Sijoitustuloilla elävän maastamuutto — minne taloudellisesti riippumaton muuttaa?

Mikä valinnassa oikeasti ratkaisee?

Neljä asiaa, tässä järjestyksessä. Ensin Suomen pää: verovelvollisuus Suomeen ei pääty muuttopäivänä, vaan tyypillisesti vasta kolmen vuoden säännön jakson jälkeen — kohdemaan nollavero ei auta, jos Suomi verottaa samat tulot sen ajan. Toisena kohdemaan verokartta: luovutusvoittojen ja juoksevan pääomatulon verokannat ratkaisevat vähemmän kuin punaiset liput — kohdemaan oma exit-vero, perintö- ja lahjavero, varallisuusvero ja laskennalliset erityisjärjestelmät. Kolmantena pääsy: EU-maahan suomalainen muuttaa ilman lupaa, mutta kolmansiin maihin tarvitaan oleskelulupa, ja verotehokkaimpiin niistä pääsy joko maksaa tai ei onnistu tällä varallisuudella lainkaan. Neljäntenä kustannustaso: 1–2 miljoonan salkusta nostetaan tyypillisesti 40 000–80 000 euroa vuodessa, ja kallis nollaveromaa voi hävitä halvalle kymmenen prosentin maalle.

Näillä kriteereillä vertailun kärkeen nousevat eri profiileille eri maat: EU:n sisällä Kypros, Kroatia ja Bulgaria, EU:n ulkopuolella Arabiemiraatit, Thaimaa ja Malesia. Osa maineikkaista kohteista taas osoittautuu lähemmin katsottuna ansaksi juuri tälle segmentille — Uusi-Seelanti kahdesta eri syystä.

Mitä Suomi verottaa muuton jälkeen?

Verovelvollisuus Suomeen ratkaistaan Suomen kansallisen lain (TVL) perusteella, ei kohdemaan järjestelyillä. Suomen kansalaista pidetään yleisesti verovelvollisena, kunnes kolme vuotta on kulunut muuttovuoden päättymisestä, jollei hän näytä, ettei olennaisia siteitä Suomeen ole TVL 11 §. Näyttövelvollisuus on muuttajalla. Pelkkä sijoitussalkku ei kuitenkaan ole olennainen side KHO 2004:6 — sijoitustuloilla elävän siteet katkeavat usein helpommin kuin yrittäjän tai palkansaajan. Tarkemmin: kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet.

Suomessa ei ole yleistä maastapoistumisveroa luonnollisille henkilöille, joten salkun realisoitumaton arvonnousu ei verotu muuttohetkellä. Realisoinnin ajoitus on siksi FIRE-muuttajan tehokkain yksittäinen työkalu: ennen muuttoa myyty verotetaan Suomessa, siteiden katkeamisen jälkeen myyty pääsääntöisesti uudessa asuinvaltiossa. Poikkeuksen muodostaa veroneutraali osakevaihto: lykätty voitto voi verottua ETA:n ulkopuolelle muutettaessa EVL 52 f §, KHO 2025:54 — tästä ja muista Suomen pään erityistilanteista tarkemmin sijoittajan exit-vero-oppaassa.

Kaksi tuloerää ei irtoa Suomesta koskaan tai irtoaa hitaasti. Suomessa sijaitsevan kiinteistön ja säännönmukaisesti myös asunto-osakkeen vuokratulon Suomi verottaa aina, myös rajoitetusti verovelvolliselta. Suomalaisten yhtiöiden osingoista Suomi perii rajoitetusti verovelvolliselta lähtökohtaisesti 30 %:n lähdeveron; useimmat verosopimukset laskevat sen 15 %:iin, sopimuksettomissa maissa se pysyy 30 %:ssa. Korkotuloa Suomi ei sen sijaan rajoitetusti verovelvolliselta pääsääntöisesti peri.

Miten kohdemaan verotusta luetaan?

Sijoitustuloilla elävän verokartta on eri kuin palkansaajan: ansiotuloasteikolla ei ole väliä, ja koko paino on neljässä asiassa.

