Onko Suomessa exit-veroa? Sijoittajan opas maastamuuttoon

Onko Suomessa exit-veroa luonnolliselle henkilölle?

Luonnollisilla henkilöillä ei tällä hetkellä ole Suomessa maastapoistumisveroa (arvonnousuvero, exit tax) — sitä on valmisteltu toistuvasti, mutta ei otettu käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei pelkkä Suomesta muuttaminen realisoi sijoitussalkkusi arvonnousua eikä laukaise veroa realisoitumattomista voitoista.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei Suomella olisi mitään verotusoikeutta muuton jälkeen. Sijoittajan kannalta ratkaisevia ovat kolme muuta asiaa: kolmen vuoden sääntö, verosopimus ja eräät erityistilanteet (etenkin osakevaihto ja yhtiön omistus). Ne käydään läpi alla.

Kevyempi verotus on laillinen motiivi — mutta harvoin heti

Useimmiten muuton taustalla on muutakin kuin verotus: työ, perhe tai elämänvaihe. Moni sijoittaja katsoo silti myös kohdemaan verotusta, eikä siinä ole mitään moitittavaa — verovelvollisen ei tarvitse valita raskainta mahdollista verotusta. Osassa suosittuja kohdemaita pääoma- tai ansiotulon verotus on Suomea selvästi kevyempää, joissakin sitä ei käytännössä ole lainkaan.

Ratkaisevaa on kuitenkin ajoitus. Kevyempi verotus ei yleensä ala muuttopäivänä, vaan Suomen kolmen vuoden sääntö ja kohdemaan verosopimus määrittävät, milloin verotusoikeus tosiasiassa siirtyy. Joissakin maissa Suomi säilyttää oikeuden verottaa kansalaistaan vielä vuosia muuton jälkeen — ja juuri niinä vuosina tämän oppaan asiat ratkaisevat.

Muutama tyypillinen esimerkki yleisellä tasolla, ei maakohtaisena neuvontana:

• Arabiemiraatit (tunnetuimpana Dubai) ei peri henkilökohtaista tuloveroa. Verosopimukseen on kuitenkin ympätty kolmen vuoden sääntö, joten Suomi voi verottaa Suomen kansalaista täysimääräisesti vielä muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta — verovapaus realisoituu vasta, kun olennaiset siteet Suomeen on katkaistu tai muuttovuosi ja kolme sitä seuraavaa vuotta ovat kuluneet (maaopas).
• Sveitsi tarjoaa varakkaalle muuttajalle lump sum -verotuksen, mutta ei kuulu ETA-alueeseen: osakevaihdossa lykätty luovutusvoitto voi realisoitua muutettaessa (KHO 2025:54), ja osakeyhtiön purkuvoitto verotetaan Sveitsissä osinkona (maaopas).
• Kypros ja Malta tarjoavat non-dom- ja remittance-pohjaisia järjestelmiä, joissa ulkomaisia tuloja verotetaan vain rajatusti.
• Portugalissa aiempi NHR-ohjelma on suljettu uusilta tulijoilta ja korvattu selvästi rajatummalla IFICI-järjestelmällä. Lisäksi Suomen ja Portugalin verosopimus on irtisanottu, mikä muuttaa kaksinkertaisen verotuksen poistamisen logiikkaa (maaopas).
• Singaporessa verotus on territoriaalista eikä luovutusvoittoveroa ole.
• Thaimaa on niin ikään ympätyn kolmen vuoden säännön maa, ja sen ulkomaantulojen verotuskäytäntö on viime vuosina kiristynyt (maaopas).

Maakohtainen verotus on aina varmistettava paikallisesti, ja oman kohdemaan sopimustilanteen voi tarkistaa tarkistustyökalusta. Oppaan ydin pätee silti kohteesta riippumatta: Suomen verotusoikeus ei pääty muuttopäivään.

Kolmen vuoden sääntö — miksi muutto ei heti vapauta

Suomen kansalaista pidetään tuloverotuksessa Suomessa asuvana, kunnes kolme vuotta on kulunut muuttovuoden päättymisestä — jollei hän näytä, että muutto on pysyvä eikä olennaisia siteitä Suomeen ole TVL 11 §. Tänä aikana Suomi voi lähtökohtaisesti verottaa myös ulkomailla syntyvän luovutusvoiton, ellei verosopimus rajoita verotusoikeutta.

Sijoittajalle tämä tarkoittaa, että salkun myyntivoittojen verotus ei välttämättä siirry kohdemaahan heti muuttopäivänä, vaikka exit-veroa ei olekaan. Ratkaisevaa on, katkeavatko olennaiset siteet ja mitä verosopimus sanoo. Tarkemmin: kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet.

