Osakeyhtiön myynti ulkomaille muuton jälkeen — missä myyntivoitto on verovapaa?

Voiko myyntivoiton saada verovapaasti?

Voi — mutta vain, kun kolme ehtoa täyttyy samaan aikaan. Ensin Suomen pää: rajoitetusti verovelvollisen luovutusvoitto suomalaisyhtiön osakkeista ei pääsääntöisesti ole Suomesta saatua tuloa, joten Suomi ei verota sitä — poikkeuksena kiinteistövaltaisen yhtiön osakkeet. Se edellyttää, että yleinen verovelvollisuus on tosiasiassa päättynyt, usein vasta kolmen vuoden jakson jälkeen. Toisena verosopimus: osaan sopimuksista on ympätty määräys, joka jättää Suomelle oikeuden verottaa kansalaistaan sopimuksen estämättä — tyypillisesti koko kolmen vuoden jakson ajan. Kolmantena kohdemaan verotus: maan on jätettävä osakkeiden myynti (exit) verottamatta joko yleisen säännön tai erityisjärjestelmän nojalla — ja järjestelmien rajaukset osuvat usein juuri omistajayrittäjään, kuten Italian könttäsummaveron viiden vuoden rajaus merkittäville omistusosuuksille.

Kun kaikki kolme täyttyvät, myyntivoitto voi jäädä kokonaan verottamatta — esimerkiksi Sveitsissä, Kyproksella tai Arabiemiraateissa. Kaiken perustana on, että muutto on todellinen ja pysyvä: muuton jälkeen tapahtuva yrityksen myynti on Verohallinnon valvonnassa tunnistettu kuvio, ja keinotekoiseksi osoittautuva maastamuutto johtaa koko asetelman uudelleenarviointiin (ks. osio 05). Verohallinto ratkaisee verovelvollisuusaseman ja järjestelyn hyväksyttävyyden aina tapauskohtaisesti; tämä opas kartoittaa asetelman, ei lopputulosta.

Miten Suomi verottaa osakeyhtiön myynnin?

Myyntivoitto on luovutusvoittoa — vero kohdistuu vain myyjään

Osakkeiden myyntivoitto verotetaan pääomatulona: 30 % ja 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 %. Voitto lasketaan vähentämällä kauppahinnasta todellinen hankintameno tai hankintameno-olettama — 20 % kauppahinnasta, tai 40 % vähintään kymmenen vuotta omistetuista osakkeista. Yhtiöön itseensä osakekauppa ei kohdistu lainkaan: toisin kuin purussa, jossa yhtiön omaisuuden arvonnousu realisoituu yhtiön veronalaiseksi tuloksi, osakekaupassa verotetaan vain myyjää. Arvostuskiistoja tai varainsiirtoveroa jako-osasta ei myöskään synny, koska mitään ei jaeta — ostaja maksaa kauppahinnan ja vastaa omasta varainsiirtoverostaan.

Ulkomailla asuva myyjä

Rajoitetusti verovelvollisen luovutusvoitto suomalaisyhtiön osakkeista ei pääsääntöisesti ole Suomesta saatua tuloa TVL 10 §, joten Suomi ei verota sitä. Poikkeus on kiinteistövaltainen yhtiö: jos yli puolet yhtiön varoista on välittömästi tai välillisesti Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta luovutuspäivänä tai sitä edeltäneiden 365 päivän aikana, verotusoikeus säilyy Suomella TVL 10 a §.

Kiinteistöyhtiöissä lähtökohta on siis toinen: Suomi säilyttää verotusoikeuden kiinteistöyhtiön osakkeiden luovutusvoittoon, myös verosopimuksissa pääsääntöisesti — jotkut verosopimukset voivat rajoittaa verotusoikeutta tavallisten (ei-keskinäisten) kiinteistöyhtiöiden osakkeiden luovutusvoittojen osalta ja ns. kiinteistöholdingyhtiöiden osakkeiden osalta. Asia on selvitettävä sopimuskohtaisesti.

