Espanjaan muutto ja verotus

Oleskeluoikeus ja asukkaaksi rekisteröityminen

Suomen kansalaisena olet EU-kansalainen, joten Espanjaan muuttoon ei tarvita oleskelulupaa — oikeus oleskella perustuu EU:n vapaaseen liikkuvuuteen. Yli kolmen kuukauden oleskelu tuo kuitenkin velvollisuuden rekisteröityä. (EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista muuttaville tilanne on toinen: sinne tarvitaan yleensä ennen muuttoa haettava oleskelulupa. Tämä opas koskee Suomesta Espanjaan muuttavaa EU-kansalaista.)

Käytännön rekisteröityminen Espanjassa tapahtuu tyypillisesti kahdessa–kolmessa vaiheessa:

• NIE (Número de Identidad de Extranjero) — ulkomaalaisen henkilönumero, jota tarvitaan käytännössä kaikkeen: pankkitiliin, vuokra- tai kauppasopimukseen, työhön ja veroasiointiin.
• EU-kansalaisen rekisteröintitodistus (Certificado de Registro de Ciudadano de la Unión) — haetaan ulkomaalaisrekisteriin (Registro Central de Extranjeros, poliisilaitos/Oficina de Extranjería) yli kolmen kuukauden oleskelussa. Edellyttää yleensä toimeentulon ja sairausvakuutuksen osoittamista. Todistus sisältää NIE-numeron.
• Empadronamiento — kirjautuminen asuinkunnan väestörekisteriin (padrón municipal) kaupungintalolla. Tarvitaan mm. terveydenhuoltoon ja moniin paikallispalveluihin.

Tämä on yleistä taustatietoa, ei maahanmuutto-oikeudellista neuvontaa. Varmista oleskelun ja rekisteröinnin edellytykset Espanjan viranomaisilta (esim. Oficina de Extranjería). Muista myös Suomen pään muuttoilmoitus (DVV).

Espanjan verotuksen perusteet suomalaisen näkökulmasta

Espanjassa sinusta tulee yleisesti verovelvollinen (residente fiscal), jos jokin seuraavista täyttyy: oleskelet Espanjassa yli puolet kalenterivuodesta (yli 183 päivää), taloudellisten etujesi keskus on Espanjassa, tai puolisosi ja alaikäiset lapsesi asuvat vakituisesti Espanjassa. Espanjan 183 päivän tarkastelu tehdään kalenterivuosittain, mikä poikkeaa monen muun maan jatkuvuusperusteisesta tarkastelusta — tällä on suora vaikutus muuttovuoden ajoitukseen (ks. osio 12). Tilapäiset poissaolot (ausencias esporádicas) eivät lähtökohtaisesti katkaise oleskelua, ja todistustaakka niiden tilapäisyydestä on usein verovelvollisella.

Yleisesti verovelvollinen Espanjassa maksaa veroa maailmanlaajuisista tuloistaan. Tulot jaetaan kahteen pohjaan:

• Yleinen veropohja (base general): palkka, eläke, liiketulo. Progressiivinen asteikko, jossa valtion osuus on n. 9,5–24,5 % ja autonomisen alueen osuus tulee päälle. Alue-erot ovat huomattavat: yhdistetty ylin marginaaliveroaste on matalan verotuksen alueilla noin 45–47 % (esim. Madrid n. 45,5 %), mutta nousee korkean verotuksen alueilla selvästi korkeammaksi — Kataloniassa noin 50 % ja Valenciassa jopa noin 54 %. Asuinalueen valinnalla on siis tuntuva vaikutus verotukseesi.
• Säästötulopohja (base del ahorro): osingot, korot ja luovutusvoitot. Vuoden 2025 tuloista (ilmoitetaan 2026) asteikko on porrastettu: 19 % ensimmäiseen 6 000 euroon, 21 % välille 6 000–50 000, 23 % välille 50 000–200 000, 27 % välille 200 000–300 000 ja 30 % yli 300 000 euron osalta. Ylin kanta nousi aiemmasta 28 prosentista.

