Viroon muutto ja verotus

Oleskeluoikeus ja asukkaaksi rekisteröityminen

Suomen kansalaisena olet EU-kansalainen, joten Viroon muuttoon ei tarvita oleskelulupaa: liikkumis- ja oleskeluoikeus perustuu EU:n vapaaseen liikkuvuuteen. Yli kolmen kuukauden oleskelu tuo kuitenkin tyypillisesti velvollisuuden rekisteröityä maan väestörekisteriin.

Käytännössä ilmoitat asuinpaikkasi Viron väestörekisteriin (rahvastikuregister) paikallisessa kunnassa (kohalik omavalitsus), jolloin saat virolaisen henkilökoodin (isikukood). EU-kansalaisen oleskeluoikeus rekisteröidään samassa yhteydessä. Huomaa, että e-Residency on pelkkä sähköisen asioinnin status: se ei ole oleskeluoikeus eikä tee sinusta Viron asukasta tai verovelvollista.

Muutto Viroon käytännössä

• Muuttoilmoitus Suomessa. Tee muuttoilmoitus Digi- ja väestötietovirastolle (DVV), kun muutat ulkomaille pysyvästi tai yli kolmeksi kuukaudeksi.
• Kela. Ilmoita muutosta myös Kelalle, joka ratkaisee, säilyykö oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan; EU-maiden välillä sosiaaliturva määräytyy pääsääntöisesti asuin- tai työskentelymaan mukaan.
• Väestörekisteri ja henkilökoodi. Asuinpaikan rekisteröinti ja isikukood on kuvattu edellä — ilman henkilökoodia sähköinen asiointi Virossa ei käytännössä onnistu.
• Pankkitili. Virolaisen pankkitilin avaaminen on suoraviivaisinta isikukoodin saamisen jälkeen; pankit soveltavat omia asiakkaaksioton edellytyksiään.
• Ajoneuvo. Asuinpaikan siirtyessä Viroon mukana muuttava auto on rekisteröitävä sinne; määräajat ja edellytykset vahvistaa Viron liikenneviranomainen (Transpordiamet).

Tämä on yleistä taustatietoa, ei maahanmuutto-oikeudellista neuvontaa. Varmista oleskelun, rekisteröinnin ja ilmoitusten edellytykset aina viranomaisilta.

Viron verotuksen perusteet suomalaisen näkökulmasta

Virossa sinusta tulee yleisesti verovelvollinen, kun sinulla on maassa vakituinen asunto tai oleskelet siellä yli 183 päivää 12 kuukauden jaksossa. Yleisesti verovelvollista verotetaan maailmanlaajuisesta tulosta. Viron järjestelmän tunnusmerkki on vuodesta 2025 sovellettu yhtenäinen 22 prosentin tasavero, joka kattaa pääosin sekä ansio- että pääomatulon; progressiota ei ole. (Suunniteltu korotus 24 prosenttiin sekä vuosille 2026–2028 kaavailtu 2 prosentin puolustusvero peruttiin; arvonlisävero sen sijaan nousi pysyvästi 24 prosenttiin 1.7.2025.) Verovuosi on kalenterivuosi (ajoituksesta osiossa 13).

Kynnykset ja tarkat kannat on varmistettava virolaiselta neuvonantajalta; tämä opas keskittyy Suomen verotukseen. (Varallisuusvero: ks. osio 10.)

Suomen ja Viron verosopimus käytännössä

Suomen ja Viron välillä on voimassa OECD:n malliin perustuva tuloverosopimus (SopS 96/1993). Jos olet muuton jälkeen verovelvollinen molemmissa maissa, sopimuksen tie-breaker-säännöt (4 artikla) ratkaisevat verotuksellisen asuinvaltiosi. Sopimus jakaa verotusoikeuden tulotyypeittäin (osingot, luovutusvoitot, eläkkeet) ja poistaa kaksinkertaisen verotuksen. Se voi vain rajoittaa Suomen verotusoikeutta, ei laajentaa sitä.

Ympätty kolmen vuoden sääntö: KYLLÄ. Suomen ja Viron sopimukseen on kirjoitettu erityismääräys, jonka mukaan Suomi saa muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta verottaa Suomen kansalaista kuten yleisesti verovelvollista. Verosopimus ei siis rajoita Suomen verotusoikeutta tuona aikana. Määräys ei kuitenkaan pidennä Suomen kansallisen lain mukaista verovelvollisuutta: jos siirryt rajoitetusti verovelvolliseksi jo aikaisemmin osoittamalla, että muutto on pysyvä eikä olennaisia siteitä Suomeen ole jäänyt, Suomen oikeus verottaa maailmanlaajuisia tulojasi päättyy siihen. Viron kevyempi verotus toteutuu siis vasta, kun olennaiset siteet Suomeen on katkaistu tai muuttovuosi ja kolme sitä seuraavaa vuotta ovat kuluneet. Säännön taustalla oleva Suomen kansallisen lain kolmen vuoden sääntö käsitellään osiossa 03.

