Rajoitetun verovelvollisuuden vaatiminen
Suomen kansalaisen yleinen verovelvollisuus ei pääty ulkomaille muuttoon itsestään: rajoitettua verovelvollisuutta on vaadittava veroilmoituksella, ja olennaisten siteiden katkeaminen on osoitettava. Tämä opas käy läpi, minkä vuoden veroilmoituksella vaatimus tehdään, miten se esitetään OmaVerossa tai lomakkeella 50A, mitä selvityksiä Verohallinto odottaa vaatimuksen tueksi ja miksi verosopimuksen mukaista asumista vaaditaan usein samalla kertaa.
Rajoitettu verovelvollisuus ei ala itsestään
Ulkomaille muuttava Suomen kansalainen pysyy TVL 11 §:n nojalla pääsääntöisesti Suomessa yleisesti verovelvollisena muuttovuoden ja kolmen sitä seuraavan vuoden ajan. Tänä aikana hänet voidaan katsoa rajoitetusti verovelvolliseksi aikaisemmin vain vaatimuksesta: verovelvollisen on itse esitettävä vaatimus veroilmoituksellaan ja osoitettava, että muutto on pysyvä ja ettei olennaisia siteitä Suomeen ole jäänyt. Käännetty näyttötaakka on tänä aikana verovelvollisella — Verohallinnon ei tarvitse osoittaa siteiden olemassaoloa, vaan sinun on osoitettava niiden puuttuminen. Se, mitkä siteet ovat olennaisia ja miten kausi lasketaan, on käsitelty kolmen vuoden säännön oppaassa ja laskurissa — tämä opas keskittyy menettelyyn: vaatimukseen, sen ajoitukseen ja selvityksiin.
Muuttovuoden ja kolmen sitä seuraavan vuoden jälkeen käännetty näyttötaakka päättyy, ja Suomen kansalainen katsotaan lähtökohtaisesti rajoitetusti verovelvolliseksi ilman näyttöä siteiden katkeamisesta. Verohallinto ei silti yleensä vahvista rajoitettua verovelvollisuutta oma-aloitteisesti: sitä on vaadittava veroilmoituksella tällöinkin.
Muun kuin Suomen kansalaisen yleinen verovelvollisuus päättyy pääsääntöisesti jo siihen, että varsinainen asunto ja koti siirtyy pois Suomesta eikä oleskelu täällä ylitä kuutta kuukautta — kolmen vuoden sääntö ei häntä koske. Vaatimus tehdään silti samalla tavalla: pysyvän muuttoilmoituksen (DVV) lisäksi rajoitettua verovelvollisuutta on vaadittava muuttovuoden veroilmoituksella. Verohallinto on toisinaan esittänyt saman selvityspyynnön myös muulle kuin Suomen kansalaiselle, joten jäljempänä kuvatut selvitykset voivat tulla kysytyiksi kansalaisuudesta riippumatta.
Minkä vuoden veroilmoituksella vaatimus tehdään?
Vaatimus tehdään sen verovuoden veroilmoituksella, jonka aikana rajoitettu verovelvollisuus alkaa — ei siis välttämättä muuttovuoden ilmoituksella.
Alkamishetki määräytyy olennaisten siteiden katkeamisen mukaan. Jos muutto on pysyvä ja kaikki olennaiset siteet ovat katkenneet viimeistään muuttohetkellä, rajoitettu verovelvollisuus on verotuskäytännössä voitu vahvistaa muuttopäivästä alkaen. Jos siteet katkeavat vasta muuton jälkeen — esimerkiksi kun Suomen asunto myydään tai perhe muuttaa perässä — rajoitettu verovelvollisuus alkaa katkeamista seuraavan kalenterivuoden alusta: muuttohetkeä lukuun ottamatta se ei voi alkaa keskellä verovuotta. Ilman aikaisempaa katkeamista rajoitettu verovelvollisuus alkaa, kun muuttovuosi ja kolme sitä seuraavaa vuotta ovat kuluneet — eli neljännen muuttovuotta seuraavan vuoden alusta.
