Osakeyhtiön purkaminen ulkomaille muuton jälkeen — missä purkuvoitto on verovapaa?

Voiko purkuvoiton saada verovapaasti?

Voi — mutta vain, kun kolme ehtoa täyttyy samaan aikaan. Ensin Suomen verotus: purussa verotetaan kaksi tasoa, yhtiö ja osakas. Ulkomailla asuvan osakkaan Suomen vero voi poistua kokonaan, sillä rajoitetusti verovelvollisen purkuvoitto suomalaisyhtiön osakkeista ei pääsääntöisesti ole Suomesta saatua tuloa. Se edellyttää, että yleinen verovelvollisuus on tosiasiassa päättynyt — olennaisten siteiden katkettua tai viimeistään kolmen vuoden jakson päätyttyä. Toisena verosopimus: osaan sopimuksista on ympätty määräys, joka jättää Suomelle oikeuden verottaa kansalaistaan sopimuksen estämättä niin kauan kuin tämä on Suomessa yleisesti verovelvollinen — enintään muuttovuoden ja kolmen sitä seuraavan vuoden ajan. Kolmantena kohdemaan luokittelu: ei riitä, että maassa on 0 %:n luovutusvoittovero — on selvitettävä, verottaako maa purun luovutuksena vai voitonjakona. Sveitsi, Belgia ja Kroatia verottavat purkuvoiton osinkona, vaikka luovutusvoitot olisivat muuten verovapaita tai kevyesti verotettuja — Sveitsissä lump sum -verotus voi kuitenkin kattaa purkuvoiton (ks. osio 04).

Kun kaikki kolme ehtoa täyttyvät, purkuvoitto voi jäädä kokonaan verottamatta — esimerkiksi Arabiemiraateissa, Hongkongissa tai Kyproksen non-dom-asemassa. Kaiken perustana on lisäksi, että muutto on todellinen ja pysyvä: pelkkä kirjojen siirtäminen ulkomaille purun ajaksi ei ole maastamuutto (ks. osio 05). Verohallinto ratkaisee verovelvollisuusaseman ja järjestelyn hyväksyttävyyden aina tapauskohtaisesti; tämä opas kartoittaa asetelman, ei lopputulosta.

Miten Suomi verottaa yhtiön purkamisen?

Yhtiön verotus: käypä arvo realisoituu

Purkautuvan yhtiön omaisuus arvostetaan verotuksessa todennäköiseen luovutushintaan eli käypään arvoon. Jos yhtiön varoihin sisältyy arvonnousua — arvopapereita, kiinteistöjä, liiketoimintaomaisuutta — purku realisoi sen yhtiön veronalaiseksi tuloksi, vaikka mitään ei myytäisi. Osakkaan muutto ei siis lähtökohtaisesti vaikuta yhtiön veroon: se määräytyy Suomessa normaalisti.

Osakkaan verotus Suomessa asuvana

Osakkaan saama jako-osa rinnastetaan vaihtoon: osakkeet vaihtuvat yhtiön varoihin. Voitto verotetaan luovutusvoittona — jako-osan käyvästä arvosta vähennetään osakkeiden hankintameno tai hankintameno-olettama (20 %, tai 40 % vähintään kymmenen vuotta omistetuista osakkeista). Purkuvoitto ei siis ole Suomessa osinkoa, eikä siihen sovelleta osinkoverotuksen huojennuksia.

Ulkomailla asuva osakas

Rajoitetusti verovelvollisen luovutusvoitto suomalaisyhtiön osakkeista — purkuvoitto mukaan lukien — ei pääsääntöisesti ole Suomesta saatua tuloa TVL 10 §, joten Suomi ei verota sitä. Poikkeus on kiinteistövaltainen yhtiö: jos yli puolet yhtiön varoista on Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta, verotusoikeus säilyy Suomella — vuodesta 2023 myös välillisen omistuksen kautta TVL 10 a §. Kiinteistöyhtiön purussa lopputulos riippuu lisäksi yhtiön tyypistä ja verosopimuksesta — se on selvitettävä erikseen, eikä tämä opas käsittele sitä tarkemmin.