Punaiset liput

• Kohdemaan oma exit-vero. Jos maa verottaa realisoitumattoman arvonnousun sieltä pois muutettaessa, siitä tulee loukku heti kun suunnitelmat muuttuvat. Espanjalla tällainen on suurille osakeomistuksille, ja monessa muussa Euroopan maassa vastaava on käytössä tai valmisteilla.
• Perintö- ja lahjavero. Korkea ja laajapohjainen perintövero voi syödä vuosikymmenen verosäästöt kerralla — ääripäinä Japani, jossa pitkään asuneen ulkomaalaisen maailmanlaajuiset varat tulevat jopa 55 %:n veron piiriin, ja Yhdistynyt kuningaskunta, jossa perintöverovelvollisuus seuraa asumisvuosien mukana ja jatkuu vielä vuosia lähdön jälkeen.
• Varallisuusvero. Vuotuinen vero salkun arvosta puree nimenomaan sijoitustuloilla elävään. Käytännössä sen merkitys riippuu kynnyksistä: 1–2 miljoonan salkku jää usein niiden alle (ks. Espanja alla).
• Korkea tai laskennallinen juokseva verotus. Osinkojen ja korkojen verokannan lisäksi on tunnistettava laskennalliset järjestelmät, jotka verottavat salkkua, vaikka mitään ei myydä — Uuden-Seelannin FIF-säännöt ovat tästä oppikirjaesimerkki.

Vihreät valot

• Perintö- ja lahjaveroa ei ole, tai lähisuku on vapautettu.
• Luovutusvoittovero on nolla tai matala — tai poistuu omistusajan perusteella.
• Juokseva pääomatulovero on matalahko (suuruusluokka 5–15 %) ilman piilolisiä.
• Ei varallisuusveroa eikä omaa exit-veroa.

Krypto kannattaa tarkistaa aina erikseen: se ei ole kaikkialla arvopaperi. Kyproksella arvopaperit myydään verotta, mutta kryptovoitoista menee 8 %:n vero myös non-dom-asemassa, Bulgariassa pörssivapautus ei koske kryptoa, ja Kroatiassa taas kahden vuoden omistusajan verovapaus kattaa verohallinnon tulkinnan mukaan myös krypton.

Yksitoista maata sijoitustuloilla elävälle

Maat, joista on maaopas, on käsitelty siellä perusteellisesti — alla on niistä sijoitustulonäkökulman tiivistys. Muiden maiden tiedot ovat yleiskuva kansainvälisistä verolähteistä (tilanne kesällä 2026), ja ne on varmistettava paikallisesti ennen päätöksiä.

Ympätty 3 v = verosopimuksessa on kansalaislauseke, jonka nojalla Suomen verotus voi jatkua sopimuksen estämättä (tarkemmin osiossa 02). EI ei tarkoita verovapautta: kolmen vuoden sääntö pätee silti, mutta sopimus voi rajoittaa Suomen verotusta heti, kun asut sopimuksen mukaan kohdemaassa.

Kypros — non-dom-järjestelmän vakiovalinta

Arvopaperien luovutusvoitot ovat verovapaita ilman omistusaikaehtoja, ja non-dom-asemassa osingot ja korot välttyvät erityisveroilta seitsemäntoista vuoden ajan — jäljelle jää sairausvakuutusmaksu, jonka katto on muutamia tuhansia euroja vuodessa. Perintö- ja varallisuusveroa ei ole. Varjopuolet: kryptovoitoista menee 8 %:n vero myös non-domille, suomalaisosinkojen 15 %:n lähdevero jää lopulliseksi, ja pelkkään 60 päivän sääntöön nojaava verotuksellinen asuminen on Suomen suuntaan hauras. Kustannustaso on eteläeurooppalaista keskitasoa. Kokonaisuus: Kyproksen maaopas.

Kroatia — buy-and-hold-salkun löytö

Yli kaksi vuotta omistettujen rahoitusvarojen myyntivoitot ovat verovapaita, ja verohallinnon tulkinnan mukaan sama koskee kryptoa; lyhyemmät omistukset ja juoksevat pääomatulot verotetaan 12 %:n lopullisella verolla. Henkilöillä ei ole exit-veroa, varallisuusveroa ei ole, ja puoliso sekä suora polvi on vapautettu perintöverosta. EU-jäsenyyden ja euron ansiosta muutto on hallinnollisesti kevyt, ja maa on suomalaisille tuttu lomista. Vastapainona verosopimus on Jugoslavian ajalta ja sisältää Suomen kansalaislausekkeen, joten Suomen verotus jatkuu tyypillisesti kolmen vuoden säännön jakson ajan. Pitkäjänteiselle osta ja pidä -sijoittajalle tämän vertailun tasapainoisimpia paketteja.

