Espanjaan muutto ja verotus

Oleskeluoikeus ja asukkaaksi rekisteröityminen

Suomen kansalaisena olet EU-kansalainen, joten Espanjaan muuttoon ei tarvita oleskelulupaa; oikeus oleskella perustuu EU:n vapaaseen liikkuvuuteen. Yli kolmen kuukauden oleskelu tuo kuitenkin velvollisuuden rekisteröityä. (EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista muuttaville tilanne on toinen: tällöin tarvitaan yleensä ennen muuttoa haettava oleskelulupa. Tämä opas koskee Suomesta Espanjaan muuttavaa EU-kansalaista.)

Rekisteröityminen Espanjassa tapahtuu tyypillisesti kahdessa tai kolmessa vaiheessa:

• NIE (Número de Identidad de Extranjero): ulkomaalaisen henkilönumero, jota tarvitaan käytännössä kaikkeen, pankkitilistä ja vuokra- tai kauppasopimuksesta työhön ja veroasiointiin.
• EU-kansalaisen rekisteröintitodistus (Certificado de Registro de Ciudadano de la Unión): haetaan ulkomaalaisrekisteriin (Registro Central de Extranjeros, poliisilaitos/Oficina de Extranjería) yli kolmen kuukauden oleskelussa. Edellyttää yleensä toimeentulon ja sairausvakuutuksen osoittamista. Todistus sisältää NIE-numeron.
• Empadronamiento: kirjautuminen asuinkunnan väestörekisteriin (padrón municipal) kaupungintalolla. Tarvitaan mm. terveydenhuoltoon ja moniin paikallispalveluihin.

Tämä on yleistä taustatietoa, ei maahanmuutto-oikeudellista neuvontaa. Varmista oleskelun ja rekisteröinnin edellytykset Espanjan viranomaisilta (esim. Oficina de Extranjería). Muista myös Suomen muuttoilmoitus (DVV).

Espanjan verotuksen perusteet suomalaisen näkökulmasta

Espanjassa sinusta tulee yleisesti verovelvollinen (residente fiscal), jos jokin seuraavista täyttyy: oleskelet Espanjassa yli puolet kalenterivuodesta (yli 183 päivää), taloudellisten etujesi keskus on Espanjassa, tai puolisosi ja alaikäiset lapsesi asuvat vakituisesti Espanjassa. Espanjan 183 päivän tarkastelu tehdään kalenterivuosittain, mikä poikkeaa monen muun maan jatkuvuusperusteisesta tarkastelusta. Tällä on suora vaikutus muuttovuoden ajoitukseen (ks. osio 13).

Yleisesti verovelvollinen Espanjassa maksaa veroa maailmanlaajuisista tuloistaan. Tulot jaetaan kahteen pohjaan:

• Yleinen veropohja (base general): palkka, eläke, liiketulo. Progressiivinen asteikko, jossa valtion osuus on n. 9,5–24,5 % ja autonomisen alueen osuus tulee päälle. Alue-erot ovat huomattavat. Ylin marginaaliveroaste on Madridissa noin 45,5 %, Kataloniassa noin 50 % ja Valenciassa jopa noin 54 %. Asuinalueen valinnalla on siis tuntuva vaikutus verotukseesi.
• Säästötulopohja (base del ahorro): osingot, korot ja luovutusvoitot. Vuoden 2025 tuloista (ilmoitetaan 2026) asteikko on porrastettu: 19 % ensimmäiseen 6 000 euroon, 21 % välille 6 000–50 000, 23 % välille 50 000–200 000, 27 % välille 200 000–300 000 ja 30 % yli 300 000 euron osalta. Ylin kanta nousi aiemmasta 28 prosentista.

Suomen ja Espanjan verosopimus käytännössä

Suomen ja Espanjan välillä sovelletaan nykyistä verosopimusta (SopS 31–32/2018). Sopimus noudattaa OECD:n malliverosopimusta selvästi tarkemmin kuin vanha vuoden 1968 sopimus, ja se laajensi lähdevaltion (Suomen) verotusoikeutta monen tulotyypin osalta. Muuttajan kannalta keskeiset artiklat:

• Asuminen / tie-breaker (4 artikla). Vain toinen sopimusvaltio voi olla verosopimuksen mukainen asuinvaltio. Jos henkilöä pidetään molemmissa maissa asuvana, asuinvaltio ratkaistaan tie-breaker-säännöillä: vakituinen asunto → elinetujen keskus → tavanomainen oleskelu → kansalaisuus → maiden keskinäinen sopimus. Huom: verosopimuksen asuinvaltioratkaisu ei poista Suomen kansallisen lain mukaista yleistä verovelvollisuutta — se vain rajoittaa Suomen verotusoikeutta tiettyihin tuloihin.
• Osingot (10 artikla). Lähdevaltio (Suomi) saa periä osingosta veroa, mutta verosopimus rajoittaa lähdeveron tyypillisesti 15 prosenttiin (alempi prosentti eräissä yhtiöiden välisissä omistuksissa).
• Luovutusvoitot (13 artikla). Pääsääntö: irtaimen omaisuuden (esim. pörssiosakkeiden) luovutusvoittoja verotetaan vain asuinvaltiossa. Poikkeus: Suomessa sijaitsevan kiinteän omaisuuden ja asunto-osakkeiden (osakehuoneistojen) luovutusvoittoja Suomi saa aina verottaa. Tämä oli yksi vanhan ja uuden sopimuksen merkittävimmistä eroista.
• Eläkkeet (17–18 artikla). Uusi sopimus antaa Suomelle oikeuden verottaa lähes kaikkia Suomesta Espanjaan maksettavia eläkkeitä (ks. osio 06). Yksityissektorin eläkkeisiin liittyy kolmen vuoden siirtymäaika ja poikkeuksellinen "käänteinen hyvitys" -menetelmä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi.

Ympätty kolmen vuoden sääntö: EI. Osaan Suomen verosopimuksista (noin 30 maata, esimerkiksi Italia, Viro, Latvia ja Arabiemiraatit) on ympätty erityismääräys, joka nostaa kansallisen lain kolmen vuoden säännön myös sopimustasolle. Espanjan sopimuksessa tällaista määräystä ei ole, joten verosopimus voi rajoittaa Suomen verotusoikeutta jo muuttohetkestä, ei vasta kolmen vuoden kuluttua, jos sinua pidetään tie-breaker-arviossa Espanjassa asuvana. Suomen kansallisen lain kolmen vuoden sääntö käsitellään seuraavassa osiossa.

Suomen verovelvollisuus muuton jälkeen

Verovelvollisuus Suomeen ratkaistaan Suomen kansallisen lain (TVL) perusteella, ei Espanjan järjestelyillä. Suomen kansalaisena pysyt lähtökohtaisesti Suomessa yleisesti verovelvollisena muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta (TVL 11 §). Siirryt rajoitetusti verovelvolliseksi jo tänä aikana, jos osoitat, että muutto on pysyvä eikä olennaisia siteitä Suomeen ole jäänyt — tällöin Suomi verottaa vain Suomesta saatuja tuloja (esim. Suomen kiinteistö- ja asunto-osaketulot, eläke, osinko). Muuttovuoden ja kolmen sitä seuraavan vuoden jälkeen sinua voidaan pitää yleisesti verovelvollisena enää, mikäli sinulla on edelleen poikkeuksellisen vahvoja siteitä Suomeen; poikkeuksellisen vahvojen siteiden osalta näyttövelvollisuus on lähtökohtaisesti Verohallinnolla.

Olennaisia siteitä ovat esimerkiksi Suomeen jäävä vakituinen asunto, perhe ja elinkeinotoiminta. Verosopimus voi rajoittaa Suomen verotusoikeutta, mutta se ei poista kansallisen lain mukaista verovelvollisuutta.

Espanjan status ei muuta tätä. Beckham-regiimi tai muu Espanjan järjestely ei vaikuta kolmen vuoden sääntöön eikä olennaisiin siteisiin; ne arvioidaan Suomessa erikseen, ja Suomen kansalaisen yleinen verovelvollisuus jatkuu lähtökohtaisesti muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta, jos yksikin olennainen side jää. Lue lisää: kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet.

Beckham-laki (Art. 93 LIRPF): kenelle, miten haetaan, mitä kattaa

Beckham-laki on Espanjan erityisverojärjestelmä, jossa Espanjaan muuttavaa verotetaan määräajan pääosin vain Espanjan lähteistä saaduista tuloista. Muut ulkomaiset tulot (esim. ulkomaiset osingot, korot ja luovutusvoitot) jäävät Espanjan verotuksen ulkopuolelle. Espanjan-lähteistä yleistuloa (kuten palkkaa) verotetaan kiinteällä 24 prosentin kannalla 600 000 euroon asti (ylittävältä osalta 47 %), ei-residenttien tuloverotusta (IRNR) muistuttavalla logiikalla. Espanjan-lähteiset osingot, korot ja luovutusvoitot verotetaan kuitenkin impatriado-regiimissäkin säästötulopohjan asteikolla (19–30 %; ylin porras nousi 30 prosenttiin yli 300 000 euron osalta, Laki 7/2024). Suomalaiselle muuttajalle tämä puree harvoin, koska hänen passiivitulonsa on tyypillisesti Suomen-lähteistä ja siten Beckhamin vapautuksen piirissä.