Suomen verovelvollisuus muuton jälkeen

Verovelvollisuus Suomeen ratkaistaan Suomen kansallisen lain (TVL) perusteella, ei Viron järjestelyillä. Suomen kansalaisena pysyt lähtökohtaisesti Suomessa yleisesti verovelvollisena muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta (TVL 11 §). Siirryt rajoitetusti verovelvolliseksi jo tänä aikana, jos osoitat, että muutto on pysyvä eikä olennaisia siteitä Suomeen ole jäänyt — tällöin Suomi verottaa vain Suomesta saatuja tuloja. Muuttovuoden ja kolmen sitä seuraavan vuoden jälkeen sinua voidaan pitää yleisesti verovelvollisena enää, mikäli sinulla on edelleen poikkeuksellisen vahvoja siteitä Suomeen; poikkeuksellisen vahvojen siteiden osalta näyttövelvollisuus on lähtökohtaisesti Verohallinnolla.

Olennaisia siteitä ovat esimerkiksi Suomeen jäävä vakituinen asunto, perhe ja elinkeinotoiminta. Verosopimus voi rajoittaa Suomen verotusoikeutta, mutta se ei poista kansallisen lain mukaista verovelvollisuutta.

Viron status ei muuta tätä. Viron asukasstatus tai e-Residency ei vaikuta kolmen vuoden sääntöön eikä olennaisiin siteisiin; ne arvioidaan Suomessa erikseen. Lue lisää: kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet.

Onko Virossa maahanmuuttajan erityisregiimiä?

Virolla ei ole maahanmuuttajille suunnattua erityisverojärjestelmää, kuten Espanjan Beckham-laki tai Portugalin IFICI. Maahan muuttavaan suomalaiseen sovelletaan normaalia tasaverotusta (22 % vuodesta 2025). Viron vetovoima perustuu järjestelmän yksinkertaisuuteen ja yhtiöveromalliin (osio 07), ei erilliseen ulkomaalaishuojennukseen.

Sijoitusvarallisuus, osingot ja luovutusvoitot

Suomesta saaduista osingoista Suomi perii rajoitetusti verovelvolliselta lähdeveron, lähtökohtaisesti 30 %. Verosopimus alentaa lähdeveron tyypillisesti 15 prosenttiin, mutta alennus edellyttää lähdeverokorttia maksajalle tai liikaa perityn veron takaisinhakua. Irtaimen omaisuuden, kuten pörssiosakkeiden, luovutusvoittoja Suomi ei lähtökohtaisesti verota rajoitetusti verovelvolliselta. Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden luovutusvoitot Suomi sen sijaan verottaa aina, ellei oman asunnon verovapaus sovellu. Myös Suomessa sijaitsevan kiinteistön tai asunto-osakkeen vuokratulo pysyy Suomen verotettavana, sillä verosopimukset antavat kiinteästä omaisuudesta saadun tulon verotusoikeuden sijaintivaltiolle — Suomen sopimuksissa tämä kattaa säännönmukaisesti myös asunto-osakkeet.

Virossa yleisesti verovelvollisen pääomatuloa (osingot, korot ja luovutusvoitot) verotetaan samalla 22 prosentin kannalla (2025→), ja maa poistaa kaksinkertaisen verotuksen hyvittämällä toiseen valtioon maksetun veron. Oman vakituisen asunnon luovutus on Virossa lähtökohtaisesti verovapaa. Niin kauan kuin olet Suomessa yleisesti verovelvollinen, Suomi voi kuitenkin ympätyn kolmen vuoden säännön vuoksi verottaa sinua täysimääräisesti, jolloin kevyempi virolainen verotus ei vielä toteudu.