Bulgaria — EU-pörssisalkun täsmävalinta

EU/ETA-säännellyllä markkinalla tehtyjen luovutusten voitot ovat verovapaita, osingoista menee 5 % ja EU/ETA-pankkitalletusten korot ovat verottomia; muu tulo verotetaan 10 %:n tasaverolla. Sopimuksessa ei ole kansalaislauseketta ja Suomi-osinkojen sopimuskatto on poikkeuksellisen matala 10 %. Krypto ja EU:n ulkopuoliset pörssit verotetaan aina (10 %), joten etu on kapea mutta terävä: indeksisalkku eurooppalaisissa pörsseissä ja osinkovirta. Kustannustaso on EU:n halvimpia.

Viro — läheisyys vastaan verot

Lähin ja arjeltaan halvin vaihtoehto, jossa yhteydet Suomeen ovat omaa luokkaansa — mutta veroetua ei ole: kaikki pääomatulot verotetaan 22 %:n tasaverolla vuodesta 2025. Perintö- ja varallisuusveroa ei ole. Verosopimuksessa on kansalaislauseke, ja Verohallinto valvoo Viro-muuttoja tiukimmin reaaliaikaisen tietojenvaihdon tuella — muutto kestää vain, jos se on todellinen. Sopii sille, joka painottaa läheisyyttä ja hintatasoa verojen sijaan: Viron maaopas.

Ruotsi — lähin verotehokas, oikealla kuorella

Nimellinen pääomatulovero on Suomen tasoa (30 %), mutta sijoitustuloilla elävän kannalta ratkaisevat kuoret: ISK-tiliä ja sijoitusvakuutusta verotetaan vuotuisella laskennallisella tuotolla tilin arvosta — vuonna 2025 noin 0,9 % eli miljoonan euron tilistä noin 8 900 euroa — ja myynnit kuoren sisällä sekä sijoitusvakuutuksen nostot ovat verottomia. Perintö-, lahja- ja varallisuusveroa ei ole, eikä verosopimuksessa ole kansalaislauseketta. Arvopaperien siirto ISK-tilille on kuitenkin verollinen luovutus; sen sijaan jo olemassa oleva luxemburgilainen tai muu ulkomainen säästöhenkivakuutus voi olla siirrettävissä. Suomalaisten vakuutusyhtiöiden myöntämät sijoitusvakuutukset ovat usein käytännössä tahmeammin siirrettäviä — selvitä oman vakuutusyhtiön kanssa, saadaanko sijoitusvakuutus täyttämään Ruotsin edellytykset, jos asia on ajankohtainen. Voi toimia sille, joka painottaa läheisyyttä muttei halua luopua veroedusta kokonaan. Suomessa kertyneen arvonnousun verotuksesta ja myynnin ajoituksesta: Ruotsin maaopas.

Espanja — suosituin, ei verotehokkain

Säästötulot verotetaan 19–30 %:n asteikolla, eli verotus ei juuri kevene Suomen tasosta. Varallisuusveron maine on kuitenkin liioiteltu tälle segmentille: vero on aluekohtainen, Madrid ja Andalusia hyvittävät sen kokonaan, ja valtakunnallinen solidaarisuusvero alkaa vasta usean miljoonan nettovarallisuudesta — 1–2 miljoonan salkku jää tyypillisesti kynnysten alle. Beckham-regiimi ei auta: se edellyttää työ- tai yrittäjäperustetta, jota sijoitustuloilla elävällä ei ole. Espanjalla on myös oma exit-vero suurille osakeomistuksille — punainen lippu, jos maa on välietappi. Kokonaisuus: Espanjan maaopas.