Keskeiset edellytykset:

• Hakija ei ole ollut Espanjassa verovelvollinen edeltävien viiden vuoden aikana (vuoden 2023 uudistus lyhensi rajan aiemmasta kymmenestä vuodesta viiteen).
• Muutto perustuu työsuhteeseen tai vastaavaan järjestelyyn. Vuoden 2023 uudistus laajensi piiriä: työsopimuksen lisäksi reitteinä ovat mm. etätyö ulkomaiselle työnantajalle ("digital nomad"), johtotehtävät sekä yrittäjätoiminta (actividad emprendedora), joka edellyttää tyypillisesti innovatiivisuuden vahvistamista (käytännössä esim. ENISA-lausunto). Yrittäjäreitti on olennainen niille, joilla ei ole espanjalaista työsopimusta.

Hakeminen ja kesto. Hakemus tehdään lomakkeella Modelo 149 kuuden kuukauden kuluessa toiminnan/sosiaaliturvarekisteröinnin alkamisesta. Regiimiä sovelletaan sinä verovuonna, jona verotuksellinen asuinpaikka Espanjassa syntyy, ja viitenä sitä seuraavana vuotena — yhteensä enintään kuusi vuotta. Ensimmäinen vuosi on se kalenterivuosi, jona muuton jälkeen oleskelu Espanjassa ylittää 183 päivää.

Regiimin rajoitukset ja sudenkuopat

2. Kotipaikkatodistusta ei saa, mutta rajoitettu verovelvollisuus Suomessa voi silti olla mahdollinen. Beckham-statuksella et tyypillisesti saa Espanjan veroviranomaisilta verosopimuksen mukaista kotipaikkatodistusta. Tämä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti estä rajoitetun verovelvollisuuden asemaa Suomessa, sillä yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus ratkaistaan Suomen kansallisen lain (TVL) ja olennaisten siteiden perusteella, ei verosopimuksen. Kyse on kuitenkin erityistilanteesta, joka kannattaa varmistaa Verohallinnon ennakkoratkaisulla.

3. Suomen verovelvollisuus ei ratkea Espanjassa. Beckham-status ei vaikuta kolmen vuoden sääntöön eikä olennaisiin siteisiin, vaan ne arvioidaan Suomessa erikseen (ks. osio 03).

Sijoitusvarallisuus, osingot ja luovutusvoitot

Suomesta saaduista osingoista Suomi perii rajoitetusti verovelvolliselta lähdeveron, lähtökohtaisesti 30 %. Verosopimus alentaa lähdeveron tyypillisesti 15 prosenttiin, mutta alennus edellyttää lähdeverokorttia maksajalle tai liikaa perityn veron takaisinhakua jälkikäteen. Beckham-statuksella sopimusalennuksen saaminen on epävarmaa, koska sopimuksen soveltuminen on tulkinnanvaraista (ks. sudenkuopat osiossa 04).

Irtaimen omaisuuden, kuten pörssiosakkeiden, luovutusvoittoja Suomi ei lähtökohtaisesti verota rajoitetusti verovelvolliselta. Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden luovutusvoitot Suomi sen sijaan verottaa aina, ellei oman asunnon verovapaus sovellu. Myös Suomessa sijaitsevan kiinteistön tai asunto-osakkeen vuokratulo pysyy Suomen verotettavana, sillä verosopimukset antavat kiinteästä omaisuudesta saadun tulon verotusoikeuden sijaintivaltiolle — Suomen sopimuksissa tämä kattaa säännönmukaisesti myös asunto-osakkeet.

Espanjassa yleisesti verovelvollisena maksat säästötulopohjassa veroa osingoista, koroista ja luovutusvoitoista 19–30 prosentin asteikolla (ks. osio 01). Espanja ei erottele lyhyen ja pitkän omistusajan voittoja: kaikki luovutusvoitot menevät samaan asteikkoon. Kaksinkertainen verotus poistetaan Espanjassa hyvitysmenetelmällä: Espanja vähentää verostaan Suomeen maksetun veron verosopimuksen sallimaan määrään asti. Jos Suomen lähdevero ylittää sopimuksen mukaisen prosentin (Beckham-tilanteen riski), ylimenevää osaa ei välttämättä hyvitetä, jolloin se jää lopulliseksi kustannukseksi.

Eläkkeet Suomesta Espanjaan

Lähtökohtana on, että uusi verosopimus antaa Suomelle oikeuden verottaa lähes kaikkia Suomesta maksettavia eläkkeitä — sekä sosiaalilainsäädäntöön perustuvia (TyEL, YEL, MyEL, merimieseläke, kansaneläke, perhe-eläke) että julkisyhteisön palveluksessa ansaittuja ja vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvia eläkkeitä — myös Espanjaan muuton jälkeen. Vanha sopimus antoi Suomelle verotusoikeuden vain julkisen palveluksen eläkkeisiin.