Eläkeläisen muutto Viroon: eläkkeiden verotus

Lähtökohtana on, että verosopimus antaa Suomelle oikeuden verottaa kaikkia Suomesta maksettavia eläkkeitä — sosiaalilainsäädäntöön perustuvia (TyEL, YEL, MyEL, kansaneläke, perhe-eläke), julkisyhteisön eläkkeitä, vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvia sekä muita eläkkeitä. Suomesta maksettavaa eläkettä verottaa siis pääsääntöisesti Suomi lähdevaltiona, ja Viro asuinvaltiona poistaa kaksinkertaisen verotuksen. Verohallinnon ohjeen mukaiset poikkeukset: julkisyhteisön eläke verotetaan vain Virossa, jos saaja on Viron kansalainen (eikä eläke ole kertynyt julkisyhteisön liiketoiminnassa); vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke verotetaan vain Virossa, jos saaja on Viron kansalainen olematta samalla Suomen kansalainen — ja jos saaja on Suomen kansalainen, Suomen vero on enintään 15 %.

Eläkeläisen maavertailu ja muut valintatekijät: eläkeläisenä ulkomaille -opas.

Viron yritysverotus

Viron yhteisöverotuksen tunnettu erityispiirre on, ettei jakamatonta voittoa veroteta. Yhtiö maksaa veron vasta voittoa jaettaessa, jaetusta nettovoitosta laskettuna (kanta 22 % vuodesta 2025, 22/78); yhtiöön jätetty ja uudelleen sijoitettu voitto kasvaa verottomana. Yleinen arvonlisäverokanta on 24 % (nostettu 22 %:sta 1.7.2025); alennetut kannat ovat 13 % (majoitus) ja 9 % (mm. kirjat ja lääkkeet).

e-Residency (Viron digitaalinen henkilöllisyys ulkomaalaiselle) mahdollistaa virolaisen osakeyhtiön (OÜ) perustamisen ja etähallinnan. Tähän liittyy kuitenkin riski Suomen suuntaan: jos OÜ:tä tosiasiassa johdetaan Suomesta, sille voi muodostua Suomeen verotuksellinen asuinpaikka tai kiinteä toimipaikka, jolloin verotus on Suomessa. Asiaa käsitellään osiossa 08.

Exit-vero ja yhtiön maastapoistuminen

Suomella ei ole luonnollisten henkilöiden exit- eli arvonnousuveroa. Suomi ei verota realisoitumatonta arvonnousua, kun muutat maasta. Verotusoikeus muuton jälkeen perustuu kolmen vuoden sääntöön ja lähdevaltioperiaatteeseen (tulo verotetaan siinä valtiossa, josta se maksetaan), ei maastapoistumishetkellä määrättävään laskennalliseen luovutusvoittoon. Henkilöiden arvonnousuveroa on Suomessa valmisteltu (mm. lakiluonnos 2022), mutta sitä ei ole otettu käyttöön.

Yhtiöt ovat eri asia. Jos omistat suomalaisen osakeyhtiön, yhtiö ei muuta mukanasi: se pysyy Suomessa yleisesti verovelvollisena rekisteröintinsä perusteella. Myös Viro määrittää yhtiön asuinpaikan rekisteröinnin perusteella, ei tosiasiallisen johtopaikan, joten suomalainen yhtiö ei muutu Virossa asuvaksi pelkästään siksi, että sitä johdetaan Virosta. Kyse ei ole asuinpaikan siirtymisestä eikä kaksoisasumisesta. Riski on kiinteä toimipaikka: jos yhtiötä johdetaan tai sen toimintaa harjoitetaan Virosta käsin, Viroon voi syntyä kiinteä toimipaikka, jonka tuloa Viro saa verottaa. Koska yhtiö pysyy Suomessa asuvana, pelkkä johtaminen Virosta ei laukaise Suomen elinkeinoverolain maastapoistumisverotusta: se edellyttää, että Suomi menettää verotusoikeutensa, eli että yhtiö tosiasiassa siirtää kotipaikkansa tai varojaan ulkomaille (EVL, 1.1.2020 alkaen).

Sama logiikka pätee toiseen suuntaan, ja Viron kohdalla se on keskeinen riski. Jos perustat e-Residencyllä virolaisen OÜ:n mutta sen tosiasiallinen johto ja päätöksenteko tapahtuvat Suomesta, Suomi voi katsoa yhtiön Suomessa yleisesti verovelvolliseksi tosiasiallisen johtopaikan perusteella (TVL 9 §, johtopaikkasäännös 1.1.2021 alkaen). Vaikka johtopaikka ei olisi Suomessa, Suomeen voi muodostua kiinteä toimipaikka, jos yhtiön toimintaa muuten johdetaan tai harjoitetaan Suomessa. Virolainen kevyt yhtiöverotus ei tällöin toteudu, vaan yhtiötä verotetaan Suomessa. Pelkkä rekisteröinti Viroon ei siirrä verotusta sinne. Riski ei myöskään ole vain teoreettinen: Verohallinto valvoo virolaisten yhtiöiden suomalaisia omistajia ja johtajia aktiivisesti (osio 12).

