Eläkeläisenä ulkomaille — minne muuttaa eläkkeellä?

Mikä valinnassa oikeasti ratkaisee?

Suomi verottaa lakisääteisen eläkkeen lähes aina, asuitpa missä tahansa. Verosopimukset antavat sosiaalilainsäädäntöön perustuvien eläkkeiden — työeläkkeen (TyEL, YEL, MyEL), kansaneläkkeen ja julkisyhteisön palveluksessa ansaitun eläkkeen — verotusoikeuden pääsääntöisesti lähdevaltiolle, ja Suomesta maksettavan eläkkeen lähdevaltio on Suomi. Kohdemaan seitsemän prosentin erityisjärjestelmä tai non-dom-asema ei tätä muuta.

Lopputulos on eläkeläiselle vapauttava. Kohdemaa joko ei verota suomalaista eläkettä lainkaan tai verottaa ja hyvittää Suomen veron — ja neljässä maassa (Espanja, Italia, Sveitsi, Thaimaa) hyvitys kulkee toiseen suuntaan: Suomi hyvittää asuinvaltion veron. Kummassakin mallissa kokonaisvero asettuu käytännössä korkeamman verottajan tasolle, ja koska Suomen eläkeverotus on kansainvälisesti kireää, se taso on useimmiten Suomen. Maata ei siis kannata valita eläkkeen veron perusteella — sillä ei juuri ole väliä — vaan sen perusteella, millaista elämä siellä on: elinkustannukset, terveydenhuolto, ilmasto ja yhteisö.

Verotus ratkaisee silti kolmessa kohdassa. Ensimmäinen on sopimuspoikkeukset: sopimuksettomassa Portugalissa eläke on kahden verottajan tulo, ja Ranskassa asetelma on toistaiseksi päinvastainen. Toinen on sijoitustulot ja merkittävä omaisuus eläkkeen rinnalla — niiden verotus muuttuu muutossa siinä missä muillakin muuttajilla. Kolmas on perintö- ja lahjavero, joka painaa eläkeläisen valinnassa enemmän kuin muiden muuttajien, koska horisontissa on sukupolvenvaihdos.

Mitä eläkkeellesi tapahtuu verotuksessa, kun muutat?

Verovelvollisuus Suomeen ratkaistaan Suomen kansallisen lain (TVL) perusteella, ei kohdemaan järjestelyillä. Suomen kansalaista pidetään yleisesti verovelvollisena, kunnes kolme vuotta on kulunut muuttovuoden päättymisestä, jollei hän näytä, ettei olennaisia siteitä Suomeen ole TVL 11 §. Eläkkeen kannalta säännön merkitys on kuitenkin pieni: Suomi verottaa lakisääteisen eläkkeen lähdevaltiona senkin jälkeen, kun yleinen verovelvollisuus on päättynyt. Sijoitustulojen ja luovutusvoittojen kannalta sääntö toimii samoin kuin muillakin muuttajilla — tarkemmin oppaissa kolmen vuoden sääntö ja sijoittajan maastamuutto.

Lähdeveroon liittyy sitkeä väärinkäsitys: moni odottaa, että ulkomailla asuvan eläkkeestä perittäisiin kiinteä 35 prosentin lähdevero. Näin ei ole. Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamaa eläkettä verotetaan samalla tavalla kuin Suomessa asuvan eläkettä — progressiivisesti verotusmenettelyssä, ja kunnallisveron osuus lasketaan keskimääräisen kunnallisveroprosentin mukaan. Muutto ei siis nosta eläkkeen veroa, mutta ei myöskään laske sitä. Eläkkeestä voidaan lisäksi periä sairaanhoitomaksu: muuttovuotta seuraavat kolme vuotta se peritään pääsääntöisesti, ellet osoita Kelan todistuksella, ettei Suomi enää vastaa sairaanhoidostasi — ja se voidaan periä silloinkin, kun terveydenhuoltosi järjestyy Suomen kustannuksella S1-todistuksella. Selvitä vakuuttamisasemasi Kelasta ennen muuttoa.