Verohallinnon ohjeen mukaan tästä lähtökohdasta on kuitenkin muutama poikkeus ja erityispiirre:

• Yksityissektorin eläkkeet: sopimuksessa on kolmen vuoden siirtymäaika, jolloin sovelletaan vanhan sopimuksen eläkeartiklaa, mutta vain, jos asuinvaltio (Espanja) tosiasiassa verottaa eläkettä. Jos Espanja ei verota, uutta sopimusta sovelletaan ilman siirtymäaikaa.
• Julkisyhteisön palveluksessa ansaittu eläke verotetaan vain Espanjassa, jos eläkkeensaaja on Espanjan kansalainen (paitsi jos eläke on kertynyt julkisyhteisön liiketoiminnassa).
• Muu eläke, kuten liikennevakuutus- tai muu riskivakuutukseen perustuva eläke, verotetaan verosopimuksen mukaan vain asuinvaltiossa eli Espanjassa.

Kaksinkertainen verotus poistetaan tältä osin poikkeuksellisella käänteisellä hyvityksellä, jossa lähdevaltio (Suomi) hyvittää asuinvaltiossa maksetun veron, päinvastoin kuin tavanomaisesti. Koska kohtelu vaihtelee eläkelajeittain ja siirtymäsäännöt ovat monimutkaiset, oma eläketilanne on tarkistettava sopimuksen eläkeartiklojen valossa.

Espanjan yritysverotus

Espanjan yhteisöveron (Impuesto sobre Sociedades) yleinen verokanta on 25 %. Yleinen arvonlisävero (IVA) on 21 %. Kanariansaarilla sovelletaan IVA:n sijaan paikallista IGIC-veroa, jonka yleiskanta on selvästi matalampi (n. 7 %).

Espanjassa on lisäksi eräitä erityishelpotuksia, jotka muuttajan on hyvä tuntea: Kanariansaarten erityistalousalue (ZEC) soveltaa hyväksytyille yhtiöille noin 4 prosentin yhteisöverokantaa työllistämis-, investointi- ja toimialaedellytyksin; käytössä on myös ulkomaisten osakkuuksien holdingregiimi (ETVE) sekä uusien yhtiöiden alennettu kanta. Näiden ehdot ja ajantasaiset kannat on varmistettava espanjalaiselta neuvonantajalta.

Exit-vero ja yhtiön maastapoistuminen

Suomella ei ole luonnollisten henkilöiden exit- eli arvonnousuveroa. Suomi ei verota realisoitumatonta arvonnousua, kun muutat maasta. Verotusoikeus muuton jälkeen perustuu kolmen vuoden sääntöön ja lähdevaltioperiaatteeseen (tulo verotetaan siinä valtiossa, josta se maksetaan), ei maastapoistumishetkellä määrättävään laskennalliseen luovutusvoittoon. Henkilöiden arvonnousuveroa on Suomessa valmisteltu (mm. lakiluonnos 2022), mutta sitä ei ole otettu käyttöön.

Yhtiöt ovat eri asia. Jos omistat suomalaisen osakeyhtiön, yhtiö ei muuta mukanasi: se pysyy lähtökohtaisesti Suomessa verovelvollisena rekisteröintinsä perusteella. Riski syntyy yhtiön tosiasiallisesta johtopaikasta: jos keskeinen päätöksenteko ja hallitustyö siirtyvät Espanjaan omistajan mukana, yhtiöstä voi tulla kaksoisasuja (asuinvaltio ratkaistaan verosopimuksella). Jos yhtiötä lisäksi johdetaan tai sen toimintaa harjoitetaan Espanjasta käsin, Espanjaan voi syntyä kiinteä toimipaikka, jonka tuloa Espanja saa verottaa. Yhtiön kotipaikan tai varojen siirto ulkomaille voi puolestaan laukaista Suomessa elinkeinoverolain maastapoistumisverotuksen (1.1.2020 alkaen): Suomi verottaa siirtyvään omaisuuteen kertyneen realisoitumattoman arvonnousun siltä osin kuin se menettää verotusoikeutensa. Tämä on yhtiön, ei henkilön verotusta, mutta omistaja-yrittäjän muutossa ne kytkeytyvät, joten yhtiöjärjestelyt kannattaa suunnitella samanaikaisesti. Sijoittajan ja yrittäjän maastamuuttoa exit-verotuksen kannalta käsittelee tarkemmin sijoittajan opas maastamuuttoon.

Espanjalla on henkilöiden exit-vero. Kun pitkään Espanjassa asunut lakkaa olemasta Espanjan verovelvollinen, Espanja voi verottaa merkittäviin osakeomistuksiin kertyneen realisoitumattoman arvonnousun (impuesto de salida, Art. 95 bis LIRPF). Vero koskee tyypillisesti tilannetta, jossa henkilö on ollut Espanjan verovelvollinen vähintään 10 vuotta viimeisten 15 vuoden aikana ja jossa osakeomistusten arvo ylittää kynnykset (yli 4 M€, tai yli 25 %:n omistuksessa yli 1 M€). EU-/ETA-tilanteisiin liittyy lykkäyssäännöksiä. Tämä on olennaista erityisesti, jos harkitset Espanjaa välivaiheeksi ja muutat sieltä edelleen.