Suomen ja Espanjan verosopimus käytännössä

Suomen ja Espanjan välillä sovelletaan nykyistä verosopimusta (SopS 31–32/2018). Sopimus noudattaa vanhaa, vuoden 1968 sopimusta selvästi tarkemmin OECD:n malliverosopimusta, ja se laajensi lähdevaltion (Suomen) verotusoikeutta monen tulotyypin osalta. Muuttajan kannalta keskeiset artiklat:

• Asuminen / tie-breaker (4 artikla). Vain toinen sopimusvaltio voi olla verosopimuksen mukainen asuinvaltio. Jos henkilöä pidetään molemmissa maissa asuvana, asuinvaltio ratkaistaan tie-breaker-säännöillä: vakituinen asunto → elinetujen keskus → tavanomainen oleskelu → kansalaisuus → maiden keskinäinen sopimus. Huom: verosopimuksen asuinvaltioratkaisu ei poista Suomen kansallisen lain mukaista yleistä verovelvollisuutta — se vain rajoittaa Suomen verotusoikeutta tiettyihin tuloihin.
• Osingot (10 artikla). Lähdevaltio (Suomi) saa periä osingosta veroa, mutta verosopimus rajoittaa lähdeveron tyypillisesti 15 prosenttiin (alempi prosentti eräissä yhtiöiden välisissä omistuksissa). Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt 10 artiklan soveltamista mm. ratkaisussa KHO 2025:48.
• Luovutusvoitot (13 artikla). Pääsääntö: irtaimen omaisuuden (esim. pörssiosakkeiden) luovutusvoittoja verotetaan vain asuinvaltiossa. Poikkeus: Suomessa sijaitsevan kiinteän omaisuuden ja asunto-osakkeiden (osakehuoneistojen) luovutusvoittoja Suomi saa aina verottaa. Tämä oli yksi vanhan ja uuden sopimuksen merkittävimmistä eroista.
• Eläkkeet (17–18 artikla). Uusi sopimus antaa Suomelle oikeuden verottaa lähes kaikkia Suomesta Espanjaan maksettavia eläkkeitä (ks. osio 06). Yksityissektorin eläkkeisiin liittyy kolmen vuoden siirtymäaika ja poikkeuksellinen "käänteinen hyvitys" -menetelmä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi.

Espanjan sopimuksessa ei ole ympättyä kolmen vuoden sääntöä. Osaan Suomen verosopimuksista (noin 30 maata, esimerkiksi Italia, Viro ja Latvia) on ympätty erityismääräys, joka nostaa kansallisen lain kolmen vuoden säännön myös sopimustasolle. Espanjan sopimuksessa tällaista määräystä ei ole, joten verosopimus voi rajoittaa Suomen verotusoikeutta jo muuttohetkestä, jos sinua pidetään tie-breaker-arviossa Espanjassa asuvana — ei vasta kolmen vuoden kuluttua. Suomen kansallisen lain kolmen vuoden sääntö käsitellään seuraavassa osiossa.

Suomen verovelvollisuus muuton jälkeen

Suomen verovelvollisuus muuton jälkeen ratkaistaan Suomen kansallisen lain (TVL) perusteella — ei Espanjan järjestelyillä. Suomen kansalaisena pysyt lähtökohtaisesti Suomessa yleisesti verovelvollisena muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta, jos olennaiset siteesi Suomeen eivät katkea (TVL 11 §). Vasta tämän jälkeen — tai kun olennaiset siteet ovat tosiasiassa katkenneet ja se on vahvistettu — siirryt rajoitetusti verovelvolliseksi, jolloin Suomi verottaa vain Suomesta saatuja tuloja (esim. Suomen kiinteistö- ja asunto-osaketulot, eläke, osinko).

Olennaisia siteitä ovat esimerkiksi Suomeen jäävä vakituinen asunto, perhe ja elinkeinotoiminta. Verosopimus voi rajoittaa Suomen verotusoikeutta, mutta se ei poista kansallisen lain mukaista verovelvollisuutta.

Espanjan status ei ratkaise tätä. Beckham-regiimi tai muu Espanjan järjestely ei vaikuta kolmen vuoden sääntöön eikä olennaisiin siteisiin — ne arvioidaan Suomessa erikseen, ja Suomen kansalaisen yleinen verovelvollisuus jatkuu lähtökohtaisesti muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta, jos yksikin olennainen side jää. Lue lisää: kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet.