Eläkkeen laji ratkaisee, kenellä verotusoikeus on. Verohallinnon eläkeohjeen logiikka tiivistyy neljään tyyppiin:

• Sosiaalilainsäädäntöön perustuvat eläkkeet (TyEL, YEL, MyEL, kansaneläke, perhe-eläke): verotusoikeus on pääsääntöisesti Suomella lähdevaltiona. Tähän ryhmään kuuluu valtaosa suomalaisista eläkkeistä.
• Julkisyhteisön palveluksessa ansaittu eläke: yleensä vain Suomi verottaa. Poikkeus: jos eläkkeensaaja on asuinvaltionsa kansalainen eikä eläke ole kertynyt julkisyhteisön liiketoiminnasta, verotusoikeus on vain asuinvaltiolla.
• Vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvat suoritukset: kohtelu vaihtelee sopimuksittain, ja monissa sopimuksissa verotusoikeus on vain asuinvaltiolla — juuri tähän tulolajiin kohdemaiden erityisjärjestelmät purevat.
• Muu yksityiseen palvelukseen perustuva eläke: monissa sopimuksissa vain asuinvaltio verottaa.

Suomesta saatavan vuokratulon — kiinteistön ja säännönmukaisesti myös asunto-osakkeen — Suomi verottaa aina, ja veroilmoitusvelvollisuus Suomeen säilyy myös rajoitetusti verovelvollisena. Tämä koskee montaa eläkeläistä: sijoitusasunto tai vuokralle jäävä entinen koti pitää verosuhteen Suomeen elossa. Suomessa olevan kiinteistön ja asunto-osakkeen luovutusvoitot Suomi verottaa niin ikään aina, ellei oman asunnon verovapaus sovellu, ja suomalaisosinkojen lähdevero on lähtökohtaisesti 30 % tai verosopimuksen katto.

Missä verosopimus muuttaa asetelmaa?

Kaksinkertainen verotus poistetaan yleensä hyvityksellä: asuinvaltio verottaa eläkkeen ja hyvittää Suomeen maksetun veron. Eräissä sopimuksissa käytetään vapautusta, jolloin eläke vaikuttaa asuinvaltiossa vain muiden tulojen veroprosenttiin. Neljässä maassa suunta on käännetty: Espanjaan, Italiaan, Sveitsiin tai Thaimaahan muuttaneen eläkkeensaajan kohdalla Suomi lähdevaltiona hyvittää asuinvaltioon maksetun veron. Lopputulos on malleissa sama — kokonaisvero asettuu suunnilleen korkeamman verottajan tasolle, joka on useimmiten Suomi — mutta käänteinen hyvitys tarkoittaa, että Espanjaan ei pääsääntöisesti jää eläkkeestä maksettavaa Suomen veron hyvityksen jälkeen.

Portugalin kanssa verosopimusta ei ole. Suomi verottaa siksi kaikkia eläkkeitä sisäisen lainsäädäntönsä mukaan täysimääräisesti, ja Portugali voi verottaa samat eläkkeet omien sääntöjensä mukaan — kaksinkertaisen verotuksen lieventäminen jää Portugalin pään varaan. Sveitsiin muuttavan sosiaalilainsäädännön mukaisia eläkkeitä verottaa Suomi lähdevaltiona, ja käänteinen hyvitys soveltuu — Suomi poistaa poikkeuksellisesti myös kaksinkertaisen verotuksen. Suomen ja Sveitsin sopimukseen toukokuussa 2026 allekirjoitettu muutospöytäkirja antaisi Suomelle verotusoikeuden lisäksi Suomesta maksettaviin vapaaehtoisiin lisäeläkkeisiin, mutta se ei ole vielä voimassa; yksityiskohdat ovat Sveitsin maaoppaassa.

Italian ja Kreikan 7 prosentin järjestelmät — mitä niistä jää käteen?

Italia tarjoaa ulkomaiselle eläkkeensaajalle 7 %:n tasaveron kaikkiin ulkomailta saatuihin tuloihin kymmeneksi vuodeksi. Ehdot rajaavat kohderyhmää tuntuvasti: muuton on suuntauduttava alle 20 000 asukkaan kuntaan Etelä-Italiassa — Rooma tai Milano eivät käy — ja hakijalta edellytetään, ettei hän ole ollut Italiassa verovelvollinen viiteen edelliseen verovuoteen. Järjestelmä on eri asia kuin varakkaille tarkoitettu erillinen könttäsummavero, joka on vuodesta 2026 alkaen 300 000 euroa vuodessa. Kreikan vastaava järjestelmä on 7 %:n tasavero ulkomaiseen eläkkeeseen ja muuhun ulkomaantuloon viideksitoista vuodeksi; hakijalta edellytetään muun muassa, ettei hän ole ollut Kreikan verovelvollinen viitenä kuudesta edellisestä vuodesta, ja hakemus on jätettävä maaliskuun loppuun mennessä — ehdot ja hakuaika on varmistettava tuoreeltaan ennen hakemista.