Ratkaiseva kysymys on siksi, milloin rajoitettu verovelvollisuus alkaa. Suomen kansalaista pidetään yleisesti verovelvollisena muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta, ellei hän näytä, ettei olennaisia siteitä Suomeen ole TVL 11 §. Näyttövelvollisuus on muuttajalla — ja oma osakeyhtiö Suomessa on itsessään olennainen side, joten purettavaksi aiotun yhtiön omistus voi pitää yleistä verovelvollisuutta voimassa koko kolmen vuoden jakson. Tarkemmin: kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet.

Varainsiirtovero ja varojen myynti ennen purkua

Jos jako-osana siirretään arvopapereita tai kiinteistöjä, saajalle voi syntyä varainsiirtoverovelvollisuus — purku rinnastetaan varainsiirtoverotuksessakin vaihtoon. Selvintä on yleensä myydä yhtiön omaisuus ennen purkua ja jakaa vain rahaa: silloin arvostuskysymystä ei synny, eikä varainsiirtoveroa tule enää purun yhteydessä, kun jako-osana siirtyy vain rahaa. Jos omaisuutta myydään lähipiirille, kaupan on oltava markkinaehtoinen.

Luovutus vai voitonjako — miksi luokittelu ratkaisee?

Kohdemaan verokohtelu ei ratkea kysymällä, verottaako maa luovutusvoittoja. Se ratkeaa kysymällä, miksi tuloksi maa purussa jaetut varat katsoo. Sama rahasumma voi olla yhdessä maassa verovapaa luovutusvoitto ja toisessa täysimääräisesti verotettava osinko.

Kärkiesimerkki on Sveitsi. Yksityishenkilön luovutusvoitot ovat siellä verovapaita, joten maa näyttää purkajalle nollaverokohteelta. Purussa jaettu likvidaatioylijäämä on kuitenkin Sveitsissä pääomatuloa osingon tapaan: verovapaata on vain nimellispääoman ja tietyin edellytyksin pääomansijoitusten palautus, ja ylimenevä osa verotetaan progressiivisesti. Lump sum -verotuksessa purkuvoittoa ei kuitenkaan veroteta erikseen: ulkomaantulot eivät kuulu sen veropohjaan, vaan sisältyvät kulutusperusteiseen könttäveroon (ks. osio 04). Sama ansa on Belgiassa, jossa purkuosinko verotetaan 30 %:n lähdeverolla, ja Kroatiassa, jossa purussa saatu osuus yhtiön nettovarallisuudesta katsotaan voitonjaoksi eikä kahden vuoden omistusajan verovapaus sovellu.

Luokittelu ei silti aina käänny muuttajaa vastaan. Bulgaria verottaa purussa jaetut varat nimenomaisesti osinkona — mutta lopullinen vero on 5 %. Ja maissa, joissa kumpaakin tulolajia kohdellaan samoin, kysymys menettää merkityksensä: Arabiemiraateissa ja Hongkongissa purkuvoitto on verovapaa riippumatta siitä, kummaksi se luokitellaan. Turvallisimpia ovat juuri nämä maat — lopputulos ei jää tulkinnan varaan.

Missä purkuvoitto on verovapaa tai matalasti verotettu?

Alla ovat vain maat, joissa suomalaisyhtiön purkuvoitto voi jäädä verottamatta tai kevyesti verotetuksi — normaaliverotteisia verrokkeja ei listata. Tiedot ovat yleiskuva kansainvälisistä verolähteistä (tilanne kesällä 2026), ja ulkomaisen yhtiön purun luokittelu on monessa maassa tulkinnanvarainen: se on varmistettava paikallisesti ennen päätöksiä. Jos maasta on maaopas, kokonaisuus kannattaa lukea sieltä.

Arabiemiraatit — luokittelusta riippumaton nolla

Henkilötuloveroa ei ole, eikä yksityishenkilön sijoitustuloja veroteta — yhtiöveron 9 %:n kanta ei koske henkilön sijoitustuloja. Purkuvoitto on siis 0 % riippumatta siitä, katsotaanko se luovutukseksi vai osingoksi. Vastapainona verosopimuksessa on ympätty kolmen vuoden sääntö: Suomen verotus jatkuu tyypillisesti muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta, eikä hyvitettävää synny, koska paikallista veroa ei ole. Kokonaisuus: Arabiemiraattien maaopas.