Muille kuin kiinteistöyhtiöille ratkaiseva kysymys on, milloin rajoitettu verovelvollisuus alkaa. Kolmen vuoden sääntö kattaa muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta: Suomen kansalainen on tänä aikana yleisesti verovelvollinen, ellei hän näytä, ettei olennaisia siteitä Suomeen ole TVL 11 §. Näyttövelvollisuus on muuttajalla, ja Suomeen jäävä oma osakeyhtiö on jo yksin olennainen side — myytäväksi aiotun yhtiön omistus voi siis itsessään pitää Suomen verotusoikeutta voimassa. Tarkemmin: kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet.

Kaupan ajoitus ja kauppahinnan rakenne

Luovutusvoitto katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona kauppa on tehty TVL 110 a § — maksuaikataululla ei ole merkitystä. Jos kauppakirja allekirjoitetaan, kun olet vielä yleisesti verovelvollinen, Suomi verottaa voiton, vaikka kauppahinta maksettaisiin erissä vuosien päästä. Myöhempi muutto ei pelasta jo tehtyä kauppaa.

Lisäkauppahinta on oma kysymyksensä. Vuoden 2026 alusta ehdollinen lisäkauppahinta (earn-out) verotetaan sen vuoden tulona, jona suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat — ei kaupantekovuoden. Kauppakirjaan kirjattu vähimmäismäärä ei ole lisäkauppahintaa, vaan se luetaan kauppahintaan jo kaupantekovuonna. Jos earn-out ulottuu vuosille, joina verovelvollisuusasemasi muuttuu, kokonaisuus on selvitettävä ennen allekirjoitusta: kaupan ja lisäerien kohtelu voi ratketa eri vuosien ja eri asemien mukaan, ja tilanne on tulkinnanvarainen.

Omien osakkeiden hankinta ennen kauppaa

Jos yhtiö ostaa omia osakkeitaan osakkaalta ennen kauppaa tai sen sijasta, varojenjako voidaan katsoa peitellyksi osingoksi: peiteltyä osinkoa ovat myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla jaetut varat, jos jakaminen on tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi VML 29 §. Soveltaminen ei edellytä poikkeavaa hinnoittelua. Liiketaloudellinen syy — esimerkiksi aito valmistautuminen yrityskauppaan tai osakkaan irtautuminen — sulkee säännöksen soveltamisen pois, mutta rajanveto on tapauskohtainen.

Jos osakkeesi ovat peräisin osakevaihdosta

Veroneutraalissa osakevaihdossa saatuihin osakkeisiin liittyy oma maastamuuttosäännös: jos muutat ETA-alueen ulkopuolelle ennen kuin viisi vuotta on kulunut osakevaihtovuoden päättymisestä, lykätty luovutusvoitto verotetaan EVL 52 f § — myös ketjumuutossa ETA-maan kautta KHO 2025:54. Tämä on selvitettävä jo ennen muuttoa, ei vasta myyntiä suunniteltaessa. Kokonaisuus: Onko Suomessa exit-veroa?

Miksi ajoitus ratkaisee myynnissä — eikä luokittelu?

Yhtiön purussa kohdemaan lopputulos ratkeaa luokittelusta: verottaako maa jaetut varat luovutuksena vai osinkona — tästä tarkemmin purkuoppaassa. Myynnissä tätä ansaa ei pääsääntöisesti ole. Osakekauppa ulkopuoliselle ostajalle on lähes kaikkialla luovutus, ja voitto saa kohdemaassa luovutusvoiton kohtelun. Jäljelle jää ajoituskysymys: Suomen pään on päätyttävä ensin, ja se vie tyypillisesti koko kolmen vuoden jakson.

Ero näkyy selvimmin maissa, jotka ovat purkajalle ansoja mutta myyjälle edullisia. Sveitsissä yksityishenkilön luovutusvoitto on verovapaa, mutta purun likvidaatioylijäämä verotetaan osingon tapaan — myyjälle Sveitsi on nollaverokohde, purkajalle ei. Kroatiassa purussa saatu jako-osa katsotaan voitonjaoksi ja verotetaan 12 %:lla, mutta yli kaksi vuotta omistettujen osakkeiden myynti on verovapaa. Sama maa, sama omaisuus, eri toimi — ja päinvastainen lopputulos. Toimen tyyppi on siksi osa maanvalintaa, ei siitä irrallinen kysymys.