Beckham-laki (Art. 93 LIRPF): kenelle, miten haetaan, mitä kattaa

Beckham-laki on Espanjan erityisverojärjestelmä, jossa Espanjaan muuttavaa verotetaan määräajan pääosin vain Espanjan lähteistä saaduista tuloista — muut ulkomaiset tulot (esim. ulkomaiset osingot, korot ja luovutusvoitot) jäävät Espanjan verotuksen ulkopuolelle. Espanjan tuloja verotetaan kiinteällä 24 prosentin kannalla 600 000 euroon asti (ylittävältä osalta 47 %), ei-residenttien tuloverotusta (IRNR) muistuttavalla logiikalla.

Keskeiset edellytykset:

• Hakija ei ole ollut Espanjassa verovelvollinen edeltävien viiden vuoden aikana (vuoden 2023 uudistus lyhensi rajan aiemmasta kymmenestä vuodesta viiteen).
• Muutto perustuu työsuhteeseen tai vastaavaan järjestelyyn. Vuoden 2023 uudistus laajensi piiriä: työsopimuksen lisäksi reitteinä ovat mm. etätyö ulkomaiselle työnantajalle ("digital nomad"), johtotehtävät sekä yrittäjätoiminta (actividad emprendedora), joka edellyttää tyypillisesti innovatiivisuuden vahvistamista (käytännössä esim. ENISA-lausunto). Yrittäjäreitti on olennainen niille, joilla ei ole espanjalaista työsopimusta.

Hakeminen ja kesto. Hakemus tehdään lomakkeella Modelo 149 kuuden kuukauden kuluessa toiminnan/sosiaaliturvarekisteröinnin alkamisesta. Regiimiä sovelletaan sinä verovuonna, jona verotuksellinen asuinpaikka hankitaan, ja viitenä sitä seuraavana vuotena — yhteensä enintään kuusi vuotta. Ensimmäinen vuosi on se kalenterivuosi, jona muuton jälkeen oleskelu Espanjassa ylittää 183 päivää.

Regiimin rajoitukset ja sudenkuopat

2. Kotipaikkatodistusta ei saa — mutta rajoitettu verovelvollisuus Suomessa voi silti olla mahdollinen. Beckham-statuksella et tyypillisesti saa Espanjan veroviranomaisilta verosopimuksen mukaista kotipaikkatodistusta. Tämä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti estä rajoitetun verovelvollisuuden asemaa Suomessa, sillä yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus ratkaistaan Suomen kansallisen lain (TVL) perusteella — olennaisten siteiden katkeamisella — ei verosopimuksen perusteella. Kyse on kuitenkin erityistilanteesta, joka tulee varmistaa asianmukaisesti, käytännössä Verohallinnon ennakkoratkaisulla.

3. Suomen pää ei ratkea Espanjassa. Beckham-status ei vaikuta kolmen vuoden sääntöön eikä olennaisiin siteisiin — ne arvioidaan Suomessa erikseen, ja Suomen kansalaisen yleinen verovelvollisuus jatkuu lähtökohtaisesti muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta, jos yksikin olennainen side jää. Lue lisää: kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet.

Sijoitusvarallisuus, osingot ja luovutusvoitot

Suomesta saaduista osingoista Suomi perii rajoitetusti verovelvolliselta lähdeveron, lähtökohtaisesti 30 %. Verosopimus alentaa lähdeveron tyypillisesti 15 prosenttiin — mutta alennus edellyttää lähdeverokorttia maksajalle tai liikaa perityn veron takaisinhakua jälkikäteen. Beckham-statuksella sopimusalennuksen saaminen on epävarmaa, koska sopimuksen soveltuminen on tulkinnanvaraista (ks. sudenkuopat osiossa 04).

Muun irtaimen omaisuuden — kuten pörssiosakkeiden — luovutusvoittoja Suomi ei lähtökohtaisesti verota rajoitetusti verovelvolliselta. Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden luovutusvoitot Suomi sen sijaan verottaa aina.

Espanjan puoli. Espanjan yleisesti verovelvollisena maksat säästötulopohjassa veroa osingoista, koroista ja luovutusvoitoista 19–30 prosentin asteikolla (ks. osio 01). Espanja ei erottele lyhyen ja pitkän omistusajan voittoja — kaikki luovutusvoitot menevät samaan asteikkoon. Kaksinkertainen verotus poistetaan Espanjassa hyvitysmenetelmällä: Espanja vähentää verostaan Suomeen maksetun veron verosopimuksen sallimaan määrään asti. Jos Suomen lähdevero ylittää sopimuksen mukaisen prosentin (Beckham-tilanteen riski), ylimenevää osaa ei välttämättä hyvitetä, jolloin syntyy todellista ylimääräistä verorasitusta.