Sijoitussalkku ei yksinään pidä sinua verovelvollisena

Pelkkä sijoitusvarallisuus ei yleensä yksinään muodosta olennaista sidettä Suomeen: passiivinen omaisuus, kuten pörssiosakkeet ja rahasto-osuudet, ei ole olennainen side KHO 2004:6. Myöskään pelkkä yhtiöomistus tai passiivisen sijoitusyhtiön hallituspaikka ei lähtökohtaisesti ole olennainen side, jos se ei edellytä säännöllistä läsnäoloa Suomessa KHO 2021:172.

Kaksi kysymystä on kuitenkin pidettävä erillään: onko salkku olennainen side ja kenellä on verotusoikeus myyntivoittoon. Vaikka salkku ei pidä sinua yleisesti verovelvollisena, kolmen vuoden sääntö ja verosopimus voivat silti vaikuttaa luovutusvoiton verotukseen. Sijoitusvarallisuudesta voi lisäksi syntyä Suomeen veroilmoitus- tai veronmaksuvelvollisuus, mikä on eri asia kuin olennainen side.

Kumpi maa verottaa sijoitustulot?

Jos olet muuton jälkeen verovelvollinen sekä Suomessa että kohdemaassa, verosopimus jakaa verotusoikeuden ja poistaa kaksinkertaisen verotuksen. Verosopimus voi vain rajoittaa, ei laajentaa Suomen verotusoikeutta, ja menee tältä osin Suomen sisäisen lain edelle.

Luovutusvoittojen osalta pääsääntö on, että arvopaperien (kuten pörssiosakkeiden ja rahasto-osuuksien) myyntivoiton verottaa asuinvaltio. Suomi säilyttää tyypillisesti verotusoikeuden Suomessa sijaitsevaan kiinteään omaisuuteen ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin. Yksittäisen sopimuksen sisältö ratkaisee aina, joten oman kohdemaan sopimus kannattaa tarkistaa.

Suomesta saatavat juoksevat tulot. Osa tuloista pysyy Suomen verotettavana muuton jälkeenkin. Suomessa sijaitsevasta kiinteistöstä tai asunto-osakkeesta saatavan vuokratulon Suomi verottaa aina — myös rajoitetusti verovelvolliselta, sillä verosopimukset antavat kiinteästä omaisuudesta saadun tulon verotusoikeuden sijaintivaltiolle, ja Suomen sopimuksissa tämä kattaa säännönmukaisesti myös asunto-osakkeet. Suomalaisen yhtiön maksamasta osingosta Suomi perii rajoitetusti verovelvolliselta lähtökohtaisesti 30 %:n lähdeveron, ja useimmat verosopimukset sallivat lähdevaltiolle 15 %:n veron. Poikkeuksiakin on: esimerkiksi Arabiemiraattien ja Yhdistyneen kuningaskunnan sopimuksissa osinko verotetaan vain asuinvaltiossa, jolloin Suomen lähdevero on 0 %. Edut eivät kuitenkaan toteudu automaattisesti: ympätty kolmen vuoden sääntö voi lykätä niitä (ks. edellä), ja Yhdistyneen kuningaskunnan sopimuksessa vapautukseen liittyy tulon siirtämistä koskeva erityisehto (KHO 2008:23): huojennuksen on saanut vain Yhdistyneeseen kuningaskuntaan siirretystä tulosta, kun tuloa on verotettu siellä vain siirretyn määrän perusteella. Yhdistynyt kuningaskunta luopui tästä remittance-verotuksesta 6.4.2025, eikä ehdon soveltumisesta uuden järjestelmän aikana ole vielä vakiintunutta tulkintaa. Varmista 0 %:n edellytykset ennen kuin lasket sen varaan — erityisesti jos sinuun soveltuu FIG-vapautus tai remittance-verotus. Vapautuksen saaminen edellyttää joka tapauksessa aina lähdeverokorttia.

Osakevaihto ja ETA:n ulkopuolelle muutto (EVL 52 f §)

Yksi konkreettinen exit-tyyppinen säännös koskee veroneutraalia osakevaihtoa. Jos olet saanut osakkeita veroneutraalissa osakevaihdossa EVL 52 f § ja muutat ETA-alueen ulkopuolelle ennen kuin viisi vuotta on kulunut osakevaihtovuoden päättymisestä, lykätty luovutusvoitto verotetaan. Sama koskee ketjumuuttoa: ensin ETA-maahan ja sieltä edelleen ETA:n ulkopuolelle viiden vuoden sisällä.

Tilanne on tulkinnanvarainen ja seuraukset välittömiä KHO 2025:54. Jos sinulla on tai on ollut osakevaihtoja tai muita yritysjärjestelyjä, joissa verotusta on lykätty, ennakkoratkaisun hakeminen ennen muuttoa on erittäin suositeltavaa. Tämä on poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan ennakkoratkaisu haetaan vasta muuton jälkeen.