Myynnin oma erityisriski on uudelleenluokittelu kaupankäynniksi. Sveitsissä verovapaus koskee yksityistä varallisuudenhoitoa: jos toiminta katsotaan ammattimaiseksi arvopaperikaupaksi (gewerbsmässiger Wertschriftenhandel), voitot ovat veronalaisia. Veroviranomaisen ohjeen turvasatama edellyttää muun muassa vähintään kuuden kuukauden omistusaikaa ja sitä, ettei ostoja ole rahoitettu velalla — kertaluonteinen, vuosia omistetun oman yhtiön myynti täyttää kriteerit tyypillisesti selvästi. Singaporessa vastaava rajanveto tehdään badges of trade -arvioinnilla. Aktiivinen salkunpyöritys on eri asia kuin yrittäjän exit, mutta raja on tunnettava.

Missä myyntivoitto on verovapaa tai matalasti verotettu?

Alla ovat vain maat, joissa suomalaisen osakeyhtiön osakkeiden myyntivoitto voi jäädä verottamatta tai kevyesti verotetuksi; normaaliverotteisia verrokkeja ei listata. Tiedot ovat yleiskuva kansainvälisistä verolähteistä kesältä 2026, ja edellytykset on varmistettava paikallisesti ennen päätöksiä. Maaoppaissa kokonaisuus on käsitelty laajemmin.

Sveitsi — purun ansa on myynnin etu

Yksityishenkilön luovutusvoitto irtaimesta yksityisomaisuudesta on Sveitsissä verovapaa, myös ulkomaisen yhtiön osakkeista. Ympätty kolmen vuoden sääntö: EI — poistettu sopimuksesta vuoden 2006 muutospöytäkirjalla. Suomen sisäinen kolmen vuoden sääntö voi silti pitää sinut yleisesti verovelvollisena, mutta sopimus rajoittaa Suomen verotusoikeutta irtaimen omaisuuden luovutusvoittoon, kun sinut katsotaan tie-breakerin perusteella Sveitsissä asuvaksi. Myyntihinta kasvattaa kantonikohtaisen varallisuusveron pohjaa, ja uudelleenluokitteluriski koskee vain aktiivista kaupankäyntiä (ks. osio 03). Kokonaisuus: Sveitsin maaopas.

Verohallinto tuntee asetelman. Harmaan talouden selvitysyksikön selvityksessä juuri Sveitsi nousee esiin yritystoiminnasta luopuvien kohteena:

Arabiemiraatit — nollavero, mutta ympätty sääntö jatkaa Suomen oikeutta

Henkilötuloveroa ei ole, eikä yhtiöveron 9 %:n kanta koske yksityishenkilön sijoitustuloja — myyntivoitto on 0 %. Ympätty kolmen vuoden sääntö: KYLLÄ. Suomen verotusoikeus jatkuu tyypillisesti koko kolmen vuoden jakson, eikä hyvitettävää synny, koska paikallista veroa ei ole. Kokonaisuus: Arabiemiraattien maaopas.

Kypros — aidosta myynnistä ei jää edes GESY-maksua

Arvopaperien luovutusvoitot ovat verovapaita ilman omistusaikaehtoja, myös ulkomaisten yhtiöiden osakkeista, ja vapautus säilyi vuoden 2026 verouudistuksessa. Purusta tuttu osinkoluokittelu ei koske markkinaehtoista myyntiä ulkopuoliselle: vuoden 2026 säännöt käsittelevät osinkona purussa, lunastuksessa tai pääomanalennuksessa jaetut varat, eivät kauppahintaa. Ero näkyy myös sairausvakuutusmaksussa: GESY-maksupohjaan kuuluvat palkat, yrittäjätulo, eläkkeet ja juoksevat pääomatulot kuten osingot — eivät arvopaperien myyntivoitot. Aito myynti on non-domille siis kokonaisverotukseltaan 0 %, kun purussa GESY (2,65 %) jää maksettavaksi. Kyproksen oma 20 %:n luovutusvoittovero koskee vain Kypros-kiinteistöjä ja niitä omistavia yhtiöitä. Ympätty kolmen vuoden sääntö: EI. Kokonaisuus: Kyproksen maaopas.