Eläkkeet Suomesta Espanjaan

Suomesta maksettava eläke verotetaan pääsääntöisesti Suomessa myös Espanjaan muuton jälkeen. Uusi verosopimus laajensi Suomen verotusoikeuden lähes kaikkiin Suomesta maksettaviin eläkkeisiin — vanha sopimus salli Suomelle vain julkisen palveluksen eläkkeiden verottamisen.

Eläketulon sopimuskohtelu vaihtelee kuitenkin eläkelajeittain:

• Yksityissektorin eläkkeet: sopimuksessa on kolmen vuoden siirtymäaika, jonka aikana sovelletaan vanhan sopimuksen eläkeartiklaa — mutta vain, jos asuinvaltio (Espanja) tosiasiassa verottaa eläkettä. Jos Espanja ei verota, uutta sopimusta sovelletaan ilman siirtymäaikaa.
• Julkisen palveluksen eläkkeet ja sosiaalivakuutukseen perustuvat suoritukset: oma sopimuskohtelunsa.

Kaksinkertainen verotus poistetaan tältä osin poikkeuksellisella käänteisellä hyvityksellä, jossa lähdevaltio (Suomi) hyvittää asuinvaltiossa maksetun veron — päinvastoin kuin tavanomaisesti. Koska kohtelu vaihtelee eläkelajeittain ja siirtymäsäännöt ovat monimutkaiset, oma eläketilanne on tarkistettava sopimuksen eläkeartiklojen valossa.

Espanjan yritysverotus

Espanjan yhteisöveron (Impuesto sobre Sociedades) yleinen verokanta on 25 %. Yleinen arvonlisävero (IVA) on 21 % — Kanariansaarilla sovelletaan IVA:n sijaan paikallista IGIC-veroa, jonka yleiskanta on selvästi matalampi (n. 7 %).

Espanjassa on lisäksi eräitä erityishelpotuksia, joista muuttajan voi olla hyvä tietää: Kanariansaarten erityistalousalue (ZEC) soveltaa hyväksytyille yhtiöille noin 4 prosentin yhteisöverokantaa työllistämis-, investointi- ja toimialaedellytyksin; käytössä on myös ulkomaisten osakkuuksien holdingregiimi (ETVE) sekä uusien yhtiöiden alennettu kanta. Näiden ehdot ja ajantasaiset kannat on varmistettava espanjalaiselta neuvonantajalta.

Exit-vero ja muut maastamuuton erityissäännökset

Suomella ei ole luonnollisten henkilöiden exit- eli arvonnousuveroa. Suomi ei verota realisoitumatonta arvonnousua siinä vaiheessa, kun muutat maasta — verotusoikeus muuton jälkeen perustuu kolmen vuoden sääntöön ja lähdevaltioperiaatteeseen, ei maastapoistumishetkellä määrättävään laskennalliseen luovutusvoittoon. Henkilöiden arvonnousuveroa on Suomessa valmisteltu (mm. lakiluonnos 2022), mutta sitä ei ole otettu käyttöön.

Yhtiöt ovat eri asia. Jos omistat suomalaisen osakeyhtiön, yhtiö ei muuta mukanasi: se pysyy lähtökohtaisesti Suomessa verovelvollisena rekisteröintinsä perusteella. Riski syntyy yhtiön tosiasiallisesta johtopaikasta — jos keskeinen päätöksenteko ja hallitustyö siirtyvät Espanjaan omistajan mukana, yhtiöstä voi tulla kaksoisasuja (asuinvaltio ratkaistaan verosopimuksella). Jos yhtiötä lisäksi johdetaan tai sen toimintaa harjoitetaan Espanjasta käsin, Espanjaan voi syntyä kiinteä toimipaikka, jonka tuloa Espanja saa verottaa. Yhtiön kotipaikan tai varojen siirto ulkomaille voi puolestaan laukaista Suomessa elinkeinoverolain maastapoistumisverotuksen (1.1.2020 alkaen): Suomi verottaa siirtyvään omaisuuteen kertyneen realisoitumattoman arvonnousun siltä osin kuin se menettää verotusoikeutensa. Tämä on yhtiön, ei henkilön verotusta — mutta omistaja-yrittäjän muutossa ne kytkeytyvät, joten yhtiöjärjestelyt kannattaa suunnitella samanaikaisesti.