Suomalaiselle kummankin järjestelmän arvo on rajallinen. Lakisääteiseen työeläkkeeseen ne eivät auta, koska Suomi verottaa sen lähdevaltiona joka tapauksessa: seitsemän prosentin vero tulee Suomen progression rinnalle, ei sen tilalle. Aito hyöty kohdistuu tulolajeihin, jotka verosopimus antaa vain asuinvaltiolle — vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin ja sijoitustuloihin. Jos eläkkeesi on kokonaan lakisääteistä, seitsemän prosentin järjestelmä ei muuta verojasi käytännössä lainkaan. Sama kahden tason logiikka pätee Kyproksen ja Maltan erityisjärjestelmiin.

Yksi rehellinen etu näissä maissa silti on: vaivattomuus. Kun kohdemaahan ei tosiasiassa jää eläkkeestä maksettavaa — kuten Espanjassa hyvityksen jälkeen tai regiimimaissa — eläkkeen verotus hoituu Suomen päässä eikä kahden maan välinen ilmoitusrumba kasva. Hyöty on hallinnollinen, ei verosäästö.

Sijoitustulot ja omaisuus eläkkeen rinnalla

Sijoitustulot käyttäytyvät muutossa kuten muillakin muuttajilla: suomalaisosingot seuraavat lähdeverona, luovutusvoitot siirtyvät siteiden katkettua asuinvaltiolle ja kohdemaan varallisuusvero — Espanjassa aluekohtainen — voi tulla kuvaan. Jos salkku on suuri, lue rinnalle sijoitustuloilla elävän valintaopas: siellä maat on vertailtu juuri näiden tulojen kannalta.

Kahdeksan maata eläkeläiselle

Maat, joista on maaopas, on käsitelty siellä perusteellisesti — alla on niistä eläkeläisnäkökulman tiivistys. Kreikan ja Italian tiedot ovat yleiskuva kansainvälisistä verolähteistä (tilanne kesällä 2026), ja ne on varmistettava ennen päätöksiä. Elinkustannusarviot ovat suuntaa-antavia.

Eläkkeen vero käytännössä = lakisääteisen työeläkkeen kokonaisverotus asettuu käytännössä Suomen tasolle useimmissa taulukon maissa; poikkeus on sopimukseton Portugali, jossa eläke voi jäädä kahden verottajan tuloksi. Sarake kertoo, kuka verottaa ja jääkö kohdemaahan maksettavaa. S1-todistus = eläkkeensaajan oikeus asuinmaan julkiseen terveydenhuoltoon (ks. osio 06).

Espanja — suosikki, jonka vero ei nouse esteeksi

Suomi verottaa lähes kaikkia Suomesta maksettavia eläkkeitä, ja käänteisen hyvityksen ansiosta Espanjaan ei pääsääntöisesti jää maksettavaa Suomen veron hyvityksen jälkeen — eläkkeen verotus hoituu käytännössä Suomen päässä. Julkisyhteisön eläke siirtyy Espanjan verotettavaksi vain, jos saaja on Espanjan kansalainen. Aurinkorannikon suomalaisyhteisön, S1-todistuksen ja suorien lentojen ansiosta arki asettuu helposti. Perintöverossa alue-erot ovat suuret — tästä osiossa 05. Varjopuoli koskee varakasta muuttajaa: merkittävät sijoitustulot nostavat progressiota, ja varallisuusvero voi tulla kuvaan. Kokonaisuus: Espanjan maaopas.

Portugali — kahden verottajan maa

Suomen ja Portugalin välillä ei ole verosopimusta, joten Suomi verottaa kaikkia eläkkeitä täysimääräisesti — ja Portugali voi verottaa samat eläkkeet päälle omien sääntöjensä mukaan. Kaksinkertaisen verotuksen lieventäminen jää Portugalin kansallisen sääntelyn varaan, eikä käänteistä hyvitystä ole. NHR-järjestelmän verottomat vuodet ovat historiaa. Ilmasto, Algarven suomalaisyhteisö ja kohtuulliset kustannukset puhuvat puolesta, eläkkeen verotus vastaan — vertailun varoittava esimerkki. Kokonaisuus: Portugalin maaopas.