Hongkong ja Singapore — ei luovutusvoittoveroa

Hongkongin verotus on territoriaalista, eikä yksityishenkilön luovutusvoittoja veroteta. Singaporessa luovutusvoittoveroa ei ole, ja yksityishenkilön ulkomailta saama tulo on verovapaata. Kummassakin varaus koskee vain aktiivista kaupankäyntiä (ks. osio 03). Ympätty kolmen vuoden sääntö: EI kummassakaan sopimuksessa.

Malta — myyjälle selvempi kuin purkajalle

Res non-dom -asemassa ulkomainen luovutusvoitto on verovapaa myös Maltalle tuotuna. Purun luokitteluepävarmuutta ei myynnissä ole: osakekauppa on selvästi luovutus, joten kauppahinnan saa Maltalle verotta. Jos ulkomaantulot ovat vähintään 35 000 euroa vuodessa eikä niitä tuoda Maltalle kokonaan, maksettavaksi tulee kuitenkin 5 000 euron vähimmäisvero. Ympätty kolmen vuoden sääntö: EI.

Thaimaa — verotus seuraa rahan tuontia

Ulkomaantulo verotetaan vain Thaimaahan tuotaessa, ja vuodesta 2024 tuonti on veronalaista riippumatta siitä, minä vuonna tulo on ansaittu. Ulkomailla pidetty myyntivoitto jää siis verottamatta; tuotuna se menee progressiiviseen asteikkoon (0–35 %). Kaavailtu lievennys, joka vapauttaisi ansaintavuonna tai sitä seuraavana vuonna tuodut varat, on yhä luonnos. Ympätty kolmen vuoden sääntö: KYLLÄ. Kokonaisuus: Thaimaan maaopas.

Matalan veron maat yhdellä rivillä

Seuraavissa maissa myyntivoiton verotus voi olla nolla tai matala. Käsittely on tiivis yleiskuva, ja edellytykset on varmistettava paikallisesti.

Sopimuksettomissa maissa Suomen sisäinen oikeus ratkaisee yksin: kolmen vuoden jakson ajan sopimussuojaa ei ole, ja tuona aikana tehty kauppa verotetaan Suomessa normaalisti. Portugali kuuluu samaan ryhmään — sopimus lakkasi vuoden 2019 alusta.

Ehdolliset erityisjärjestelmät — ja Italian ansa omistajayrittäjälle

Italian könttäsummavero (200 000 euroa vuodessa, vuoden 2026 alusta muuttaville 300 000 euroa) näyttää kattavan kaiken ulkomaantulon, mutta merkittävän omistusosuuden luovutusvoitot on rajattu pois ensimmäisenä viitenä vuotena. Merkittävä omistus tarkoittaa listaamattomassa yhtiössä yli 20 %:a äänivallasta tai yli 25 %:a pääomasta — omistajayrittäjän exit osuu rajaukseen käytännössä aina, ja myynti viiden ensimmäisen vuoden aikana verotetaan normaalisti 26 %:n verolla. Portugalin IFICI vapauttaa ulkomaanlähteiset luovutusvoitot, mutta pääsy edellyttää työskentelyä hyväksytyssä toiminnassa, ja koska verosopimusta ei ole, Suomen kolmen vuoden verotukselta ei ole suojaa (Portugalin maaopas). Espanjan Beckham-regiimissä veronalaisia ovat vain Espanja-lähteiset tulot ja maailmanlaajuinen palkka, joten ulkomainen myyntivoitto jää regiimin aikana Espanjan veron ulkopuolelle (Espanjan maaopas). Kreikan non-dom (100 000 euroa vuodessa, 500 000 euron investointi, enintään 15 vuotta) kattaa ulkomaantulot, luovutusvoitot mukaan lukien, tulojen määrästä riippumatta — omistusosuusrajausta järjestelmässä ei ole, mutta ulkomailla maksettua veroa ei hyvitetä könttäveroa vastaan. Yhdistyneen kuningaskunnan FIG-vapautus antaa uudelle tulokkaalle neljä verovapaata vuotta ulkomaisille tuloille ja voitoille. Kaikissa edellytykset ja oma tilanne on varmistettava ennen liikkeelle lähtöä.