Portugali — sopimukseton erikoistapaus

Suomen ja Portugalin välillä ei ole verosopimusta, mikä kääntää vakioasetelmat: tie-breakeria ei ole, Suomi-osinkojen lähdevero on täysi 30 % eikä kaksinkertaisen verotuksen poisto nojaa sopimukseen vaan kansalliseen sääntelyyn. Luovutusvoitot ja pääomatulot verotetaan 28 %:n kannalla, eikä IFICI-järjestelmä sovellu ilman työtä pätevässä toiminnassa. Perintöveron korvaava leimavero ei koske lähiomaisia eikä ulkomaista omaisuutta. Ilmaston ja elämänlaadun vuoksi muuttavalle mahdollinen, verosyistä muuttavalle heikko valinta: Portugalin maaopas.

Andorra — sopimukseton vuoristovaihtoehto

Pörssisalkun myyntivoitot ovat käytännössä verovapaita (vapautus koskee alle 25 %:n omistuksia), ulkomaiset osingot ja korot verotetaan 10 %:lla 3 000 euron vuosivähennyksen jälkeen, eikä varallisuus-, perintö- tai exit-veroa ole. Andorra ei ole EU:n eikä ETA:n jäsen, joten vapaa liikkuvuus ei ulotu sinne: myös suomalainen tarvitsee oleskeluluvan. Passiiviresidenssi edellyttää helmikuusta 2026 alkaen miljoonan euron sijoitusta Andorran varoihin (vielä vuonna 2024 raja oli 600 000 euroa, ja sitä on korotettu kahdesti) — 1–2 miljoonan salkusta se sitoo vähintään puolet, joten reitti on tämän segmentin ylärajalla. Laissa on myös 400 000 euron asuntorahastovaihtoehto, jonka ehdot on tarkistettava tuoreeltaan. Lupa velvoittaa asumaan maassa vain 90 päivää vuodessa, mikä on samalla ansa: pelkkiin lupaehtoihin mitoitettua oleskelua Suomi tuskin pitää pysyvänä muuttona, joten yleinen verovelvollisuus jatkuu — rajoitetusti verovelvolliseksi ei ainakaan kolmen vuoden säännön jaksona siirry ilman todellista, yli 183 päivän asettumista. Verosopimusta ei ole, joten asetelma muistuttaa Portugalia. Ei-kaupunkimaista vuoristoelämää arvostavalle.

Arabiemiraatit — nollaveron mittatikku

Henkilön sijoitustuloja ei veroteta lainkaan, eikä varallisuus- tai perintöveroa ole — perintöasioissa on kuitenkin varauduttava sharia-oikeuteen rekisteröidyllä testamentilla. Golden Visa noin 500 000 euron sijoituksella mahtuu segmenttiin. Verosopimuksessa on kansalaislauseke, ja koska paikallista veroa ei ole, hyvitettävää ei synny: Suomen verotus jatkuu täysimääräisenä tyypillisesti muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta. Suomi-osinkojen 0 %:n lähdevero edellyttää asumisnäyttöä ja kannattaa varmistaa ennakolta. Kustannustaso on keskikorkea. Kokonaisuus: Arabiemiraattien maaopas.

Thaimaa — remittance-suunnittelijan halpa kohde

Ulkomaisia sijoitustuloja verotetaan vasta, kun varat tuodaan Thaimaahan — ja ennen vuotta 2024 kertynyt pääoma on suojattu kokonaan, jos sen erottelee ja dokumentoi ennen muuttoa. LTR-viisumi vapauttaa maahan tuodunkin ulkomaantulon verosta. Elinkustannukset ovat vertailun halvimmasta päästä. Vastapainot: sopimuksessa on kansalaislauseke, Suomi-osinkojen lähdevero jää 30 %:iin, ja Suomi säilyttää sopimuksen nojalla otteensa arvopaperivoitoista niin kauan kuin olet yleisesti verovelvollinen. Seikkailunhaluisimmille naapurusto tarjoaa vielä halvemman ääripään: Kambodžalla ei ole verosopimusta Suomen kanssa — kuten ei Portugalillakaan — mutta pankkijärjestelmän ja oikeusvarmuuden riskit ovat omaa luokkaansa. Kokonaisuus: Thaimaan maaopas.