Kypros — non-domille nolla, GESY-maksu jää

Arvopaperien luovutusvoitot ovat Kyproksella verovapaita ilman omistusaikaehtoja, myös ulkomaisten yhtiöiden osakkeista. Vuoden 2026 alusta purussa jaetut varat käsitellään kuitenkin osinkona (käypä arvo vähennettynä maksetulla pääomalla), eikä sääntöä ole rajattu kyproslaisyhtiöihin — se koskee lähtökohtaisesti myös suomalaisen yhtiön purkua. Non-dom-asemassa luokittelu ei kaada lopputulosta: non-dom on vapautettu osinkojen erityisverosta (SDC) kokonaan, joten tuloveroa ei tule osinkoluokittelullakaan. Maksettavaksi jää sairausvakuutusmaksu GESY, 2,65 % maksupohjasta, jonka vuosikatto on 180 000 euroa — enimmillään siis noin 4 770 euroa vuodessa. Ympätty kolmen vuoden sääntö: EI. Kokonaisuus: Kyproksen maaopas.

Hongkong — molemmat tulolajit verovapaita

Verotus on territoriaalista, eikä yksityishenkilön osinkoja tai luovutusvoittoja veroteta. Purkuvoitto on verovapaa kummallakin luokittelulla, joten tulkintariskiä ei ole. Suomen ja Hongkongin välillä on verosopimus, eikä siinä ole ympättyä kolmen vuoden sääntöä.

Singapore — ei luovutusvoittoveroa, ulkomaantulo vapaata

Luovutusvoittoveroa ei ole, ja yksityishenkilön ulkomailta saama tulo on verovapaata. Suomalaisyhtiön purkuvoitto jää siten lähtökohtaisesti verottamatta. Varaus: jos toiminta katsotaan aktiiviseksi arvopaperikaupaksi, voitto voi olla veronalaista elinkeinotuloa. Ympätty kolmen vuoden sääntö: EI.

Malta — luokittelu ja remittance ratkaisevat yhdessä

Res non-dom -asemassa ulkomainen luovutusvoitto on verovapaa myös Maltalle tuotuna, mutta ulkomainen osinko verotetaan maahan tuotaessa progressiivisesti (0–35 %). Purun luokittelu ratkaisee siis kaiken: luovutusvoittona varat saa Maltalle verotta, osinkona vain, jos ne pidetään maan ulkopuolella — ja elämiseen varoja on kuitenkin tuotava. Luokittelusta ulkomaisen yhtiön purussa ei ole varmuutta, joten asia on selvitettävä paikallisesti. Ympätty kolmen vuoden sääntö: EI.

Thaimaa — verotus seuraa rahan tuontia

Ulkomaantuloa verotetaan vain siltä osin kuin se tuodaan Thaimaahan; vuodesta 2024 alkaen tuonti on veronalaista ansaintavuodesta riippumatta. Suomalaisyhtiön purkuvoitto on käytännössä ulkomaantuloa: ulkomailla pidettynä se jää verottamatta, tuotuna se verotetaan progressiivisesti (0–35 %). Verosopimuksessa on ympätty kolmen vuoden sääntö, joten Suomen verotusoikeus jatkuu tyypillisesti kolmen vuoden jakson ajan. Kokonaisuus: Thaimaan maaopas.

Slovenia — pitkä omistus nollaa veron, ja purku on laissa luovutus

Slovenian luovutusvoittovero porrastuu omistusajan mukaan: 25 % alle viiden vuoden omistuksesta, 20 % viiden, 15 % kymmenen ja 0 % yli viidentoista vuoden omistuksesta. Tuloverolaki lukee yhtiön purkautumisessa maksetun omistusosuuden nimenomaisesti kapitaalin luovutukseksi, joten porrastus koskee lähtökohtaisesti myös purkuvoittoa. Yli 15 vuotta yhtiönsä omistaneelle purkuvoitto voi siten olla Sloveniassa kokonaan veroton. Omistusaika lasketaan osakkeiden hankinnasta; jos osakkeet ovat peräisin esimerkiksi osakevaihdosta, omistusajan alkamisajankohta on varmistettava erikseen. Muuten Slovenia ei ole matalan verotuksen maa: osingot ja korot verotetaan kiinteällä 25 %:lla ja ansiotulot progressiivisesti. Ympätty kolmen vuoden sääntö: EI.