Verohallinnon ohjeen esimerkki. Henkilö muuttaa Suomesta pysyvästi ulkomaille 1.6.2022. Suomeen jää asunto ja perhe. Asunto myydään ja perhe muuttaa perässä 1.10.2022, jolloin kaikki olennaiset siteet katkeavat. Rajoitettu verovelvollisuus alkaa 1.1.2023, ja vaatimus tehdään vuodelta 2023 annettavassa veroilmoituksessa — ei vielä muuttovuoden 2022 ilmoituksessa.
Vaatimus ratkaistaan verotuspäätöksellä, kun verovuoden verotus toimitetaan — käytännössä aikaisintaan verovuotta seuraavan vuoden kesällä tai syksyllä. Verovuoden aikana ennakkoperintä hoidetaan lähdeverokortilla tai verokortilla (osio 05); sitovan päätöksen etukäteen saa vain ennakkoratkaisulla (osio 07).
Näin vaatimus tehdään: OmaVero tai lomake 50A
Vaatimus esitetään veroilmoituksella: OmaVerossa sen antamisen yhteydessä tai lomakkeella 50A. Vaatimuksen tueksi esitetään selvitys muuton pysyvyydestä ja olennaisten siteiden katkeamisesta (osio 04) sekä yleensä uuden asuinvaltion veroviranomaisen asuinpaikkatodistus (osio 06).
Jos edellytykset eivät vielä täyty tai Verohallinto ei hyväksy vaatimusta, sen voi esittää uudelleen myöhemmän vuoden veroilmoituksella, kun siteet ovat katkenneet tai näyttö on täydentynyt. Verotus toimitetaan vuosittain, joten verosopimuksen mukaista asumista on vaadittava jokaisen vuoden veroilmoituksella, kunnes rajoitettu verovelvollisuus on vahvistettu (osio 06).
Verohallinnon vaatima selvitys
Verohallinnon ohjeessa on lueteltu esimerkkeinä seikat, joista rajoitettua verovelvollisuutta vaativan tulee esittää selvitys. Selvitys on tarkoituksenmukaista liittää veroilmoitukseen heti vaatimuksen liitteeksi:
01Muuton pysyvyys ja syyt
Maastamuuton on oltava pysyvä: tilapäinen oleskelu ulkomailla — esimerkiksi työkomennus, opiskelu tai sairaanhoito — ei johda rajoitettuun verovelvollisuuteen. Pysyvyys arvioidaan muuttohetken tilanteesta: muuton on tuolloin oltava tarkoitettu pysyväksi, vaikka elämäntilanne ja suunnitelmat voivat myöhemmin muuttua. Muutto, jonka tarkoituksena on vain realisoida verotettava tulo ja palata pian, ei täytä pysyvyysedellytystä.
Muuttopäivä ja muuton toteutuminen osoitetaan esimerkiksi väestötietojärjestelmän otteella ja matkalipuilla. Selvitä vaatimuksessa myös muuton pääasialliset syyt.
02Pysyvä asunto ulkomailla
Kauppakirja tai vuokrasopimus uuden asuinvaltion asunnosta. Verohallinto on pääsääntöisesti edellyttänyt toistaiseksi voimassa olevaa tai vähintään 12 kuukauden vuokrasopimusta. Tarvitset omaksi kodiksi sopivan vakituisen asunnon, jossa olet kirjoilla uudessa kotimaassa — loma-asunto tai lyhytaikainen vuokraus, kuten Airbnb-majoitus, ei riitä.
Selvitä myös, milloin asunnon hallinta on siirtynyt sinulle ja mistä päivästä alkaen olet asunut siinä vakituisesti.
03Suomen kodista luopuminen
Omistusasunnosta kauppakirja myynnistä, vuokra-asunnosta kirjallinen irtisanomisilmoitus. Entinen koti lakkaa olemasta olennainen side vasta, kun sekä omistusoikeus että hallinta ovat siirtyneet. Järjestelyt, joissa entinen koti myydään lähipiirille — omalle yhtiölle tai sukulaiselle — tai joissa asunnon hallinta jää muutoin tosiasiassa verovelvolliselle, ovat Verohallinnon valvonnan kohteita ja voivat estää rajoitetun verovelvollisuuden kolmen vuoden säännön soveltuessa.
