen tässä oppaassa? Kerro siitä — tämä on beta, ja jokainen korjaus parantaa julkaisua.