Malesia — Aasian saavutettava yllättäjä

Yksityishenkilön arvopaperivoittoja ei veroteta, ja ulkomainen tulo on vapautettu verosta myös Malesiaan tuotuna vuoden 2036 loppuun asti. Varallisuus-, perintö- ja exit-veroa ei ole. MM2H-ohjelman Gold-taso (500 000 USD:n talletus ja sen lisäksi pakollinen asunnon osto) tuottaa 15 vuoden oleskeluoikeuden ja mahtuu tämän segmentin varallisuuteen — toisin kuin moni muu Aasian reitti. Sopimuksessa ei ole kansalaislauseketta. Varaukset: vapautus perustuu määräaikaiseen poliittiseen päätökseen, ei verojärjestelmän rakenteeseen, MM2H-ehtoja on muutettu toistuvasti, ja alle 50-vuotiaan 90 päivän vuosioleskeluvaatimus ei yksin tuota verotuksellista asumista — sama näyttöongelma kuin Andorrassa.

Uusi-Seelanti — hieno paperilla, kahdesti ansa

Veroprofiili näyttää unelmalta: ei luovutusvoittoveroa, ei varallisuus-, perintö- eikä exit-veroa, ja uusi tulija saa noin neljän vuoden verovapauden ulkomaisille sijoitustuloille. Todellisuus on toinen kahdesta syystä. Sijoittajaviisumi vaatii vähintään 5 miljoonan Uuden-Seelannin dollarin (noin 2,7 miljoonan euron) sijoituksen, joten 1–2 miljoonan salkulla maahan ei ilman työperustetta yksinkertaisesti pääse. Ja vaikka pääsisi, vapautuksen päätyttyä FIF-säännöt verottavat ulkomaista salkkua laskennallisesti: vuosituloksi katsotaan 5 % salkun arvosta riippumatta siitä, myytkö mitään — ylimmällä verokannalla noin 1,95 % salkun arvosta joka vuosi. Vertailussa varoittavana esimerkkinä siitä, miksi nollaverolistaukset on aina tarkistettava.

Lyhyesti muista maista

Georgia vapauttaa residentin ulkomaiset tulot verosta kokonaan, verosopimus Suomen kanssa on olemassa eikä siinä ole kansalaislauseketta — mutta tietojenvaihdon ulkopuolella maa ei enää ole (CRS-vaihto alkoi 2024), ja pankkijärjestelmä sekä oikeusvarmuus ovat eri tasoa kuin EU:ssa. Paraguayn territoriaalinen verotus ja kevyt residenssireitti kiinnostavat samasta syystä; sen vanha maine tietojenvaihdon aukkona on kuitenkin vanhenemassa, sillä maa on sitoutunut aloittamaan CRS-vaihdon viimeistään 2027. Montenegro jää Balkanin vertailussa Kroatian ja Bulgarian taakse: sijoitustulojen vero on 15 % ja voi kuntalisineen nousta lähelle 17 %:a, eikä oleskelureitti ole EU-vapauden veroinen. Yhdistyneen kuningaskunnan FIG-vapautus antaa neljä verovapaata vuotta ulkomaisille tuloille, mutta määräaikaisuus, hintataso ja asumisvuosien mukana seuraava perintöverovelvollisuus tekevät siitä välietapin, eivät kotia. Israelin uusi maahanmuuttaja saa kymmenen vuoden verovapauden ulkomaisille tuloille — vuoden 2026 alusta saapuneilta edellytetään kuitenkin niiden ilmoittamista. Maltan non-dom-järjestelmässä ulkomaiset luovutusvoitot ovat verovapaita myös maahan tuotuina, vähimmäisveroa vastaan.

UHNW-kohteet — miksi ne eivät ole tällä listalla?

Kymmenien miljoonien varallisuudelle tyypilliset kohteet toimivat eri logiikalla: niihin pääsy tai niiden erityisregiimit on hinnoiteltu tasolle, jolla 1–2 miljoonan salkku ei ole kohderyhmää. Monacossa tulovero on nolla, mutta pankit edellyttävät residenssiä varten oman harkintansa mukaista talletusta ja asumiskustannukset ovat maailman kärkeä. Sveitsin lump sum -verotus lasketaan elinkustannuksista ja edellyttää niiltä vähimmäistasoa; tavallisenkin muuttajan arvopaperivoitot ovat Sveitsissä verovapaita, mutta varallisuusvero ja hintataso syövät edun tässä kokoluokassa (maaopas). Singapore ja Hongkong ovat verotukseltaan houkuttelevia (ei luovutusvoittoveroa, territoriaalinen verotus), mutta asumiskustannuksiltaan ja maahanpääsyltään suurvarallisuuden kohteita — ja Singaporeen koiran kanssa muuttava kohtaa karanteeni- ja rotusäännöt. Italian könttäsummavero ulkomaisille tuloille on 200 000 euroa vuodessa ja vuoden 2026 alusta muuttaville 300 000 euroa — mielekäs vasta, kun ulkomaisia tuloja on miljoonia. Näistä kohteista on suunnitteilla oma opas.