Espanjalla on henkilöiden exit-vero. Kun pitkään Espanjassa asunut lakkaa olemasta Espanjan verovelvollinen, Espanja voi verottaa merkittäviin osakeomistuksiin kertyneen realisoitumattoman arvonnousun (impuesto de salida, Art. 95 bis LIRPF). Vero koskee tyypillisesti tilannetta, jossa henkilö on ollut Espanjan verovelvollinen vähintään 10 viimeisestä 15 vuodesta ja jossa osakeomistusten arvo ylittää kynnykset (yli 4 M€, tai yli 25 %:n omistuksessa yli 1 M€). EU-/ETA-tilanteisiin liittyy lykkäyssäännöksiä. Tämä on olennaista erityisesti, jos harkitset Espanjaa välivaiheeksi ja muutat sieltä edelleen.

Espanjalla on lisäksi veroparatiisikarenssi: veroparatiisivaltioon muuttava Espanjan kansalainen voidaan katsoa Espanjan verovelvolliseksi vielä muuttovuoden ja neljä seuraavaa vuotta (Art. 8.2 LIRPF). Koskee lähinnä Espanjan kansalaisia.

Varallisuusvero

Suomessa ei ole varallisuusveroa. Mahdollinen varallisuusvero on siis kokonaan Espanjan pään kysymys.

Espanjassa on kaksi rinnakkaista varallisuusveroa. Varsinainen varallisuusvero (Impuesto sobre el Patrimonio, verovapaa minimi 700 000 €) on luovutettu autonomisille alueille, ja useat niistä (mm. Madrid ja Andalucía) ovat soveltaneet 100 %:n hyvitystä — jolloin sitä ei käytännössä jää maksettavaksi. Tämän aukon täyttää valtion "suurten omaisuuksien" vero (ITSGF, vuodesta 2023), joka kohdistuu yli 3 miljoonan euron nettovarallisuuteen eikä siihen alueellinen hyvitys tehoa. Yleinen 700 000 euron verovapaa minimi koskee residenttinä silti myös tätä veroa, joten se alkaa käytännössä purra noin 3,7 miljoonasta — ja vakituisen asunnon vapautus (enintään 300 000 €) huomioiden noin 4 miljoonasta ylöspäin. Beckham-regiimissä (ks. osio 04) varallisuusveroa maksetaan lähtökohtaisesti vain Espanjassa sijaitsevasta varallisuudesta (obligación real), ei maailmanlaajuisesta — tämä on regiimin merkittävä etu varakkaalle muuttajalle. Espanjan-puolen kynnykset, alueelliset erot ja regiimin tarkat ehdot kannattaa varmistaa espanjalaiselta neuvonantajalta.

Perintö- ja lahjavero

Suomen pää. Suomen perintö- ja lahjaverovelvollisuus syntyy, jos joko perinnönjättäjä/lahjanantaja tai perillinen/lahjansaaja asuu Suomessa — pelkkä Espanjaan muutto ei siis välttämättä katkaise sitä. Perintöverotuksen asuminen arvioidaan itsenäisesti, eikä siihen sovelleta tuloverotuksen kolmen vuoden sääntöä (PerVL 4.3 § ja 18.4 §). Suomella ei ole perintöverosopimusta Espanjan kanssa, joten kaksinkertaista verotusta hillitsee vain kansallinen hyvitys. Perussäännöt: maastamuuton verotus -opas.

Espanjan pää. Espanjan perintö- ja lahjavero (Impuesto sobre Sucesiones y Donaciones, Ley 29/1987) on valtion vero, joka on luovutettu itsehallintoalueille. Verokanta on progressiivinen ja riippuu sukulaisuussuhteesta sekä perijän aiemmasta varallisuudesta, ja alueelliset erot ovat suuret: esimerkiksi Madrid soveltaa lähimmille sukulaisille noin 99 %:n huojennusta, kun taas toisaalla vero voi olla tuntuva. Beckham-regiimi ei kata perintö- ja lahjaveroa.