Mihin myyntisuunnitelmat kaatuvat?

Kauppa liian aikaisin. Yleisin virhe on myydä, kun yleinen verovelvollisuus on vielä voimassa: Suomi verottaa voiton normaalisti, eikä kohdemaan nollaverolla ole merkitystä. Kauppa katsotaan tehdyksi allekirjoitusvuonna maksuaikataulusta riippumatta (ks. osio 02) — ja Suomeen jäävä oma yhtiö on olennainen side, joka voi pitää yleistä verovelvollisuutta voimassa koko kolmen vuoden jakson.

Ympätty sääntö unohtuu. Vaikka rajoitettu verovelvollisuus alkaisi aikaisemmin, ympätyn määräyksen sisältävä sopimus (Arabiemiraatit, Thaimaa, Kroatia, Montenegro) jättää Suomelle verotusoikeuden niin kauan kuin sisäinen laki pitää sinua Suomessa asuvana. Odotusaika ei siis koske vain sopimuksettomia maita.

Muutto ei kestä tarkastelua. Muuton on oltava todellinen ja pysyvä: varsinaisen asunnon ja kodin, elinetujen keskuksen ja pääasiallisen oleskelun on oltava tosiasiassa ja todistettavasti uudessa asuinmaassa. Mitä lähempänä muuttoa myynti tapahtuu, sitä todennäköisemmin asetelma selvitetään.

Perusteltu kauppa ja näyttö sen tueksi. Myynti muuton jälkeen voi olla täysin luonnollinen ratkaisu: kun elämä ja työ siirtyvät uuteen kotimaahan, on tarkoituksenmukaista luopua suomalaisesta yhtiöstä ja jatkaa yritystoimintaa siellä. Asetelma on kuitenkin voitava näyttää toteen. Kokoa siksi jo ennen kauppaa niin sanottu defence file — aineisto, josta käyvät ilmi kaupan verotuksesta riippumattomat syyt ja muuton tosiasiallisuus: miksi omistuksesta luovuttiin, miten kauppa eteni ja mitä uudessa asuinmaassa on käynnistynyt. Liitä mukaan myös matkapäiväkirja oleskelupäivistäsi — sen pitämiseen on ilmainen työkalu. Tarve korostuu, jos kauppa ajoittuu lähelle maastamuuttoa.

Edestakainen muutto. Suunnitelma "muutan pariksi vuodeksi, myyn ja palaan" kaatuu samaan: rajoitettu verovelvollisuus edellyttää pysyvää muuttoa ja olennaisten siteiden tosiasiallista katkeamista. Alkuperäinen paluuaikomus puhuu pysyvyyttä vastaan, ja paluumuutto antaa aiheen arvioida koko jakso uudelleen. Järjestely, jossa ulkomailla asumisen tarkoituksena on lähinnä myyntivoiton veroetu, voidaan arvioida veronkiertosäännöksen nojalla VML 28 §.

Kauppahintaerät statusrajan yli. Erissä maksettava kauppahinta tai earn-out voi jakautua vuosille, joina verovelvollisuusasema muuttuu. Kiinteä kauppahinta verotetaan kaupantekovuoden mukaan, lisäkauppahinta vahvistumisvuoden (ks. osio 02) — kokonaisuus on selvitettävä ennen kauppakirjan allekirjoitusta, ei sen jälkeen.