Pääsy, kustannukset, perhe — ja koira

Oleskeluoikeus on portti, verot vasta sen takana

EU- ja ETA-maihin suomalainen muuttaa vapaan liikkuvuuden nojalla: yli kolmen kuukauden oleskelu vaatii vain rekisteröinnin, omavaraiselta riittävät varat ja sairausvakuutuksen. Kolmansissa maissa oleskelulupa on koko valinnan portti, ja sijoituspohjaiset reitit on hinnoiteltu eri tasoille: Arabiemiraattien Golden Visa noin 500 000 eurolla ja Malesian MM2H mahtuvat tämän segmentin salkkuun, Andorran passiiviresidenssi sitoo helmikuun 2026 korotuksen jälkeen miljoona euroa, ja Uuden-Seelannin sijoittajaviisumi on ulottumattomissa. Lupaehdot myös muuttuvat tiheään — ne on tarkistettava viranomaislähteestä juuri ennen liikkeelle lähtöä.

Elinkustannukset ratkaisevat nostotahdin

Salkusta nostettava 40 000–80 000 euroa vuodessa riittää Kaakkois-Aasiassa ja Balkanilla väljään elämään, Länsi-Euroopan kaupungeissa niukempaan. Verotusta ja kustannustasoa kannattaa katsoa yhtenä lukuna: Bulgarian tai Thaimaan kymmenen prosentin kokonaisrasitus halvalla hintatasolla voittaa usein nollaveron kalliissa kaupungissa.

Yhteydet, turvallisuus ja arki

Suorat lennot Suomeen ja aikaero määrittävät, miten usein perhe ja ystävät oikeasti tavataan — Viro ja Keski-Eurooppa ovat eri elämää kuin Aasia tai Oseania. Turvallisuus ja yhteiskunnan vakaus kuuluvat samaan punnintaan kuin verot, samoin pankkiasiointi: suomalaiset välittäjät rajoittavat palveluitaan EU:n ulkopuolella asuvilta, joten selvitä ennen muuttoa, missä salkkuasi voi ylipäätään hoitaa. Terveydenhuolto järjestyy EU-maissa eurooppalaisen sairaanhoitokortin ja paikallisen järjestelmän kautta; kolmansissa maissa yksityinen sairausvakuutus on pakollinen kuluerä, jonka hinta nousee iän myötä.

Lapset ja lemmikit

Pieniltä näyttävät asiat sulkevat maita pois tehokkaammin kuin verot. Kouluikäisten lasten kanssa kansainvälisten koulujen saatavuus ja hinta rajaavat kohteita. Koiran kanssa muuttavan on tarkistettava tuontisäännöt ennen maan valintaa: EU:n sisällä lemmikkipassi riittää, mutta esimerkiksi Singaporen kaltaisissa saarivaltioissa edessä voi olla karanteeni ja rotukohtaisia rajoituksia — käytännössä koira voi pudottaa maan listalta kokonaan.

Mihin sijoitustuloilla elävän suunnitelmat kaatuvat?

"Nollaveromaa tarkoittaa nollaveroa muuttopäivästä." Ei tarkoita. Suomen verotusoikeus jatkuu tyypillisesti muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa vuotta, ja jos kohdemaa ei veroa peri, hyvitettävää ei ole — Suomen vero jää täysimääräiseksi. Nollaverokohteen hyöty realisoituu vasta, kun side Suomeen on poikki.