Espanjan verotuksen erityispiirteet

Korkea varainsiirtovero. Asunnon hankinnasta peritään varainsiirtovero: käytetyistä asunnoista ITP alueittain noin 6–10 %, uudiskohteista IVA (10 %) + asiakirjavero AJD. Omistamisen ajalta peritään vuotuinen kiinteistövero (IBI), ja toisesta asunnosta voidaan laskea verotuksessa laskennallinen tulo (imputación de rentas inmobiliarias).

Veroviranomaisen linja. Espanjan verohallinnon (AEAT) tulkinnat voivat tunnetusti olla verovelvollisen kannalta tiukkoja ja yllättäviä, vastausajat selvityspyyntöihin lyhyitä ja todistustaakka monin paikoin käänteisesti verovelvollisella. Myös sanktiot voivat olla ankaria. Dokumentoi siksi maassaolosi, siteesi ja järjestelyt reaaliajassa; jälkikäteen koottu näyttö on heikompaa.

Muuttovuoden erityiskysymykset ja aikataulutus

Suomen ja Espanjan järjestelmät tarkastelevat muuttovuotta eri tavalla, ja ero on aikataulutuksen ydin:

• Espanja ratkaisee residenssin koko kalenterivuodelle: olet joko residentti tai et koko vuoden ajan (lähtökohtaisesti 183 päivän / elinetujen keskuksen perusteella). Espanjassa ei ole tavanomaista "jaetun verovuoden" mekanismia.
• Suomi tarkastelee tilannetta muuttopäivästä lähtien, ja kolmen vuoden sääntö lasketaan muuttovuodesta ja kolmesta sitä seuraavasta vuodesta.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Jos muutat loppuvuodesta etkä ehdi oleskella Espanjassa kyseisenä kalenterivuonna yli 183 päivää, et yleensä ole vielä Espanjan residentti sinä vuonna — jolloin jäät vielä koko vuodeksi Suomen verotuksen piiriin. Jos taas muutat alkuvuodesta, voit tulla Espanjan residentiksi heti ensimmäisestä kalenterivuodesta. Beckham-regiimin alkamisvuosi sidotaan juuri tähän ensimmäiseen yli 183 päivän kalenterivuoteen.

Käytännön askeleet: ajoita muutto suhteessa 183 päivän rajaan tietoisesti; selvitä, mitkä olennaiset siteet (asunto, perhe, elinkeino) jäävät Suomeen ja milloin ne tosiasiassa katkeavat; varmista epäselvät tilanteet Verohallinnon ennakkoratkaisulla ennen muuttoa; ja jos haet Beckhamia, muista Modelo 149:n kuuden kuukauden määräaika.

Kokoa dokumentaatio reaaliajassa. Jos asuinpaikkasi voi olla tulkinnanvarainen, kerää näyttö heti — jälkikäteen koottu aineisto on todistusarvoltaan selvästi heikompaa:

• Päivätason matkaloki ja tositteet (lennot, hotelli- ja korttitapahtumat) — pystyt osoittamaan kriittisten päivien sijainnin.
• Verohallinnon todistus Suomen verotuksellisesta asuinpaikasta — osoittaa toiselle valtiolle (esim. AEAT:lle), että olet Suomessa yleisesti verovelvollinen ja verosopimuksen mukaan Suomessa asuva (keskeinen esporádicas-tulkintaa vastaan). Tämä on eri asia kuin lomake 6132, jonka kohdemaan veroviranomainen täyttää Suomen Verohallinnolle rajoitettua verovelvollisuutta vaadittaessa — ks. statuksen vaatiminen.
• Taloudellisten intressien sijainti dokumentoituna: missä varallisuus, tulonlähteet ja liiketoiminta ovat, sekä järjestelyjen ajoitus.
• Asumistositteet molemmista maista (vuokrasopimukset, sähkö- ja vesilaskut).
• Oleta automaattinen tietojenvaihto (CRS): pankki- ja vakuutustietosi näkyvät viranomaisille, joten selitä mahdolliset ristiriidat etukäteen.

Erityisen tärkeää ajoitus ja näyttö ovat, jos ostat tai vuokraat pitkäaikaisesti asunnon Espanjasta, oleskelet maassa merkittävästi rekisteröitymättä asukkaaksi ja verovelvolliseksi, tai haet Beckham-regiimiä — jonka edellytysten täyttymistä (onko työ- tai yrittäjäperuste aito) voidaan arvioida myös jälkikäteen ja jopa takautuvasti. Veroviranomaisen linjasta ks. osio 11.