Matalan veron maat yhdellä rivillä

Seuraavissa maissa purkuvoiton verotus voi olla nolla tai matala, mutta käsittely tässä on tiivis yleiskuva — luokittelu ja edellytykset on varmistettava paikallisesti.

Sopimuksettomissa maissa Suomen sisäinen oikeus ratkaisee yksin: kolmen vuoden säännön jaksona sopimussuojaa ei ole, ja purku tuona aikana verotetaan Suomessa normaalisti. Portugali kuuluu samaan ryhmään — sopimus lakkasi vuoden 2019 alusta.

Ehdolliset erityisjärjestelmät

Portugalin IFICI vapauttaa ulkomaanlähteiset sijoitustulot ja luovutusvoitot, mutta pääsy edellyttää työskentelyä hyväksytyssä toiminnassa — ja koska verosopimusta ei ole, Suomen kolmen vuoden verotukselta ei ole suojaa (Portugalin maaopas). Espanjan Beckham-regiimissä vain Espanja-lähteiset tulot ja maailmanlaajuinen palkka ovat veronalaisia, joten ulkomainen purkuvoitto jää regiimin aikana Espanjan veron ulkopuolelle; pääsy edellyttää työ- tai yrittäjäperustetta (Espanjan maaopas). Italian könttäsummavero (200 000 euroa vuodessa, vuoden 2026 alusta muuttaville 300 000 euroa) kattaa ulkomaantulot, mutta sisältää ansan: merkittävän omistusosuuden luovutusvoitot jäävät ensimmäisenä viitenä vuotena flat-veron ulkopuolelle — oman yhtiön purku voi siis mennä normaaliverotukseen, ja lopputulos riippuu purun luokittelusta Italiassa: osinkona purkuvoitto sisältyy könttäveroon alusta alkaen, merkittävän omistuksen luovutusvoittona vasta viiden vuoden jakson jälkeen. Kreikan non-dom (100 000 euroa vuodessa, edellyttää 500 000 euron investointia) kattaa ulkomaantulot purun luokittelusta riippumatta. Yhdistyneen kuningaskunnan FIG-vapautus antaa uudelle tulokkaalle neljä verovapaata vuotta ulkomaisille tuloille ja voitoille. Kaikissa viidessä edellytykset ja purun luokittelu on varmistettava ennen liikkeelle lähtöä.

Luxemburgin hankintamenon korotus (step-up). Luxemburg korottaa lähtökohtaisesti maahan muuttavan yksityishenkilön merkittävän omistuksen (yli 10 %) hankintamenon osakkeiden käypään arvoon muuttohetkellä, jolloin ennen muuttoa kertynyt arvonnousu jää Luxemburgin veron ulkopuolelle. Purku rinnastetaan Luxemburgissa luovutukseen, ja verotettavaksi tulee vain muuton jälkeinen arvonnousu, enintään 22,89 %:n kannalla. Tämä ei kuitenkaan ole valmis ratkaisu vaan selvitettävä kokonaisuus: listaamattoman yhtiön käypä arvo muuttohetkellä on määritettävä ja dokumentoitava, verosopimuksessa on ympätty kolmen vuoden sääntö, ja edellytykset on varmistettava paikallisesti ennen päätöksiä.

Mihin purkusuunnitelmat kaatuvat?

Purku liian aikaisin. Yleisin virhe on purkaa yhtiö, kun yleinen verovelvollisuus on vielä voimassa — silloin Suomi verottaa purkuvoiton normaalisti, ja kohdemaan verokohtelulla ei ole väliä. Kolmen vuoden sääntö kattaa muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta, ja oma yhtiö Suomessa on itsessään olennainen side, joka pitää sääntöä voimassa.

Ympätty kolmen vuoden sääntö unohtuu. Vaikka verosopimuksen mukainen asuinvaltiosi siirtyisi tie-breakerissa jo aiemmin uuteen kotimaahan, ympätyn määräyksen sisältävä sopimus (esimerkiksi Arabiemiraatit, Thaimaa, Kroatia) antaa Suomelle verotusoikeuden niin kauan kuin sisäinen laki pitää sinua Suomessa asuvana. Odotusaika koskee siis myös sopimusmaita.