Kreikka — 7 prosentin lupaus, kapea hyöty

Kreikan eläkeläisjärjestelmä lupaa 7 %:n tasaveron ulkomaiseen eläkkeeseen ja muuhun ulkomaantuloon viideksitoista vuodeksi, mutta suomalaisen lakisääteiseen eläkkeeseen se ei tuo helpotusta: Suomi verottaa sen lähdevaltiona, ja kokonaisvero asettuu Suomen tasolle. Hyöty kohdistuu vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin ja sijoitustuloihin. Muuten Kreikka kilpailee vahvuuksilla, joita verotaulukko ei mittaa: elinkustannukset ovat Etelä-Euroopan edullisimpien joukossa, ilmasto on kohdallaan ja S1-todistus avaa julkisen terveydenhuollon. Maaopasta Kreikasta ei toistaiseksi ole, joten sopimuksen ja järjestelmän yksityiskohdat kannattaa varmistaa ennen päätöksiä.

Italia — etelän pikkukuntien erityisjärjestelmä

Italian 7 %:n tasavero on rajattu tarkasti: se edellyttää muuttoa alle 20 000 asukkaan kuntaan Etelä-Italiassa ja kestää kymmenen vuotta — Rooma, Milano ja pohjoisen kaupungit eivät kuulu järjestelmään. Lakisääteiseen Suomi-eläkkeeseen se ei auta täälläkään: Suomi verottaa, ja käänteisen hyvityksen kautta kokonaisvero asettuu Suomen tasolle. Vapaaehtoiset eläkkeet ja sijoitustulot hyötyvät aidosti. Jos etelän pikkukaupunki houkuttaa elämäntapana, järjestelmä on mukava lisä — jos se on muuton ainoa peruste, laskelma kannattaa tehdä uudestaan.

Kypros — ei kevennä, muttei rasita

Suomesta maksettavaa lakisääteistä eläkettä verottaa vain Suomi — Kypros ei verota sitä lainkaan, joten kaksinkertaista verotusta ei synny, mutta ei kevennystäkään. Arki on hallinnollisesti kevyt, kun eläkkeen verotus hoituu yhdessä maassa. Englanninkielisyys, lämpö ja EU-jäsenyys puhuvat puolesta. Maaoppaassa käsitellyt ansat koskevat eläkeläistäkin: pelkkään 60 päivän sääntöön nojaava verostatus on Suomen suuntaan hauras, ja kaksoisasumistilanteet ratkaisee tie-breaker. Kokonaisuus: Kyproksen maaopas.

Thaimaa — viisumi ratkaisee, ei vero

Thaimaassa eläkeläisen ensimmäinen kysymys ei ole vero vaan oleskeluoikeus. Eläkeviisumit — O-A ja O-X sekä LTR-ohjelman Wealthy Pensioner -reitti — edellyttävät ikä-, tulo- tai varallisuusrajojen täyttämistä ja sairausvakuutusta, ja vakuutuksen saatavuus ja hinta yli 70-vuotiaalle voi olla koko suunnitelman kompastuskivi. Verotus noudattaa tuttua kaavaa: Suomi verottaa lakisääteiset eläkkeet, eikä Thaimaan remittance-sääntö tai LTR-kevennys muuta sitä. Elinkustannukset ovat vertailun halvimmat, mutta S1-todistus ei toimi Thaimaassa. Kokonaisuus: Thaimaan maaopas.

Viro — laivamatkan päässä, vero ennallaan

Viro on puhdas läheisyys- ja kustannusvalinta: Helsinki on laivamatkan päässä, arki on Suomea edullisempaa ja kieli on helppo. Eläkkeen verotus ei muutu miksikään — Suomi verottaa lähdevaltiona, ja Viro poistaa kaksinkertaisen verotuksen. Vapaaehtoisten ja julkisyhteisön eläkkeiden verotukseen sopimus tuo kansalaisuudesta riippuvia poikkeuksia, jotka on käyty läpi maaoppaassa. Perintö- ja varallisuusveroa Virossa ei ole. Lastenlapsia usein näkevälle vertailun käytännöllisin vaihtoehto: Viron maaopas.

