Sveitsin perintöverosopimus
Sveitsin perintöverosopimus mahdollistaa tilanteita, joissa Suomessa asuvat perilliset tai testamentinsaajat vapautuvat perintöverosta.
Pääsääntö: kumpi tahansa Suomessa → perintövero
Kansallisen lain mukaan, jos perinnönjättäjä tai perinnönsaaja asuu Suomessa perinnönjättäjän kuollessa, tulee perinnönsaajan suorittaa perintövero. Suomen perintöveron suorittamisvelvollisuuteen riittää siis, että joko perinnönjättäjä tai perinnönsaaja asui Suomessa kuolinhetkellä. Verovelvollisuus Suomeen koskee tällöin kaikkea jäämistöomaisuutta riippumatta siitä, missä valtiossa omaisuus sijaitsee.
Miten Sveitsin sopimus rajoittaa Suomen verotusoikeutta
Suomen ja Sveitsin välinen perintöverosopimus kuitenkin rajoittaa Suomen verotusoikeutta. Perintöverosopimuksen mukaan perinnönjättäjän asuessa kuollessaan Sveitsissä Suomella on lähtökohtaisesti oikeus verottaa vain Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta (siihen luettuna sen tarpeisto sekä maa- tai metsätalouteen kuuluva elollinen ja eloton irtaimisto) — vaikka perinnönsaaja asuisi Suomessa.
Perintöverosopimuksen näin soveltuessa Suomessa asuva perillinen suorittaa perintöveroa lähtökohtaisesti vain Suomessa sijaitsevasta kiinteistöstä. Perintöveroa ei suoriteta arvopapereista, asunto-osakkeista, muiden kiinteistöyhtiöiden osakkeista, muusta irtaimesta omaisuudesta tai ulkomailla sijaitsevista kiinteistöistä.
Sveitsillä on perinnönjättäjän asuinvaltiona pääsääntöinen verotusoikeus perintöön Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta lukuun ottamatta. Sveitsin monet kantonit eivät peri lainkaan perintöveroa, jos perinnönsaaja on perinnönjättäjän puoliso tai lapsi.
Määräaika. Suomessa asuvan perillisen on jätettävä Suomeen perintöveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta — tai haettava samassa määräajassa lisäaikaa perintöveroilmoituksen jättämiselle.
Soveltamiskäytäntö ja kuolinpesän verotus
Perintöverosopimuksen soveltamiseen liittyy kuitenkin epävarmuutta, ja Verohallinnon soveltamiskäytäntö on ollut joissain tapauksissa epäjohdonmukaista. Myös sveitsiläisen kuolinpesän tuloverotukseen liittyy Suomessa tulkinnanvaraisuutta — esimerkiksi siihen, tunnustetaanko pesä Suomessa erilliseksi verovelvolliseksi kuolinpesäksi vai katsotaanko kyse olevan perillisten yhteisomistuksesta.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on jopa pyrkinyt katsomaan sveitsiläisen kuolinpesän väliyhteisöksi ja verottamaan sen Suomessa asuvaa osakasta kuolinpesän väliyhteisötulosta, mutta vaatimus kaatui hallinto-oikeudessa Itä-Suomen HAO 21.11.2025 2686/2025. Verovelvolliselle myönteiseen lopputulokseen saattoi osaltaan vaikuttaa se, että pesä oli jaettu nopeasti kuoleman jälkeen; mikäli pesä jäisi jakamatta useiksi vuosiksi, siihen voitaisiin mahdollisesti soveltaa jopa väliyhteisölakia.
Perintöveroseuraamukset on suositeltavaa selvittää aina huolellisesti, jos harkitset muuttoa ulkomaille tai saat perintöä ulkomailla asuvalta henkilöltä.
Suomen perintöverosopimukset
Sveitsin lisäksi Suomella on voimassa oleva perintöverosopimus Ranskan, Yhdysvaltojen ja Alankomaiden kanssa sekä Pohjoismainen perintöverosopimus Tanskan ja Islannin kanssa. Nämä sopimukset voivat vastaavasti rajoittaa Suomen oikeutta verottaa perintöä kansainvälisissä tilanteissa. Perintöverosopimukset koskevat vain varsinaista perintöä — eivät perinnönjättäjän elinaikana antamia lahjoja tai ennakkoperintöjä.
Ruotsi ja Norja ovat sen sijaan irtisanoutuneet Pohjoismaisesta perintöverosopimuksesta perintöveron lakkauttamisen myötä (Ruotsi 2007, Norja 2014), joten niiden kanssa Suomella ei ole enää voimassa olevaa perintöverosopimusta.
Perintö- ja lahjaverotus on osa maastamuuton kokonaiskuvaa. Käy tilanteesi läpi ilmaisella tarkistustyökalulla.
Testaa oma tilanteesi →Aiheeseen liittyvää
↳ Perintö- ja lahjavero maastamuutossa
Perintö- ja lahjaverotuksen asumiskäsite, Suomen kiinteistöjen verotus ja muut säännöt: Ulkomaille muuttaminen – verotus.
Huomasitko virheen tai puutteen tässä oppaassa? Kerro siitä — tämä on beta, ja jokainen korjaus parantaa julkaisua.