Verohallinto tiedustelee usein myös muuttokuormasta ja Suomeen jäävästä irtaimistosta — muuttokuorman on oltava ajallisesti linjassa muuttoajankohdan kanssa. Säilytä siitä kuitti tai muu selvitys.
04Suomeen jäävä omaisuus
Erittele, mitä omaisuutta Suomeen jää ja mihin käyttöön: sijoitusasunnot (myynnissä, vuokrattavana tai vuokrattuna), kiinteistöt, liike- ja toimistotilat, yhtiöomistukset, arvopaperit ja pankkitilit. Passiivinen sijoitusvarallisuus ei lähtökohtaisesti ole olennainen side KHO 2004:6 — omaan käyttöön jäävä asunto sen sijaan on. Huomaa kiinteistöjen ero: Verohallinnon ohjeen tulkinnan mukaan muu asuinkiinteistö kuin kesämökki on useimmiten olennainen side myös ulkopuoliselle vuokrattuna, vaikka se ei olisi koskaan ollut oma kotisi (ks. kolmen vuoden säännön opas).
05Perhesuhteet
Perheen asuinpaikka muuton jälkeen. Suomeen jäävä puoliso tai alaikäinen lapsi on lähtökohtaisesti olennainen side. Puolisoiden olennaiset siteet arvioidaan kummankin osalta erikseen.
06Sosiaaliturva
Kelan todistus Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan päättymisestä. Todistuksen voi tilata OmaKela-asiointipalvelusta.
07Asuinpaikkatodistus
Uuden asuinvaltion veroviranomaisen todistus siitä, että olet siellä verovelvollinen maailmanlaajuisista tuloistasi. Todistuksen saaminen voi kestää — vaatimusta tai ennakkoratkaisuhakemusta voidaan täydentää sillä myöhemmin. Todistuksesta ja lomakkeesta 6132 tarkemmin osiossa 06.
08Työskentely Suomessa
Selvitys siitä, ettet muuton jälkeen työskentele etkä harjoita elinkeinotoimintaa Suomessa — esimerkiksi työsuhteen irtisanomisilmoitus taikka selvitys toiminimen tai osakeyhtiön aktiivisen toiminnan lopettamisesta.
Selvitä myös hallitusjäsenyydet ja muut tehtävät suomalaisissa yhtiöissä: hallituksen jäsenyys omistetussa yhtiössä ei automaattisesti tarkoita liiketoiminnan harjoittamista Suomessa, jos tehtävä ei edellytä säännöllisiä Suomessa käyntejä eikä aktiivista toimintaa täällä KHO 2021:172. Pelkkä osakeomistus yhtiössä, jonka toimintaan et osallistu, ei lähtökohtaisesti ole olennainen side.
09Oleskelu Suomessa ja uudessa kotimaassa
Suomessa oleskelun määrä muuton jälkeen. Yleinen suositus on rajoittaa oleskelu Suomessa alle 90 päivään vuodessa matkapäivät mukaan lukien, jos se on mahdollista.
Selvitä myös oleskelu uudessa kotimaassa: Verohallinto kysyy sitä usein sekä rajoitettua verovelvollisuutta vahvistettaessa että jälkivalvonnassa, ja vahva suositus on yli 183 päivän vuosittainen oleskelu siellä. Matkapäiväkirja auttaa päivien dokumentoinnissa.
10Tulot
Erittele muuton jälkeiset tulot Suomesta ja ulkomailta tulolajeittain: Suomesta esimerkiksi vuokratulo, osingot ja korot, ulkomailta palkka-, yritys- ja sijoitustulot. Suomessa sijaitsevan kiinteistön ja asunto-osakkeen vuokratulot ja luovutusvoitot Suomi verottaa rajoitetusti verovelvolliseltakin.
Selvityksellä osoitetaan kaksi asiaa: että muutto on pysyvä ja ettei yksikään olennainen side ole jäänyt. Kokonaisharkinta koskee sitä, onko jokin seikka olennainen side — kauden aikana yksikin olennainen side estää rajoitetun verovelvollisuuden. Olennaisten siteiden testillä voit käydä oman tilanteesi osa-alueet läpi etukäteen.