Kun aikanaan muutat Espanjasta pois, Espanjan verovelvollisuus ei välttämättä pääty muuttohetkellä; tätä käsitellään seuraavassa osiossa (osio 09).

Verovelvollisuuden päättyminen, kun muutat Espanjasta pois

Kun aikanaan muutat Espanjasta pois — takaisin Suomeen tai kolmanteen maahan — verovelvollisuuden päättyminen on selvitettävä molemmissa maissa. Siinä missä osio 03 kertoo, miten Suomen verovelvollisuus päättyy, tämä osio kokoaa Espanjan pään.

Lähtökohtana on, että Espanjan yleinen verovelvollisuus (residente fiscal) perustuu Espanjassa asumiseen tai oleskeluun (osio 01) ja päättyy, kun tämä tosiasiallisesti lakkaa. Espanja ratkaisee residenssin koko kalenterivuodelle — jaetun verovuoden mekanismia ei ole — joten olet muuttovuonna joko residentti tai et koko vuoden osalta. Toisin kuin Suomessa, jossa kolmen vuoden sääntö (TVL 11 §) jatkaa Suomen kansalaisen yleistä verovelvollisuutta muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta, Espanjan verotuksessa ei ole tavallista muuttajaa koskevaa vastaavaa muuttohetken yli ulottuvaa erityissääntöä: residenssi päättyy, kun tosiasiallinen asuminen Espanjassa lakkaa.

Yksi kapea poikkeus on olemassa. Espanjan veroparatiisikarenssi (Art. 8.2 LIRPF) pidentää yleistä verovelvollisuutta muuttovuoden ja neljä sitä seuraavaa vuotta, mutta se koskee vain Espanjan kansalaista, joka siirtää verotuksellisen asuinpaikkansa Espanjan veroparatiisiksi luokittelemaan valtioon tai alueeseen. Suomeen tai muuhun tavanomaisen verotuksen maahan muuttavaa suomalaista tämä ei lähtökohtaisesti koske; karenssin ulkopuolella Espanjan verovelvollisuus päättyy, kun asuminen Espanjassa lakkaa.

Käytännössä poismuutto edellyttää tyypillisesti kunnan väestörekisteristä (empadronamiento) uloskirjautumista ja viimeisen veroilmoituksen antamista muuttovuodelta. Koska Espanjan 183 päivän laskentaan luetaan tilapäiset poissaolot, ellet osoita verotuksellista asuinpaikkaa toisessa valtiossa, uuden asuinmaan veroviranomaisen asuinpaikkatodistus on käytännössä keskeinen näyttö residenssin päättymisestä (ks. osio 13). Pelkkä rekisteristä poistuminen ei yksin katkaise Espanjan verovelvollisuutta, jos aineelliset siteet — kuten asunto tai perhe — säilyvät, vaan AEAT voi tällöin katsoa sinut yhä residentiksi. Tarkat menettelyt ja määräajat on syytä varmistaa AEAT:lta tai paikalliselta neuvonantajalta. Jos palaat Suomeen, ks. myös Suomen pää (osio 03) ja paluumuuton erityiskysymykset.

Varallisuusvero

Suomessa ei ole varallisuusveroa, Espanjassa on.

Espanjassa on itse asiassa kaksi rinnakkaista varallisuusveroa. Varsinainen varallisuusvero (Impuesto sobre el Patrimonio, verovapaa minimi 700 000 €) on luovutettu autonomisille alueille, ja useat niistä (mm. Madrid ja Andalucía) ovat soveltaneet 100 %:n hyvitystä, jolloin sitä ei käytännössä jää maksettavaksi. Tämän aukon täyttää valtion "suurten omaisuuksien" vero (ITSGF, käyttöön verovuodesta 2022, sittemmin vakinaistettu), joka kohdistuu yli 3 miljoonan euron nettovarallisuuteen eikä siihen alueellinen hyvitys tehoa. Yleinen 700 000 euron verovapaa minimi koskee residenttinä silti myös tätä veroa, joten se alkaa käytännössä purra noin 3,7 miljoonasta, ja vakituisen asunnon vapautus (enintään 300 000 €) huomioiden noin 4 miljoonasta ylöspäin. Beckham-regiimissä (ks. osio 04) varallisuusveroa maksetaan lähtökohtaisesti vain Espanjassa sijaitsevasta varallisuudesta (obligación real), ei maailmanlaajuisesta — tämä on regiimin etu varakkaalle muuttajalle. Espanjan-puolen kynnykset, alueelliset erot ja regiimin tarkat ehdot kannattaa varmistaa espanjalaiselta neuvonantajalta.