Ruotsi — läheisyys ja perhe

Ruotsiin muutetaan harvoin verojen ja usein perheen vuoksi: ruotsinsuomalainen yhteisö on suuri, ja moni eläkeläinen muuttaa lasten ja lastenlasten perässä. Eläkkeen verotus toimii pohjoismaisen sopimuksen alla tutusti — Suomi verottaa, ja Ruotsi hyvittää Suomen veron; viimeistään 4.4.2008 alkaneisiin eläkkeisiin sovelletaan vapautusmenetelmää. Perintö- ja lahjaveroa Ruotsissa ei ole. Kustannustaso on Suomen luokkaa, joten valinta on elämäntilannevalinta, ei verovalinta. Kokonaisuus: Ruotsin maaopas.

Lyhyesti muista maista

Ranskassa lakisääteinen eläke verotetaan nykyisen verosopimuksen nojalla vain Ranskassa; vuonna 2023 allekirjoitettu uusi sopimus antaisi verotusoikeuden yksityisen sektorin eläkkeisiin myös Suomelle, mutta se ei ole vielä voimassa — varmista ajantasainen tila, ennen kuin rakennat suunnitelmaa sen varaan. Malta houkuttaa englannin kielellä, mutta sen remittance-järjestelmä ei muuta lakisääteisen eläkkeen asetelmaa. Sveitsi on kallis mutta perintöverosopimuksen vuoksi erikoistapaus, joka käsitellään osiossa 05. Arabiemiraatit ei verota eläkettä, mutta Suomi verottaa sen silti täysimääräisesti — nollaverosta ei jää eläkkeensaajalle käteen mitään, ja kustannustaso on korkea (Arabiemiraattien maaopas). Yhdysvaltoihin ja etenkin Floridaan muuttavaa koskee kaksi erityispiirrettä: Suomen ja Yhdysvaltain perintöverosopimus voi rajoittaa Suomen perintöverotusta (osio 05), ja terveydenhuollon sekä vakuutusten hinta on omaa luokkaansa — budjetoi se ennen päätöstä. Turkin Alanyassa on vakiintunut suomalaisyhteisö; eläkkeen verotuksen peruskaava ei sielläkään muutu, mutta sopimuksen yksityiskohdat ja oleskelulupa on selvitettävä ennen muuttoa.

Mitä perinnöllesi tapahtuu, kun muutat?

Suomen perintö- ja lahjavero seuraa, jos jompikumpi asuu Suomessa — perinnönjättäjä tai perillinen, lahjanantaja tai lahjansaaja PerVL 4 §, 18 §. Oma muuttosi ei siis yksin vie perintöä Suomen veron ulottumattomiin, jos lapset asuvat Suomessa. Perintöverotuksen asuminen ratkaistaan itsenäisesti: kolmen vuoden sääntö ei sovellu perintö- eikä lahjaverotukseen.

Perintö tai lahja voi olla kokonaan veroton, jos sekä antaja että saaja asuvat Suomen ulkopuolella maassa, jossa perintö- ja lahjaveroa ei ole. Sama logiikka toimii myös toiseen suuntaan: kohdemaan oma perintövero voi olla Suomea ankarampi — esimerkiksi Ranskassa, ja Espanjassa ilman aluehuojennuksia.

Espanjassa perintöverotus on siirretty pitkälti itsehallintoalueille, ja erot ovat suuria: Madrid huojentaa lähisukulaisten perintöveron lähes kokonaan, ja useilla muillakin alueilla — muun muassa suomalaisten suosimilla Andalusian (Costa del Sol) ja Valencian (Costa Blanca) alueilla — lähiomaisten huojennukset ovat tuntuvia; taso ja henkilöpiiri on tarkistettava aluekohtaisesti. Suomessa asuvalle perilliselle Espanjan perintövero on lähtökohtaisesti hyvitettävissä Suomen perintöverosta PerVL 4.2 §; korkein hallinto-oikeus on tulkinnut hyvityssäännöstä laajasti KHO 2022:104. Hyvitys koskee valtion perintöveroa (ISD), vaikka sen hallinnointi onkin siirretty alueille — Espanjan kunnallista plusvalía-veroa (Espanjassa sijaitsevan kaupunkikiinteistön arvonnoususta) Suomi ei lähtökohtaisesti hyvitä. Tarkemmin Espanjan maaoppaassa.