Verosopimuksen varaan lasketaan liian aikaisin. Jos olet vielä Suomessa yleisesti verovelvollinen ja nojaat siihen, että verosopimuksen asuinvaltioratkaisu (tie-breaker) osoittaa uuteen asuinmaahan, kyse on kaksoisasumistilanteesta: sopimusta sovelletaan osana Suomen kansallista verotusmenettelyä, ja Verohallinto arvioi itse näytön vakinaisesta asunnosta, elinetujen keskuksesta ja oleskelusta — se voi päätyä toiseen lopputulokseen kuin muuttaja. Siksi maasta riippumatta pätee sama yleisohje: varminta on purkaa vasta, kun rajoitettu verovelvollisuus on vahvistettu verotuspäätöksellä — ja merkittävässä verointressissä hakea sitä ennen ennakkoratkaisu (ks. jäljempänä).

Muutto ei kestä tarkastelua. Muuton on oltava todellinen ja pysyvä: varsinaisen asunnon ja kodin, elinetujen keskuksen ja pääasiallisen oleskelun on oltava tosiasiassa ja todistettavasti uudessa kotimaassa. Verohallinto puuttuu herkästi järjestelyihin, joissa muuttoa seuraa välittömästi purku, suuri myynti tai muu verotuksen realisoiva toimi — usein on perusteltua antaa kulua jopa useampi vuosi.

Edestakainen muutto. Suunnitelma "muutan vuodeksi tai kahdeksi, puran yhtiön ja palaan Suomeen" ei lähtökohtaisesti toimi. Rajoitettu verovelvollisuus edellyttää, että muutto on pysyvä ja olennaiset siteet tosiasiassa katkeavat — jo alkuperäinen paluuaikomus puhuu tätä vastaan, ja paluumuutto antaa Verohallinnolle aiheen arvioida koko jakso uudelleen. Järjestely, jossa ulkomailla asumisen tarkoituksena on lähinnä purkuvoiton veroetu, voidaan lisäksi arvioida veronkiertosäännöksen nojalla.

Perusteltu purku ja näyttö sen tueksi. Suomalaisen yhtiön purkaminen voi sinänsä olla luonnollinen ja perusteltu toimi muuton jälkeen: toiminta Suomessa päättyy, ja yritystoimintaa on tarkoituksenmukaista harjoittaa uudessa kotimaassa. Ratkaisevaa on, että tämän voi osoittaa. Siksi on suositeltavaa koota etukäteen niin sanottu defence file — aineisto, joka osoittaa, että muutto on tosiasiallinen ja purulle on verotuksesta riippumattomat syyt, esimerkiksi toiminnan alasajo Suomessa, uuden toiminnan käynnistyminen asuinmaassa ja se, ettei yhtiölle enää ollut käyttöä. Oleskelupäivät ovat näytön ydintä: pidä matkapäiväkirjaa alusta alkaen — ilmainen matkapäiväkirjatyökalu on tehty juuri tähän. Aineiston merkitys korostuu, jos purku ajoittuu lähelle maastamuuttoa, sillä juuri silloin perusteet joudutaan todennäköisimmin esittämään.

Selvitysmiehen rooli ja yhtiön johtaminen. Purettava yhtiö tarvitsee selvitysmiehen — ja jos toimit siinä itse, tehtävä suomalaisessa yhtiössä voi olla olennainen side Suomeen. Sama koskee aktiivista yritystoimintaa ja hallitusjäsenyyttä, erityisesti jos tehtävä edellyttää Suomessa oleskelua. Riski toimii myös toiseen suuntaan: jos johdat suomalaista yhtiötä uudesta asuinmaastasi käsin, yhtiön tosiasiallinen johtopaikka voi siirtyä sinne, mikä voi realisoida yhtiön oman maastapoistumisverotuksen. Nämä ovat aina Verohallinnon ja viime kädessä tuomioistuimen kokonaisarvioita. Siksi ennakkoratkaisu — ja senkin jälkeen rajoitetusti verovelvollisen aseman vahvistuminen verotuspäätöksestä — ennen merkittäviä toimia on lähtökohtaisesti aina vahva suositus. Ennakkoratkaisu kattaa kuitenkin vain Suomen verotuksen, joten käänny lisäksi veroasiantuntijan puoleen sekä Suomessa että uudessa kotimaassa ennen toteutusta.