Virolla ei ole luonnollisten henkilöiden maastapoistumisveroa. Kun aikanaan muutat Virosta pois, Viron verovelvollisuus ei välttämättä pääty muuttohetkellä; tätä käsitellään seuraavassa osiossa (osio 09).

Verovelvollisuuden päättyminen, kun muutat Virosta pois

Kun aikanaan muutat Virosta pois — takaisin Suomeen tai kolmanteen maahan — verovelvollisuuden päättyminen on selvitettävä molemmissa maissa. Siinä missä osio 03 kertoo, miten Suomen verovelvollisuus päättyy, tämä osio kokoaa Viron pään.

Lähtökohtana on, että Viron yleinen verovelvollisuus perustuu Virossa asumiseen tai oleskeluun (osio 01) ja päättyy, kun tämä tosiasiallisesti lakkaa. Toisin kuin Suomessa, jossa kolmen vuoden sääntö (TVL 11 §) jatkaa Suomen kansalaisen yleistä verovelvollisuutta muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta, emme ole tunnistaneet Viron verotuksesta vastaavaa muuttohetken yli ulottuvaa erityissääntöä. Tämä on kuitenkin varmistettava Viron veroviranomaiselta tai paikalliselta neuvonantajalta.

Käytännössä poismuutto edellyttää tyypillisesti uloskirjautumista Viron väestö- tai verorekisteristä ja viimeisen veroilmoituksen antamista muuttovuodelta. Pelkkä rekisteristä poistuminen ei kuitenkaan välttämättä katkaise Viron verovelvollisuutta, jos aineelliset siteet — kuten asunto tai perhe — säilyvät. Tarkat menettelyt ja määräajat on syytä varmistaa Viron veroviranomaiselta. Jos palaat Suomeen, ks. myös Suomen pää (osio 03) ja paluumuuton erityiskysymykset.

Varallisuusvero

Kummassakaan maassa ei ole varallisuusveroa. Virossa maapohjasta peritään kuitenkin maaveroa (maamaks), joka ei kohdistu rakennuksiin eikä muuhun varallisuuteen. Kyse on eri verosta kuin varallisuusvero.

Perintö- ja lahjavero

Suomen puolella perintö- ja lahjaverovelvollisuus syntyy, jos joko perinnönjättäjä/lahjanantaja tai perillinen/lahjansaaja asuu Suomessa. Pelkkä Viroon muutto ei siis välttämättä katkaise sitä. Perintöverotuksen asuminen arvioidaan itsenäisesti, eikä siihen sovelleta tuloverotuksen kolmen vuoden sääntöä (PerVL 4.3 § ja 18.4 §). Suomi hyvittää perintöverostaan vain vieraalle valtiolle (keskushallinnolle) maksetun perintöveron, ei alueelliselle veronsaajalle menevää. Perussäännöt: perintö- ja lahjaverotus kansainvälisissä tilanteissa.

Virossa puolestaan ei ole perintö- eikä lahjaveroa, eikä Suomella ole Viron kanssa perintöverosopimusta. Suomen perintöverotus ratkeaa siten kokonaan Suomen oman lain mukaan, vaikka perintö tulisi Virosta tai perillinen asuisi Virossa.

Kansainvälisissä tilanteissa perittyyn omaisuuteen voi kohdistua kaksinkertainen verotus, kun toinen valtio soveltaa perintöveroa (Suomi) ja toinen on korvannut perintöveron luovutusvoittoverolla (Viro). Tästä tarkemmin omassa oppaassaan: rajat ylittävien perintöjen veroansa.

Viro käytännössä — Verohallinnon valvonta ja paperimuuton riski

Viron läheisyys tekee siitä houkuttelevan — ja samasta syystä yhden tarkimmin valvotuista kohdemaista. Tiheä Helsinki–Tallinna-liikenne on synnyttänyt runsaan väärinkäytöshistorian: paperimuuttoja, joissa henkilö rekisteröityy Viroon mutta asuu ja työskentelee tosiasiassa Suomessa. Tällä on kolme käytännön seurausta:

• Verohallinnon tiukka tulkintakäytäntö. Viron tapauksissa muuton aitoutta ja siteiden katkeamista tarkastellaan erityisen kriittisesti. Näyttövelvollisuus olennaisten siteiden katkeamisesta on kolmen vuoden ajan sinulla.
• Suomessa oleskelun määrä korostuu. Suomi-päivät, jatkuva oleskelu ja toistuvat Tallinna–Helsinki-työmatkat voivat säilyttää yleisen verovelvollisuuden, vaikka osoite olisi Virossa. Lue: yli kuuden kuukauden oleskelu Suomessa.
• Reaaliaikainen tietojenvaihto. Suomi ja Viro olivat maailman ensimmäiset valtiot, jotka aloittivat veroviranomaisten välisen reaaliaikaisen tietojenvaihdon. Tammikuusta 2021 Suomi on saanut Virosta reaaliaikaista tietoa veroveloista, ja vaihto on laajentunut arvonlisävero- ja palkkatietoihin. Todelliset tulot, asuminen ja yhtiöjärjestelyt välittyvät siis Verohallinnolle nopeasti, eikä paperijärjestely käytännössä kestä.

Verohallinnolla on tehokkaat valvontakeinot. Viron kaupparekisteri (äriregister) on julkinen, ja siitä näkyvät yhtiöiden johtajat, osakkaat ja tosiasialliset edunsaajat. Verohallinto on tehnyt ristiinajoja Viron kaupparekisteriä vasten tunnistaakseen Suomessa asuvia virolaisten yhtiöiden omistajia ja johtajia. Jos siis omistat tai johdat e-Residencyllä perustettua OÜ:tä Suomessa asuen, kytkös on viranomaisen helposti havaittavissa. Selvityspyyntö yhtiön tosiasiallisesta johtopaikasta (osio 08) on tällöin todennäköinen.

Viroon kannattaa siis muuttaa aidosti ja dokumentoida muutto huolellisesti. Jos elämän painopiste todella siirtyy Viroon, asetelma kestää; jos ei, edessä voi olla jälkiverotus seuraamuksineen. Tulkinnanvaraisessa tilanteessa hae Verohallinnon ennakkoratkaisua.

Muuttovuoden erityiskysymykset ja aikataulutus

Sekä Suomi että Viro tarkastelevat verovuotta kalenterivuosittain. Ajoita muutto suhteessa Viron 183 päivän rajaan, selvitä Suomeen jäävien olennaisten siteiden katkeaminen ja harkitse ennakkoratkaisua, jos tilanteessa on tulkinnanvaraisia kohtia tai merkittävää omaisuutta. Ympätyn kolmen vuoden säännön takia Suomi voi verottaa kansalaistaan täysimääräisesti muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta Viron statuksesta riippumatta.

Viron tapauksissa asuinpaikka on usein tulkinnanvarainen — dokumentoi oleskelusi ja järjestelysi niin, että ne pystytään osoittamaan luotettavasti. Päivätason matkaloki ja tositteet; Verohallinnon todistus Suomen verotuksellisesta asuinpaikasta; taloudellisten intressien sijainti; asumistositteet molemmista maista. Oleta, että tiedot liikkuvat maiden välillä automaattisesti.

Ilmoitusvelvollisuudet Virossa

Viron yleisesti verovelvollinen antaa vuosittain tuloveroilmoituksen (tuludeklaratsioon) Viron vero- ja tulliviranomaiselle ja ilmoittaa siinä myös ulkomailta saadun tulon. Erillistä ulkomaisten varojen ilmoitusta, jollainen Espanjassa on, Virolla ei ole, mutta tulot ja varat välittyvät viranomaisille automaattisen tietojenvaihdon kautta. Tarkat määräajat ja velvoitteet kannattaa varmistaa paikallisesti.

Asuinpaikkatodistus Virosta

Jos verotuksellinen asuinvaltiosi on Viro, tarvitset usein verosopimuksen mukaisen asuinpaikkatodistuksen sen osoittamiseen, esimerkiksi suomalaiselle maksajalle lähdeveron alentamista varten. Todistuksen antaa Viron vero- ja tulliviranomainen (Maksu- ja Tolliamet); Suomessa vastaava on Verohallinnon todistus Suomen verotuksellisesta asuinpaikasta. Ympätyn kolmen vuoden säännön aikana Suomi voi kuitenkin pitää sinua yleisesti verovelvollisena, jolloin sopimuksen rajoittava vaikutus jää tältä osin toteutumatta.

Miten Viron verottaja (EMTA) toimii käytännössä?