Suomella on lisäksi perintöverosopimuksia, jotka voivat rajoittaa Suomen verotusoikeutta perintöön, vaikka perillinen asuisi Suomessa. Sveitsin sopimus on tunnetuin: perinnönjättäjän asuessa Sveitsissä Suomi saa lähtökohtaisesti verottaa vain Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta — ja myös Yhdysvaltain sopimus voi vastaavasti rajoittaa Suomen verotusta. Sopimukset koskevat kuitenkin vain perintöä: lahjoihin ja ennakkoperintöihin ne eivät ulotu, joten elinaikaisia siirtoja ei voi rakentaa niiden varaan. Mekaniikka on käyty läpi oppaissa Sveitsin perintöverosopimus ja rajat ylittävien perintöjen veroansa.

Paperit kuntoon ennen muuttoa. Päivitä testamentti: EU:n perintöasetuksen mukaan perimykseen sovelletaan asuinvaltion lakia, ellei testamentissa valita Suomen lakia — lainvalinta koskee perimystä, ei verotusta, johon se ei vaikuta. Laadi edunvalvontavaltuutus ja selvitä samalla kohdemaan vastine, sillä suomalaisen valtuutuksen tunnustaminen rajan yli ei ole itsestäänselvää. Käy myös avioehto ja aviovarallisuussuhteet läpi rajat ylittävän tilanteen kannalta. Nämä hoituvat helpoiten juristin kanssa ennen muuttoa — eivät vieraassa maassa vieraalla kielellä.

Miten terveydenhuolto ja sosiaaliturva järjestyvät?

EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä eläkkeensaajan asema on järjestetty: Kelasta haettava S1-todistus antaa oikeuden asuinmaan julkiseen terveydenhuoltoon, ja eurooppalainen sairaanhoitokortti kattaa tilapäiset matkat. Todistuksen tarkka laajuus ja hoito-oikeus Suomessa käyntien aikana kannattaa varmistaa Kelasta ennen muuttoa.

EU:n ulkopuolella S1-todistusta ei ole, ja terveydenhuolto lepää yksityisvakuutuksen varassa. Tämä on eläkeläisen suunnitelman heikoin lenkki: vakuutuksen hinta nousee iän myötä jyrkästi, yli 70-vuotiaalle uuden vakuutuksen saaminen voi olla vaikeaa, ja olemassa olevat sairaudet rajataan usein korvauspiirin ulkopuolelle. Thaimaan eläkeviisumit edellyttävät vakuutusta — viisumiehto ja vakuutuskelpoisuus voivat siis yhdessä sulkea oven, vaikka rahat riittäisivät.

Pysyvä muutto ulkomaille päättää pääsääntöisesti muutkin Kela-etuudet. Muuttopäätös kannattaa siksi tehdä myös 80-vuotiaan silmin: hoivan tarpeen kasvaessa vaihtoehdot ovat kohdemaan hoivapalvelut — Aurinkorannikolla on myös suomenkielistä hoivaa — kotihoito tai paluumuutto, jolloin oikeudet Kelaan ja julkiseen terveydenhuoltoon palautuvat Suomeen asettumisen myötä. Leskeytyminen on saman suunnitelman toinen puoli: perhe-eläke, asunnon omistus ja arki yksin vieraskielisessä ympäristössä kannattaa ajatella läpi etukäteen, kun molemmat ovat vielä terveitä.

Millä maa lopulta valitaan?

Elinkustannukset ja eläkkeen koko

Kun eläkkeen vero on suunnilleen sama kaikkialla, sama bruttoeläke tuottaa hyvin erilaisen elintason eri maissa — elinkustannukset ovat useimmalle eläkeläiselle tärkein taloudellinen valintakriteeri. Halvimmissa kohteissa, kuten Thaimaassa, Virossa ja Kreikassa, eläke venyy selvästi pisimmälle; kalleimmissa, kuten Espanjan rannikkokaupungeissa ja Suomen tasolla olevassa Ruotsissa, vähiten. Kaupungin ja elämäntavan valinta liikuttaa summaa enemmän kuin maan, ja taulukon Elinkustannukset-sarake antaa maittaisen suuruusluokan.