Perintö- ja lahjavero

Suomen puolella perintö- ja lahjaverovelvollisuus syntyy, jos joko perinnönjättäjä/lahjanantaja tai perillinen/lahjansaaja asuu Suomessa. Pelkkä Espanjaan muutto ei siis välttämättä katkaise sitä. Perintöverotuksen asuminen arvioidaan itsenäisesti, eikä siihen sovelleta tuloverotuksen kolmen vuoden sääntöä (PerVL 4.3 § ja 18.4 §). Suomella ei ole perintöverosopimusta Espanjan kanssa, joten kaksinkertaista verotusta hillitsee vain kansallinen hyvitys. Perussäännöt: perintö- ja lahjaverotus kansainvälisissä tilanteissa.

Espanjan perintövero (ISD) on lähtökohtaisesti hyvitettävissä. ISD on muodollisesti valtion vero, jonka hallinnointi ja tuotto on vain luovutettu (cedido) itsehallintoalueille. Siksi se on Suomessa kuolinhetkellä asuneelle perilliselle lähtökohtaisesti hyvitettävissä Suomen perintöveroa vastaan (PerVL 4.2 §). Verohallinnon ohjeessa Perintö- ja lahjaverotus kansainvälisissä tilanteissa on tästä Espanja-esimerkki (hyvitys koskee Suomessa asunutta, ei ulkomailla asuvaa perillistä), ja KHO 2022:104 tulkitsee säännöstä laajasti: kuoleman johdosta vieraalle valtiolle maksettu vero hyvitetään veron teknisestä nimestä riippumatta ja riippumatta siitä, onko se määrätty perilliselle vai kuolinpesälle. Hyvitys on maakohtaisesti katollinen (PerVL 4.1 §).

Espanjan perintö- ja lahjaveron (Impuesto sobre Sucesiones y Donaciones, Ley 29/1987) verokanta on progressiivinen ja riippuu sukulaisuussuhteesta sekä perijän aiemmasta varallisuudesta, ja alueelliset erot ovat suuret: esimerkiksi Madrid soveltaa lähimmille sukulaisille noin 99 %:n huojennusta, kun taas toisaalla vero voi olla tuntuva. Beckham-regiimi ei kata perintö- ja lahjaveroa.

Espanjan verotuksen erityispiirteet

Asunnon hankinnasta peritään korkea varainsiirtovero: käytetyistä asunnoista ITP alueittain noin 6–10 %, uudiskohteista IVA (10 %) + asiakirjavero AJD. Omistamisen ajalta peritään vuotuinen kiinteistövero (IBI), ja toisesta asunnosta voidaan laskea verotuksessa laskennallinen tulo (imputación de rentas inmobiliarias).

Espanjan verohallinnon (AEAT) tulkinnat voivat olla verovelvollisen kannalta tiukkoja ja yllättäviä, ja vastausajat selvityspyyntöihin lyhyitä. Todistustaakka on monin paikoin sinulla, ei viranomaisella. Myös sanktiot voivat olla ankaria. Dokumentoi siksi maassaolosi, siteesi ja järjestelyt niin, että ne pystytään osoittamaan luotettavasti. Viraston toimintatavasta ja muutoksenhausta tarkemmin osiossa 16.

Muuttovuoden erityiskysymykset ja aikataulutus

Suomen ja Espanjan järjestelmät tarkastelevat muuttovuotta eri tavalla, ja ero on aikataulutuksen ydin:

• Espanja ratkaisee residenssin koko kalenterivuodelle: olet joko residentti tai et koko vuoden ajan (lähtökohtaisesti 183 päivän / elinetujen keskuksen perusteella). Espanjassa ei ole tavanomaista "jaetun verovuoden" mekanismia.
• Suomi tarkastelee tilannetta muuttopäivästä lähtien, ja kolmen vuoden sääntö kattaa muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta.

Käytännössä: jos muutat loppuvuodesta etkä ehdi oleskella Espanjassa kyseisenä kalenterivuonna yli 183 päivää, et yleensä ole vielä Espanjan residentti sinä vuonna ja jäät koko vuodeksi Suomen verotuksen piiriin. Jos taas muutat alkuvuodesta, voit tulla Espanjan residentiksi heti ensimmäisestä kalenterivuodesta. Beckham-regiimin alkamisvuosi sidotaan juuri tähän ensimmäiseen yli 183 päivän kalenterivuoteen.

Käytännön askeleet: ajoita muutto suhteessa 183 päivän rajaan tietoisesti; selvitä, mitkä olennaiset siteet (asunto, perhe, elinkeino) jäävät Suomeen ja milloin ne tosiasiassa katkeavat; varmista epäselvät tilanteet Verohallinnon ennakkoratkaisulla ennen muuttoa; ja jos haet Beckhamia, muista Modelo 149:n kuuden kuukauden määräaika.