Lähdeverokortti ja verokortti ennen päätöstä
Jos saat Suomesta lähdeveron alaisia tuloja — esimerkiksi osinkoja — voit hakea niitä varten lähdeverokorttia jo verovuonna OmaVerossa tai lomakkeella 6207a. Suomesta eläkettä saava voi vastaavasti hakea rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan verokorttia, ja verosopimustilanteessa ennakonpidätyksen alaisiin tuloihin voi hakea muutosverokorttia sillä perusteella, että Suomi ei enää ole verosopimuksen mukainen asuinvaltiosi.
Kortti ei kuitenkaan ole päätös verovelvollisuusasemasta. Lähdeverokortti tai eläkkeensaajan verokortti vaikuttaa vain ennakkoperintään: lopullinen päätös rajoitetusta verovelvollisuudesta tehdään vasta verotuksen toimittamisen yhteydessä. Päätös verosopimuksen mukaisesta asuinvaltiosta tehdään samoin verotuksen toimittamisen yhteydessä taikka lähdeveron määräämistä tai palautusta käsiteltäessä.
Verosopimuksen mukaista asumista vaaditaan usein samalla
Rajoitettu verovelvollisuus ja verosopimuksen mukainen asuinvaltio ovat kaksi eri kysymystä. Ensimmäinen ratkaistaan Suomen sisäisen lain (TVL) mukaan, jälkimmäinen Suomen ja uuden asuinvaltion verosopimuksen mukaan. Jos molemmat valtiot pitävät sinua sisäisen lainsäädäntönsä mukaan kyseisessä valtiossa asuvana, verosopimuksen tie-breaker-määräykset ratkaisevat, kumpi on sopimusta sovellettaessa asuinvaltiosi — toiselle valtiolle jää verotusoikeus vain lähdevaltiona eli oikeus verottaa sieltä saatuja tuloja sopimuksen rajoissa.
Molemmat vaatimukset tehdään samalla tavalla veroilmoituksella (OmaVero tai lomake 50A) ja pitkälti samalla selvityksellä, joten ne on käytännössä usein tarkoituksenmukaista esittää yhdessä: ensisijaisesti vaaditaan rajoitettua verovelvollisuutta ja toissijaisesti — jos olennaisia siteitä katsotaan vielä jääneen — verosopimuksen mukaista asumista uudessa asuinvaltiossa. Tällöin Suomen verotusoikeus rajautuu lähdevaltion oikeuksiin, vaikka yleinen verovelvollisuus jatkuisi.
Verosopimuksen mukaista asumista vaadittaessa tärkein liite on asuinpaikkatodistus: uuden asuinvaltion veroviranomaisen todistus siitä, että se pitää sinua verosopimusta sovellettaessa siellä asuvana. Todistuksen voi pyytää Suomen lomakkeelle 6132, mutta myös asuinvaltion veroviranomaisen oma todistus käy. Pelkkä rekisteröityminen väestörekisteriin ei riitä.
Huomaa, että useissa Suomen verosopimuksissa on ympätty kolmen vuoden sääntö, jonka perusteella Suomi säilyttää verotusoikeutensa tavallista laajempana, vaikka verosopimuksen mukainen asuinvaltio siirtyisi tie-breakerissa uuteen valtioon jo aikaisemmin. Maakohtaiset tiedot ovat kolmen vuoden säännön oppaassa ja maaoppaissa.
Sitovan päätöksen saa etukäteen vain ennakkoratkaisulla
Verotuspäätös tulee vasta jälkikäteen. Jos verotusasema on tarpeen ratkaista sitovasti etukäteen — esimerkiksi ennen merkittävää luovutusta — ainoa keino on Verohallinnon maksullinen ennakkoratkaisu VML 85 §.
Lainvoimaista ennakkoratkaisua noudatetaan, jos todelliset olosuhteet vastaavat hakemuksessa kuvattua tilannetta. Ennakkoratkaisua ei kuitenkaan sovelleta viran puolesta: sen noudattamista on vaadittava — veroilmoituksella tai, jos saat Suomesta lähdeveron alaisia tuloja, lähdeverokorttihakemuksella. Hakemuksen voi jättää, vaikka asuinpaikkatodistusta ei vielä olisi: hakemusta täydennetään todistuksella myöhemmin, tai päätös voidaan pyytää ehdollisena todistuksen saamiselle.