Se, painaako kustannustaso vai verotus enemmän, riippuu eläkkeen koosta:

• Pieni eläke, alle noin 2 000 euroa kuussa: kustannustaso ratkaisee lähes yksin, ja jokainen sadan euron ero vuokrassa tuntuu. Tähän ryhmään osuu kipeimmin myös kansaneläkkeen jääminen pois muutossa (osio 06).
• Keskikokoinen eläke, noin 2 000–5 000 euroa kuussa: arki on mukava lähes kaikissa vertailumaissa, ja valinta on ennen muuta elämäntapa- ja kustannuskysymys — eläkkeen verotus ei juuri erottele maita.
• Suuri eläke, yli noin 5 000 euroa kuussa: eläkkeen vero asettuu yhä Suomen tasolle, mutta jo 4 000–5 000 eurosta ylöspäin eläkkeeseen liittyy tyypillisesti muutakin varallisuutta. Silloin kohdemaan pääomatulo-, varallisuus- ja perintöverotus nousevat eläkkeen verotusta ratkaisevammiksi — näitä käsittelevät perintöosio (osio 05) ja sijoitustuloilla elävän valintaopas.

Ilmasto ja yhteisö

Ilmasto on monelle ykkössyy, ja sen saa sanoa ääneen: talvet, golf ja ulkoilu vievät suomalaiseläkeläisiä etelään. Yhteisö taas kantaa silloin, kun jotain sattuu. Espanjan Fuengirolassa on suomalaispalvelut seurakuntaa myöten, ja vakiintuneet yhteisöt löytyvät myös Alanyasta ja Algarvelta. Yksinäisyys vieraskielisessä ympäristössä on asia, jonka moni huomaa vasta paikan päällä — ja leskeytyessä yhteisön merkitys vielä kasvaa.

Yhteydet Suomeen

Suorat lennot painavat eläkeläisellä enemmän kuin muilla muuttajilla: lastenlapset ja Suomeen jäävä suku tekevät matkustustiheydestä valintakriteerin. Viro ja Ruotsi ovat tässä omaa luokkaansa, Välimeren kohteisiin lennetään suoraan etenkin sesongissa, ja Thaimaa tarkoittaa pitkää lentoa ja aikaeroa.

Arki ja hallinto

Suomalaispankit rajoittavat ulkomailla asuvien palveluita, ja vahva tunnistautuminen (OmaVero, Kela, pankki) on pidettävä toimivana ulkomailta käsin. Eläke voidaan maksaa ulkomaiselle tilille. EU:ssa reseptit ja lääkkeet liikkuvat kohtuullisesti; kolmansissa maissa oman lääkityksen saatavuus on selvitettävä erikseen. Ajokortin vaihto, auton ja muuttokuorman vienti sekä lemmikit — EU:ssa lemmikkipassi riittää, kolmansissa maissa edessä voi olla karanteeni — ovat pieniä asioita, jotka ratkaisevat aikataulun. Asuntokaupassa vanha neuvo pätee: vuokraa ensin vuosi, osta vasta sitten.

Pääsy maahan

EU- ja ETA-maihin suomalainen muuttaa vapaan liikkuvuuden nojalla — omavaraiselta eläkeläiseltä edellytetään rekisteröinti, riittävät varat ja sairausvakuutus. Kolmansissa maissa oleskelulupa on koko valinnan portti: Thaimaassa eläkeviisumien ehdot, muualla maakohtaiset reitit. Lupaehdot muuttuvat tiheään, joten ne on tarkistettava viranomaislähteestä juuri ennen liikkeelle lähtöä.

Mihin eläkeläisen suunnitelmat kaatuvat?

”Muutan pois, ja Suomen verotus eläkkeestäni loppuu.” Ei lopu. Verosopimukset antavat lakisääteisen eläkkeen verotusoikeuden lähdevaltiolle, ja Suomesta maksettavan eläkkeen lähdevaltio on Suomi — vero jatkuu, vaikka yleinen verovelvollisuus päättyisi ja siteet katkeaisivat.

”Italiassa tai Kreikassa maksan eläkkeestäni vain seitsemän prosenttia.” Lakisääteisestä eläkkeestä et: Suomi verottaa sen progressiivisesti joka tapauksessa, ja seitsemän prosentin vero tulee kokonaisuuteen, jonka Suomen taso määrää. Järjestelmien hyöty osuu vapaaehtoisiin eläkkeisiin ja sijoitustuloihin.