Veronkiertokehys. Verohallinnon purkuohje mainitsee nimenomaisesti veron kiertämistä VML 28 § ja peiteltyä osinkoa VML 29 § koskevat säännökset sekä yritysjärjestelyjen veronkiertosäännöksen EVL 52 h §: jos purku on osa järjestelykokonaisuutta, jonka tarkoitus on lähinnä verosta vapautuminen, se voidaan arvioida näiden kautta. Suunnitelman on kestettävä kysymys, miksi järjestely tehtiin.

Uusi asuinmaa verottaa purun osinkona. Sveitsin, Belgian ja Kroatian kaltaisissa maissa purussa jaetut varat verotetaan osinkona, vaikka luovutusvoitot ovat verovapaita tai kevyesti verotettuja (ks. osio 03). Selvitä purun kohtelu ennen maan valintaa, älä sen jälkeen.

Jako in natura. Jos jako-osana siirretään omaisuutta rahan sijaan, mukana tulevat arvostuskysymykset ja mahdollinen varainsiirtovero (ks. osio 02). Oleta, että tiedot liikkuvat maiden välillä automaattisesti (CRS) ja pankki- ja vakuutustietosi näkyvät viranomaisille.

Ennen purkua

• Selvitä verovelvollisuusasemasi: oletko vielä yleisesti verovelvollinen, ja mitä olennaisia siteitä Suomeen jää — oma yhtiö on yksi niistä.
• Varmista, että muutto on todellinen ja pysyvä — paluu Suomeen pian purun jälkeen vie pohjan koko asetelmalta.
• Tarkista kohdemaan verosopimus: onko sopimusta, ja onko siinä ympätty kolmen vuoden sääntö.
• Selvitä kohdemaan luokittelu: verotetaanko purku luovutuksena vai voitonjakona, ja mitä se tarkoittaa juuri sinun asemassasi (non-dom, remittance, erityisregiimi) — ja huomaa, että sama regiimi voi vaikuttaa verosopimuksen soveltumiseen (osio 04).
• Muuta yhtiön varat rahaksi ennen purkua ja jaa vain rahaa; lähipiirikaupoissa hinnoittele markkinaehtoisesti.
• Muista yhtiön oma vero: purku realisoi omaisuuden arvonnousun yhtiön tuloksi käyvästä arvosta.
• Dokumentoi muuton pysyvyys, oleskelupäivät ja purun liiketaloudelliset perusteet niin, että ne pystytään osoittamaan luotettavasti.
• Hae ennakkoratkaisu ja odota, että rajoitetusti verovelvollisen asemasi on vahvistettu verotuspäätöksellä, ennen purkua tai muuta merkittävää tointa — ja käytä veroasiantuntijaa molemmissa maissa.

Aiheeseen liittyvät oppaat

• Osakeyhtiön myynti ulkomaille muuton jälkeen — sisaropas: osakekauppa on luovutus lähes kaikkialla, ajoitus ratkaisee
• Onko Suomessa exit-veroa? — sijoittajan opas Suomen verotuksesta: osakevaihto, yhtiön omistus ja ajoitus
• Kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet — milloin Suomen verovelvollisuus tosiasiassa päättyy
• Varainsiirtovero kansainvälisissä tilanteissa — kiinteistön ja osakkeiden varainsiirtovero, kun osapuoli asuu ulkomailla
• Kyprokselle muutto ja verotus — non-dom-järjestelmä ja 60 päivän sääntö
• Arabiemiraatteihin muutto ja verotus — nollaverokohde ja ympätty kolmen vuoden sääntö
• Thaimaahan muutto ja verotus — remittance-sääntö ja LTR-viisumi
• Maastamuuton verotus — perusopas Suomen säännöistä

Työkalut: olennaisten siteiden testi · kolmen vuoden säännön laskuri · matkapäiväkirja