Jos omistat tai johdat yhtiötä

Muutto voi vaikuttaa myös omistamasi tai johtamasi yhtiön verotukseen. Yhtiölle voi muodostua kiinteä toimipaikka uuteen asuinvaltioosi johtopaikan, muun toimipaikan tai epäitsenäisen edustajan perusteella, ja yhtiö voidaan katsoa siellä yleisesti verovelvolliseksi tosiasiallisen johtopaikan perusteella.

Yhteisöjä on lisäksi koskenut vuodesta 2020 maastapoistumisvero (exit tax), joka voi laueta, jos yhteisö siirtyy rajoitetusti verovelvolliseksi tai verosopimuksen mukaan toisessa maassa asuvaksi (EU:n veronkiertodirektiivi). Tämä koskee yhteisöä, ei sinua luonnollisena henkilönä. Selvitä maastamuuton yhteydessä vaikutukset myös yritys- ja sijoitustoimintaasi.

Ajoitus ja toimet ennen muuttoa

Ennen muuttoa Suomessa asuvana tehty luovutus verotetaan Suomessa normaalisti asuinvaltiona. Muuton jälkeen verotus riippuu siteistä, kolmen vuoden säännöstä ja verosopimuksesta. Realisoinnin ajoitus kannattaa siksi miettiä kokonaisuutena yhdessä kohdemaan verotuksen kanssa.

• Kartoita Suomeen jäävät olennaiset siteet ja muuton pysyvyys.
• Käy läpi työsuhdeoptiot, sijoitusvakuutukset, osakesäästötili ja mahdolliset osakevaihtojärjestelyt hyvissä ajoin ennen muuttopäätöstä.
• Selvitä lähdeverokortin tarve Suomesta jatkossa maksettaville tuloille, kuten osingoille ja vuokratulolle (ks. osio 05).
• Harkitse ennakkoratkaisun hakemista, etenkin jos sinulla on huomattavaa omaisuutta tai odotettavissa suuria luovutuksia — ja aina, jos taustalla on osakevaihto (ks. osio 06).

Voiko exit-vero tulla?

Luonnollisten henkilöiden arvonnousuveroa (exit tax) on valmisteltu Suomessa toistuvasti, mutta sitä ei ole otettu käyttöön. Jotkin puolueet ajavat veroa edelleen, joten asia kannattaa pitää mielessä pidemmän aikavälin muuttosuunnitelmassa: seuraavat eduskuntavaalit ovat huhtikuussa 2027, ja uutta hallitusohjelmaa on suositeltavaa seurata.

Toteutuessaan exit-verolla voisi olla myös välillinen vaikutus. Nykyisin mahdollisuus muuttaa ulkomaille ennen omaisuuden realisointia toimii käytännössä vastapainona pääomaverotuksen kiristyksille: kiristysehdotuksia arvioitaessa toistuu huoli omistajien ja pääomien siirtymisestä muualle. Jos maastapoistumisvero sulkisi tämän reitin, se voisi madaltaa kynnystä muihin muutoksiin. Ajankohtaisin esimerkki on listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus, jonka kiristämistä on ehdotettu toistuvasti — viimeksi vuonna 2025 niin sanotussa Kasvuriihi-raportissa, joka esitti pääomatulo-osingon veronalaisen osuuden asteittaista nostoa 25 %:sta 40 %:iin. Exit-vero ei siis olisi vain uusi yksittäinen vero, vaan se muuttaisi asetelmaa, jossa tulevia pääomaverotuksen muutoksia punnitaan.

Aiheeseen liittyvät oppaat

• Kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet — milloin Suomen verovelvollisuus tosiasiassa päättyy
• Osakeyhtiön purkaminen ulkomaille muuton jälkeen — missä purkuvoitto on verovapaa ja miksi luokittelu ratkaisee
• Osakeyhtiön myynti ulkomaille muuton jälkeen — missä myyntivoitto on verovapaa ja miksi ajoitus ratkaisee
• Varainsiirtovero kansainvälisissä tilanteissa — kaupan kohde ja osapuolten verovelvollisuusasema ratkaisevat
• Arabiemiraatteihin muutto ja verotus — nollaverokohde ja ympätty kolmen vuoden sääntö
• Sveitsiin muutto ja verotus — lump sum, osakevaihdon exit-vero ja ETA-ulkopuolisuus
• Portugaliin muutto ja verotus — irtisanottu verosopimus ja IFICI-regiimi
• Thaimaahan muutto ja verotus — remittance-sääntö ja ympätty kolmen vuoden sääntö
• Maastamuuton verotus — perusopas Suomen säännöistä

Työkalut: olennaisten siteiden testi · kolmen vuoden säännön laskuri · matkapäiväkirja