Modelo 720: suomalaisten varojen ilmoittaminen Espanjaan

Espanjan residenssi tuo mukanaan vuosittaisen tietoilmoituksen ulkomailla — eli Suomessa — olevasta varallisuudesta (lomake Modelo 720). Tämä yllättää muuttajan helposti, koska kyse ei ole veron maksamisesta vaan pelkästä informatiivisesta ilmoituksesta. Laiminlyönti on silti aiemmin ollut ankarasti sanktioitu, joten velvollisuus on syytä tuntea.

Velvollisuus syntyy, kun jokin kolmesta varallisuusluokasta ylittää 50 000 euroa:

• Pankkitilit ulkomaisissa pankeissa (suomalaiset käyttö- ja säästötilit).
• Arvopaperit, rahastot, osakkeet ja vakuutukset — esimerkiksi suomalainen osake- ja rahastosalkku, osakesäästötili (OST) ja henkivakuutukset.
• Ulkomaiset kiinteistöt — Suomeen jäävä asunto tai muu kiinteistö. Huom: asunto-osake ei ole kiinteistö vaan arvopaperi, joten se kuuluu toiseen luokkaan.

Ilmoitus annetaan ensimmäisen residenttivuoden jälkeen 1.1.–31.3. Seuraavina vuosina se on annettava uudelleen vain, jos jokin jo ilmoitettu luokka on kasvanut yli 20 000 eurolla tai varallisuutta on luovuttu. Ulkomailla säilytetyistä kryptovaroista on lisäksi oma ilmoituksensa (Modelo 721, vuodesta 2023) samalla 50 000 euron kynnyksellä.

Sanktiot ovat lieventyneet: EU-tuomioistuin totesi vuonna 2022 (asia C-788/19) Espanjan alkuperäisen seuraamusjärjestelmän — mm. 150 %:n veronkorotuksen ja vanhentumisajan puuttumisen — EU-oikeuden vastaiseksi, ja Laki 5/2022 sääti seuraamukset oikeasuhtaisiksi. Ilmoitusvelvollisuus on kuitenkin yhä täysin voimassa. Muista myös, että Suomi ja Espanja vaihtavat automaattisesti tilitietoja (CRS), joten Modelo 720:n tiedot ristiintarkistuvat viranomaisten kesken — ilmoittamatta jättäminen ei jää huomaamatta.

Asuinpaikkatodistus Espanjasta (certificado de residencia fiscal)

Kun olet Espanjan residentti ja sinun on osoitettava verosopimuksen mukainen asuminen Espanjassa — esimerkiksi Suomen Verohallinnolle rajoitettua verovelvollisuutta vaadittaessa tai kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi — tarvitset Espanjan veroviranomaisen (AEAT) antaman asuinpaikkatodistuksen. Tämä on muuttomaan veroviranomaisen oma todistus, joka käy Suomen lomakkeen 6132 sijasta (ks. statuksen vaatiminen).

• Oikea tyyppi: AEAT myöntää kahta todistusta — tavallisen sekä verosopimusversion (certificado de residencia fiscal en España — Convenio). Vain Convenio-versio kelpaa verosopimustodistukseksi: siinä todetaan, että olet Espanjassa yleisesti verovelvollinen maailmanlaajuisista tuloistasi ja verosopimuksen mukaan siellä asuva. Pelkkä asukkaaksi rekisteröityminen (empadronamiento) ei riitä — kyse on nimenomaan veroviranomaisen todistuksesta verovelvollisuudesta.
• Keneltä ja miten: AEAT:lta sähköisessä asiointipalvelussa (Sede Electrónica) digitaalisella varmenteella, DNIe:llä tai Cl@ve-tunnistuksella, tai paikan päällä kotipaikkasi (domicilio fiscal) AEAT-toimistossa lomakkeella Modelo 01.
• Milloin ja voimassaolo: haet sen residenttivuodelta, kun verosopimuksen mukainen asuminen on tarpeen osoittaa. Todistus on voimassa yhden vuoden, joten se on tyypillisesti uusittava vuosittain niin kauan kuin sitä tarvitaan Suomen päähän.