"Maassa ei ole luovutusvoittoveroa, joten salkkuni ei verotu." Uuden-Seelannin FIF-säännöt verottavat ulkomaista salkkua laskennallisella tuotolla joka vuosi, ja vastaavia järjestelmiä on muuallakin. Myös remittance-järjestelmissä verotus voi seurata rahan tuontia: Thaimaassa verottomuus koskee vain maahan tuomatta jätettyä tuloa, ja Maltalla maahan tuotu ulkomaantulo verotetaan, vaikka luovutusvoitot ovat vapaita — ja elämiseen varat on kuitenkin tuotava jostakin.

"Ostan residenssin ja käyn maassa pari kertaa vuodessa." Andorran 90 päivän, Malesian 90 päivän ja Kyproksen 60 päivän vähimmäisoleskelut tuottavat oleskeluoikeuden tai paikallisen verostatuksen — mutta eivät uskottavaa näyttöä Suomen suuntaan. Muuton on oltava aito ja pysyvä: ilman todellista asettumista ja tyypillisesti yli 183 päivän oleskelua asuinpaikkatodistus jää heikoksi, olennaisten siteiden katkeaminen näyttämättä — ja Verohallinto voi haastaa koko järjestelyn. Oleskelupäivien kirjaamiseen on ilmainen matkapäiväkirja.

"Perintövero ei koske minua, koska uudessa maassa sitä ei ole." Suomen perintö- ja lahjavero seuraa, jos antaja tai saaja asuu Suomessa — ja perintöverotuksen asuminen ratkaistaan itsenäisesti, ei kolmen vuoden säännöllä. Perillisten asuinpaikka ratkaisee siis yhtä paljon kuin omasi. Toiseen suuntaan sama virhe: Japaniin pitkäksi aikaa asettuva tuo maailmanlaajuisen omaisuutensa jopa 55 %:n perintöveron piiriin.

"Krypto menee osakkeiden mukana." Ei mene. Sama maa voi vapauttaa arvopaperit ja verottaa krypton (Kypros), vapauttaa pörssiosakkeet mutta ei kryptoa (Bulgaria) tai kohdella molempia samoin (Kroatia). Kryptopainotteiselle salkulle sopivat maat ovat eri kuin osakesalkulle.

Oleta, että tiedot liikkuvat maiden välillä automaattisesti (CRS) ja pankki- ja vakuutustietosi näkyvät viranomaisille. Suunnitelma, joka kestää vain pimennossa, ei ole suunnitelma.

Ennen muuttoa

• Kokoa dokumentaatio reaaliajassa, sillä jälkikäteen koottu aineisto on todistusarvoltaan selvästi heikompaa: hankintahinnat ja -ajat koko salkulle, Thaimaahan muutettaessa myös ennen vuotta 2024 kertyneen pääoman erottelu.
• Suunnittele realisointien ajoitus: mitä myydään Suomessa asuvana, mitä vasta siteiden katkettua — ja tarkista osakevaihtohistoria ennen ETA:n ulkopuolelle muuttoa.
• Kartoita Suomeen jäävät olennaiset siteet: asunto, perhe, vapaa-ajan asunto ja jäsenyydet painavat enemmän kuin salkku.
• Selvitä lähdeverokortti Suomesta jatkossa maksettaville osingoille ja vuokratulolle, ja harkitse ennakkoratkaisua, jos odotettavissa on suuria luovutuksia.
• Varmista kohdemaan oleskelulupaehdot viranomaislähteestä ja verotuksellisen asumisen edellytykset — ja pidä oleskelupäivistä kirjaa alusta asti.
• Käy läpi pankki- ja välittäjäsuhteet: mitkä palvelut ovat käytettävissä EU:n ulkopuolella asuvalle.
• Päivitä testamentti ja arvioi perintöasetelma molempien maiden kannalta; Arabiemiraateissa rekisteröi testamentti erikseen.

Aiheeseen liittyvät oppaat

• Onko Suomessa exit-veroa? — sijoittajan Suomen pään opas: osakevaihto, yhtiön omistus ja ajoitus
• Kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet — milloin Suomen verovelvollisuus tosiasiassa päättyy
• Kyprokselle muutto ja verotus — non-dom-järjestelmä ja 60 päivän sääntö
• Arabiemiraatteihin muutto ja verotus — nollaverokohde ja ympätty kolmen vuoden sääntö
• Thaimaahan muutto ja verotus — remittance-sääntö ja LTR-viisumi
• Maastamuuton verotus — perusopas Suomen pään säännöistä