”Ulkomailla asuvan eläkkeestä menee 35 prosentin lähdevero.” Ei mene. Rajoitetusti verovelvollisen eläkettä verotetaan kuten Suomessa asuvan — progressiivisesti verotusmenettelyssä, ei kiinteällä lähdeverolla.

”Portugalissa eläke on veroton.” Päinvastoin: koska verosopimusta ei ole, Suomi verottaa eläkkeen täysimääräisesti ja Portugali voi verottaa saman päälle. NHR:n verottomat vuodet ovat historiaa.

”Kansaneläkkeeni tulee mukanani.” Ei tule: kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille muuttavalle päättyi helmikuussa 2025 myös EU- ja ETA-maiden osalta, eikä takuueläkettä makseta pysyvästi ulkomaille muuttavalle. Työeläke sen sijaan maksetaan kaikkialle. Pienen työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhdistelmällä elävän kokonaiseläke voi pudota muutossa tuntuvasti.

”Vakuutuksen saa aina.” Yli 70-vuotiaalle uusi yksityinen sairausvakuutus voi olla saavuttamattomissa, tai olemassa olevat sairaudet rajataan pois — ja Thaimaan tyyppisissä maissa vakuutus on viisumin ehto. Selvitä terveydenhuollon rahoitus ennen maan valintaa, ei sen jälkeen.

”Perintövero ei koske meitä, kun asumme ulkomailla.” Se koskee, jos perillinen asuu Suomessa — jompikumpi riittää. Ja vaikka perintöverosopimus rajoittaisi Suomen verotusta, se ei koske lahjoja eikä ennakkoperintöjä. Kohdemaan oma perintövero voi lisäksi olla Suomea ankarampi.

”Edunvalvonta järjestyy sitten, kun se on ajankohtaista.” Silloin se on myöhäistä: edunvalvontavaltuutus on tehtävä terveenä, ja suomalaisen valtuutuksen kelpoisuus kohdemaassa on varmistettava erikseen.

Ennen muuttoa

• Laita paperit kuntoon juristin kanssa: testamentti ja sen lainvalinta, edunvalvontavaltuutus ja tarvittaessa avioehto.
• Laske kokonaiseläkkeesi muuton jälkeen: työeläke maksetaan kaikkialle, mutta kansaneläke ja takuueläke jäävät — tarkista osuudet Kelasta ja eläkelaitoksesta.
• Hae S1-todistus Kelasta, jos muutat EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin; kolmansiin maihin selvitä sairausvakuutuksen saatavuus ja hinta omalle iällesi ennen maan valintaa.
• Ilmoita muutosta Verohallinnolle ja hae eläkkeelle uusi verokortti; veroilmoitusvelvollisuus säilyy, jos Suomeen jää vuokratuloa tai muuta tuloa.
• Rekisteröidy kohdemaan asukkaaksi ja selvitä paikallinen verovelvollisuutesi: pysyvästi muuttaneen on yleensä ilmoitettava maailmanlaajuiset tulonsa — eläke mukaan lukien — uuteen asuinmaahan, vaikka Suomen veron jälkeen maksettavaa ei jäisi.
• Ajoita oman asunnon myynti: Suomessa asuvana myynti on kahden vuoden asumisen jälkeen verovapaa, muuton jälkeen kohdemaa voi verottaa voiton.
• Käy pankki- ja tunnistautumisasiat läpi: ulkomailla asuvan palvelurajoitukset, vahva tunnistautuminen ja eläkkeen maksu ulkomaiselle tilille.
• Pidä oleskelupäivistä kirjaa alusta asti — ilmainen matkapäiväkirja — ja käy tilanteesi läpi tarkistustyökalulla.

Aiheeseen liittyvät oppaat

• Maastamuuton verotus — perusopas Suomen pään säännöistä
• Kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet — milloin Suomen verovelvollisuus tosiasiassa päättyy
• Sijoitustuloilla elävän maastamuutto — jos eläkkeen rinnalla on merkittävä salkku
• Espanjaan muutto ja verotus — suosituin eläkekohde perusteellisesti
• Rajat ylittävien perintöjen veroansa — perintöverotus, kun perhe on kahdessa maassa
• Sveitsin perintöverosopimus — milloin sopimus estää Suomen perintöveron