Viron vero- ja tulliviranomainen (Maksu- ja Tolliamet, EMTA) on poikkeuksellisen digitaalinen ja ennakoitava. Lähes kaikki ilmoitukset annetaan sähköisesti, esitäytetty tuloveroilmoitus valmistuu tyypillisesti minuuteissa, ja Viron verojärjestelmä on ollut Tax Foundationin kansainvälisen vertailun (ITCI) ykkönen kahdettatoista vuotta peräkkäin (2025). Asiointi on suoraviivaista myös vieraalla kielellä, ja viranomaisen ohjeistus on julkista ja täsmällistä. Ennakollinen varmuus on myös saatavilla: tulkinnanvaraisesta järjestelystä voi hakea EMTA:lta sitovan ennakkotiedon (siduv eelotsus), joka annetaan 60 päivässä (maksu yksityishenkilöltä 300 euroa, yhtiöltä 1 180 euroa). Moni muu maa ei tarjoa yhtä nopeaa ja edullista tapaa lukita verokohtelu etukäteen.

Selkeys ei kuitenkaan tarkoita löysyyttä — valvonta on kiristynyt tuntuvasti 2020-luvulla. EMTA on omissa julkaisuissaan nimennyt voitonsiirron ja siirtohinnoittelun valvontaprioriteetiksi: käytössä on automaattinen riskiseulonta ja vertailutietokanta, ja vuonna 2024 tehtiin useita miljoonaluokan siirtohinnoittelumaksuunpanoja. Vuoden 2026 alkupuoliskolla seulottiin satoja yhtiöitä, joista noin kolmannes oikaisi ilmoituksiaan. Omistajayrittäjälle tästä seuraa kolme käytännön teemaa:

• Palkka vai osinko. Jos osakas työskentelee yhtiössä tai toimii sen hallituksessa nostamatta markkinatasoista palkkaa mutta jakaa osinkoa, EMTA voi luokitella osingon palkaksi työnantajamaksuineen. Linja perustuu vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön ja EMTA:n omaan ohjeeseen, ja se ajankohtaistui, kun alennettu 14 %:n osinkokanta poistui vuodesta 2025.
• Osakaslainat ja piilotettu voitonjako. Osakkaalle tai lähipiirille annettu laina, jota ei makseta takaisin 48 kuukauden kuluessa, voidaan katsoa piilotetuksi voitonjaoksi — näyttövelvollisuus lainan aitoudesta on yhtiöllä.
• Johtopaikka ja kiinteä toimipaikka. EMTA:n oma ohje e-residenteille toteaa suoraan, että ulkomailta — esimerkiksi Suomesta — johdettu virolainen yhtiö verotetaan lähtökohtaisesti johtamisvaltiossa (ks. osio 08). Väite "Virossa kaikki on 0 %" ei siis pidä EMTA:nkaan mielestä.

Yksityishenkilöiden puolella EMTA poimii automaattisen tietojenvaihdon datasta ilmoittamattomat ulkomaantulot: vuonna 2025 se lähetti satoja kirjeitä ulkomaisista osingoista, koroista sekä arvopaperi- ja kiinteistökaupoista, ja lisäilmoituksia kertyi miljoonien eurojen edestä. Sama ristiinajo kohdistuu Viroon muuttaneen suomalaisen Suomesta saamiin tuloihin. Suomen Verohallinnon valvonnasta Viro-tapauksissa ks. osio 12.

Käytäntökuvaus vastaa tilannetta heinäkuussa 2026 ja perustuu julkisiin lähteisiin (mm. EMTA:n omat vuosijulkaisut). Viranomaiskäytäntö voi muuttua nopeammin kuin lainsäädäntö.

Aiheeseen liittyvät oppaat

• Ruotsiin muutto ja verotus — toinen lähinaapuri ja tiukan valvonnan maa
• Espanjaan muutto ja verotus — erityisregiimi (Beckham) vertailukohtana
• Eläkeläisenä ulkomaille — eläkeläisen näkökulma lähinaapuriin
• Maastamuuton verotus — perusopas Suomen säännöistä
• Paluumuutto Suomeen — mitä verotukselle tapahtuu, kun palaat takaisin
• Etätyö ulkomailta ja Suomen verotus — kuka verottaa palkan, kun työ jatkuu etänä suomalaiselle työnantajalle
• Perintö- ja lahjaverotus kansainvälisissä tilanteissa — milloin Suomi verottaa perinnön tai lahjan
• Yli kuuden kuukauden oleskelu Suomessa

Työkalut: olennaisten siteiden testi · kolmen vuoden säännön laskuri · matkapäiväkirja