Dokumentoi oleskelusi ja järjestelysi niin, että ne pystytään osoittamaan luotettavasti:

• Päivätason matkaloki ja tositteet (lennot, hotelli- ja korttitapahtumat), joilla osoitat kriittisten päivien sijainnin.
• Verohallinnon todistus Suomen verotuksellisesta asuinpaikasta, joka osoittaa toiselle valtiolle (esim. AEAT:lle), että olet Suomessa yleisesti verovelvollinen ja verosopimuksen mukaan Suomessa asuva (keskeinen esporádicas-tulkintaa vastaan). Tämä on eri asia kuin lomake 6132, jonka kohdemaan veroviranomainen täyttää Suomen Verohallinnolle rajoitettua verovelvollisuutta vaadittaessa (ks. statuksen vaatiminen).
• Taloudellisten intressien sijainti dokumentoituna: missä varallisuus, tulonlähteet ja liiketoiminta ovat, sekä järjestelyjen ajoitus.
• Asumistositteet molemmista maista (vuokrasopimukset, sähkö- ja vesilaskut).
• Oleta, että tiedot liikkuvat maiden välillä automaattisesti (CRS): pankki- ja vakuutustietosi näkyvät viranomaisille, joten selitä mahdolliset ristiriidat etukäteen.

Erityisen tärkeää ajoitus ja näyttö ovat, jos ostat tai vuokraat pitkäaikaisesti asunnon Espanjasta, oleskelet maassa pitkiä jaksoja rekisteröitymättä asukkaaksi ja verovelvolliseksi, tai haet Beckham-regiimiä, jonka edellytysten täyttymistä (onko työ- tai yrittäjäperuste aito) voidaan arvioida myös jälkikäteen. Veroviranomaisen linjasta ks. osio 12.

Modelo 720: suomalaisten varojen ilmoittaminen Espanjaan

Espanjan residenssi tuo mukanaan vuosittaisen tietoilmoituksen ulkomailla (eli Suomessa) olevasta varallisuudesta (lomake Modelo 720). Tämä yllättää muuttajan helposti, koska kyse ei ole veron maksamisesta vaan pelkästä informatiivisesta ilmoituksesta. Laiminlyönnistä on aiemmin seurannut ankaria sanktioita, joten velvollisuus kannattaa tuntea.

Velvollisuus syntyy, kun jokin kolmesta varallisuusluokasta ylittää 50 000 euroa:

• Pankkitilit ulkomaisissa pankeissa (suomalaiset käyttö- ja säästötilit).
• Arvopaperit, rahastot, osakkeet ja vakuutukset: esimerkiksi suomalainen osake- ja rahastosalkku, osakesäästötili (OST) ja henkivakuutukset.
• Ulkomaiset kiinteistöt: Suomeen jäävä asunto tai muu kiinteistö. Huom: asunto-osake ei ole kiinteistö vaan arvopaperi, joten se kuuluu toiseen luokkaan.

Ilmoitus annetaan ensimmäisen residenttivuoden jälkeen 1.1.–31.3. Seuraavina vuosina se on annettava uudelleen vain, jos jokin jo ilmoitettu luokka on kasvanut yli 20 000 eurolla tai ilmoitetusta varallisuudesta on luovuttu. Ulkomailla säilytetyistä kryptovaroista on lisäksi oma ilmoituksensa (Modelo 721, vuodesta 2023) samalla 50 000 euron kynnyksellä.

Sanktiot ovat lieventyneet: EU-tuomioistuin totesi vuonna 2022 (asia C-788/19) Espanjan alkuperäisen seuraamusjärjestelmän (mm. 150 %:n veronkorotuksen ja vanhentumisajan puuttumisen) EU-oikeuden vastaiseksi, ja Laki 5/2022 sääti seuraamukset oikeasuhtaisiksi. Ilmoitusvelvollisuus on kuitenkin yhä täysin voimassa. Muista myös, että Suomi ja Espanja vaihtavat automaattisesti tilitietoja (CRS), joten viranomaiset voivat ristiintarkistaa Modelo 720:n tiedot — ilmoittamatta jättäminen ei jää huomaamatta.

Asuinpaikkatodistus Espanjasta (certificado de residencia fiscal)

Kun olet Espanjan residentti ja sinun on osoitettava verosopimuksen mukainen asuminen Espanjassa — esimerkiksi Suomen Verohallinnolle rajoitettua verovelvollisuutta vaadittaessa tai kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi — tarvitset Espanjan veroviranomaisen (AEAT) antaman asuinpaikkatodistuksen. Tämä on muuttomaan veroviranomaisen oma todistus, joka käy Suomen lomakkeen 6132 sijasta (ks. statuksen vaatiminen).