Rooli yhtiössä kaupan jälkeen. Ostaja haluaa usein myyjän jatkavan hallituksessa tai neuvonantajana siirtymäkauden ajan. Tehtävä suomalaisessa yhtiössä voi kuitenkin olla olennainen side Suomeen — erityisesti jos se edellyttää Suomessa oleskelua. Sama koskee uutta aktiivista yritystoimintaa Suomessa. Nämä ovat Verohallinnon ja viime kädessä tuomioistuimen kokonaisarvioita, joissa sitovan varmuuden antaa vasta ennakkoratkaisu — ja senkin jälkeen rajoitetusti verovelvollisen aseman vahvistuminen verotuspäätöksestä ennen kauppaa. Ennakkoratkaisu sitoo silti vain Suomen verotuksen. Käänny siksi veroasiantuntijan puoleen sekä Suomessa että uudessa kotimaassa, kuten aina ennen merkittävien toimien toteuttamista.

Osakevaihtotausta ja optiot. Jos osakkeet ovat peräisin veroneutraalista osakevaihdosta, ETA:n ulkopuolelle muutto voi realisoida lykätyn voiton jo ennen kauppaa, ja Suomessa kertynyt työsuhdeoptioetu verotetaan Suomessa käyttöhetken asuinvaltiosta riippumatta (ks. osio 02). Oleta, että tiedot liikkuvat maiden välillä automaattisesti (CRS) ja pankki- ja vakuutustietosi näkyvät viranomaisille.

Ennen kauppaa

• Selvitä verovelvollisuusasemasi: oletko vielä yleisesti verovelvollinen ja mitä olennaisia siteitä Suomeen jää — myytävä yhtiö on yksi niistä.
• Varmista muuton todellisuus ja pysyvyys: paluuaikomus tai pikainen paluumuutto kaataa asetelman.
• Tarkista kohdemaan verosopimus: onko sopimusta, ja onko siinä ympätty kolmen vuoden sääntö.
• Tarkista, onko yhtiö kiinteistövaltainen — silloin Suomen verotusoikeus voi säilyä rajoitetusti verovelvollisenakin.
• Selvitä kohdemaan kohtelu omassa asemassasi (non-dom, remittance, erityisregiimi) ja regiimien rajaukset — Italian viiden vuoden rajaus osuu omistajayrittäjään.
• Käy läpi kauppahinnan rakenne: kiinteä hinta, maksuerät ja earn-out suhteessa verovelvollisuusaseman muutokseen.
• Käy läpi osakevaihtotausta ja työsuhdeoptiot jo ennen muuttopäätöstä.
• Kokoa dokumentaatio reaaliajassa, sillä jälkikäteen koottu aineisto on todistusarvoltaan selvästi heikompaa: muuton pysyvyys, oleskelupäivät ja kaupan aikataulu.
• Hae ennakkoratkaisu ja varmista rajoitetusti verovelvollisen asemasi verotuspäätöksestä ennen kauppakirjan allekirjoitusta — ja käytä veroasiantuntijaa sekä Suomessa että kohdemaassa.

Aiheeseen liittyvät oppaat

• Osakeyhtiön purkaminen ulkomaille muuton jälkeen — sisaropas: purun kaksi verotasoa ja jako-osan verotus osinkona vai luovutuksena
• Onko Suomessa exit-veroa? — sijoittajan Suomen pään opas: osakevaihto, optiot ja ajoitus
• Kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet — milloin Suomen verovelvollisuus tosiasiassa päättyy
• Sveitsiin muutto ja verotus — luovutusvoittojen verovapaus ja kantonien varallisuusvero
• Kyprokselle muutto ja verotus — non-dom-järjestelmä ja 60 päivän sääntö
• Arabiemiraatteihin muutto ja verotus — nollaverokohde ja ympätty kolmen vuoden sääntö
• Thaimaahan muutto ja verotus — remittance-sääntö ja LTR-viisumi
• Maastamuuton verotus — perusopas Suomen pään säännöistä

Työkalut: olennaisten siteiden testi · kolmen vuoden säännön laskuri · matkapäiväkirja