• Oikea tyyppi: AEAT myöntää kahta todistusta: tavallisen sekä verosopimusversion (certificado de residencia fiscal en España — Convenio). Vain Convenio-versio kelpaa verosopimustodistukseksi: siinä todetaan, että olet Espanjassa yleisesti verovelvollinen maailmanlaajuisista tuloistasi ja verosopimuksen mukaan siellä asuva. Pelkkä asukkaaksi rekisteröityminen (empadronamiento) ei riitä, sillä kyse on veroviranomaisen todistuksesta verovelvollisuudesta.
• Keneltä ja miten: AEAT:lta sähköisessä asiointipalvelussa (Sede Electrónica) digitaalisella varmenteella, DNIe:llä tai Cl@ve-tunnistuksella, tai paikan päällä kotipaikkasi (domicilio fiscal) AEAT-toimistossa lomakkeella Modelo 01.
• Milloin ja kuinka pitkään: haet sen residenttivuodelta, kun verosopimuksen mukainen asuminen on tarpeen osoittaa. Todistus on voimassa yhden vuoden, joten se on tyypillisesti uusittava vuosittain niin kauan kuin sitä tarvitaan Suomen verotusta varten.

Miten Espanjan verottaja (AEAT) toimii käytännössä?

AEAT on aloitteellinen ja datavetoinen, ja sen valvontakohteet ovat julkisia. Virasto julkaisee vuosittain valvontasuunnitelman (Plan Anual de Control Tributario), ja viime vuosien suunnitelmissa on nimetty nimenomaisena kohteena ulkomaalaiset, jotka tosiasiassa asuvat Espanjassa mutta verottavat itseään vain ei-residenttinä Espanjan-lähteisistä tuloista. Varakkaiden verovelvollisten tilanteita seuraa oma erikoisyksikkönsä, ja seulonnassa hyödynnetään tekoälyä ja automaattista tietojenvaihtoa. Suomalaisen muuttajan statuskysymykset — residentti vai ei, Beckhamin edellytykset — ovat siis nimetty valvontakohde, eivät sivuseikka. Tulkintojen tiukkuudesta ja todistustaakasta ks. osio 12, näytön kokoamisesta osio 13.

Huomattava osa riitautetuista päätöksistä muuttuu muutoksenhaussa. Hallinnollisessa muutoksenhaussa (talous-hallinnolliset tuomioistuimet, mm. TEAC) noin neljä kymmenestä ratkaisusta on viime vuosina ollut verovelvolliselle kokonaan tai osittain myönteisiä, ja tunnetuin ylilyönti — Modelo 720:n alkuperäiset sanktiot — kaatui vasta EU-tuomioistuimessa (ks. osio 14). Virheelliseltä vaikuttava päätös kannattaa siis riitauttaa: hallinnollinen vaihe on maksuton, mutta hidas, ja täytäntöönpanon lykkäys edellyttää yleensä vakuutta. Reittivalinta ja määräajat vaativat paikallisen neuvonantajan.

Ennakollinen varmuus on saatavilla ja maksuton. Verohallinnon tulkintayksiköltä (Dirección General de Tributos, DGT) voi hakea sitovan ennakkotiedon (consulta vinculante): vastaus sitoo veroviranomaista, vastausaika on laissa kuusi kuukautta ja vastaukset julkaistaan, joten aiemmista vastauksista näkee linjan jo ennen omaa hakemusta. Tulkinnanvaraisessa tilanteessa — esimerkiksi Beckhamin soveltumisessa tai residenssin rajatapauksessa — tämä on selvästi parempi tie kuin tulkita itse ja odottaa selvityspyyntöä.

Käytäntökuvaus vastaa tilannetta heinäkuussa 2026 ja perustuu julkisiin lähteisiin (mm. AEAT:n valvontasuunnitelmat ja muutoksenhakutilastot). Viranomaiskäytäntö voi muuttua nopeammin kuin lainsäädäntö.

Aiheeseen liittyvät oppaat

• Portugaliin muutto ja verotus — Iberian naapuri ilman verosopimusta, NHR/IFICI vs. Beckham
• Arabiemiraatteihin (Dubai) muutto ja verotus — nollaverotus erityisregiimin vaihtoehtona
• Kyprokselle muutto ja verotus — non-dom ja toinen sopimus ilman ympättyä sääntöä
• Eläkeläisenä ulkomaille — Espanja on suomalaisten suosituin eläkekohde
• Maastamuuton verotus — perusopas Suomen säännöistä
• Paluumuutto Suomeen — mitä verotukselle tapahtuu, kun palaat takaisin
• Perintö- ja lahjaverotus kansainvälisissä tilanteissa — milloin Suomi verottaa perinnön tai lahjan
• Rajat ylittävien perintöjen veroansa

Työkalut: olennaisten siteiden testi · kolmen vuoden säännön laskuri · matkapäiväkirja