Ennakkoratkaisunkin jälkeen rajoitettu verovelvollisuus vahvistetaan lopullisesti vasta verotuksen toimittamisen yhteydessä. Verohallinto voi tällöin pyytää lisätietoja — esimerkiksi oleskelusta Suomessa, uudessa kotimaassa ja kolmansissa maissa, käytössä olevista asunnoista, työstä, liiketoiminnasta ja muista olennaisista siteistä — varmistaakseen, että hakemuksessa esitetty on toteutunut.
Hakemuksen sisältö, käsittelyaika ja päätöksen lainvoima on käsitelty maastamuuton verotuksen perusoppaan osiossa Statuksen vaatiminen ja ennakkoratkaisu sekä Verohallinnon ohjeessa Ennakkoratkaisuhakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös.
Usein kysyttyä
↳Minkä vuoden veroilmoituksella rajoitettua verovelvollisuutta vaaditaan?
Sen verovuoden veroilmoituksella, jonka aikana rajoitettu verovelvollisuus alkaa. Jos muutto on pysyvä ja kaikki olennaiset siteet ovat katkenneet viimeistään muuttohetkellä, vaatimus tehdään muuttovuoden veroilmoituksella. Jos siteet katkeavat vasta muuton jälkeen, rajoitettu verovelvollisuus alkaa katkeamista seuraavan kalenterivuoden alusta, ja vaatimus tehdään vasta sen vuoden veroilmoituksella. Vaatimuksen voi tehdä OmaVerossa tai lomakkeella 50A.
↳Onko lähdeverokortti päätös rajoitetusta verovelvollisuudesta?
Ei ole. Lähdeverokortti ja rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan verokortti vaikuttavat vain verovuoden ennakkoperintään. Lopullinen päätös verovelvollisuusasemasta tehdään vasta verotuksen toimittamisen yhteydessä verotuspäätöksellä. Sitovan päätöksen etukäteen saa vain maksullisella ennakkoratkaisulla, jonka noudattamista on erikseen vaadittava (osio 07).
↳Mikä asuinpaikkatodistus on ja mistä sen saa?
Asuinpaikkatodistus on uuden asuinvaltion veroviranomaisen antama todistus siitä, että olet kyseisessä valtiossa verovelvollinen maailmanlaajuisista tuloistasi tai että valtio pitää sinua verosopimusta sovellettaessa siellä asuvana. Todistuksen voi pyytää Suomen lomakkeelle 6132, mutta myös asuinvaltion veroviranomaisen oma todistus käy. Pelkkä merkintä väestörekisterissä tai oleskeluoikeuden rekisteröinti ei ole asuinpaikkatodistus.
↳Voiko rajoitettua verovelvollisuutta ja verosopimuksen mukaista asumista vaatia samalla kertaa?
Voi, ja käytännössä se on usein tarkoituksenmukaista. Molemmat vaatimukset esitetään veroilmoituksella ja pitkälti samalla selvityksellä. Jos olennaisia siteitä katsotaan vielä jääneen eikä rajoitettua verovelvollisuutta vahvisteta, verosopimuksen mukainen asuminen uudessa asuinvaltiossa rajaa silti Suomen verotusoikeuden lähdevaltion oikeuksiin verosopimuksen mukaisesti (osio 06).
↳Mitä tapahtuu, jos Verohallinto ei hyväksy vaatimusta?
Yleinen verovelvollisuus Suomeen jatkuu, ja maailmanlaajuiset tulot on edelleen ilmoitettava Suomeen. Verotuspäätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella, ja vaatimuksen voi esittää uudelleen myöhemmän vuoden veroilmoituksella, kun olennaiset siteet ovat katkenneet tai näyttö on täydentynyt. Toissijainen vaatimus verosopimuksen mukaisesta asumisesta voi tästä huolimatta rajoittaa Suomen verotusoikeutta (osio 06).
Aiheeseen liittyvät oppaat
- Kolmen vuoden sääntö — mitkä siteet ovat olennaisia ja milloin näyttövelvollisuus päättyy
- Maastamuuton verotus — perusopas Suomen säännöistä
- Yli kuuden kuukauden oleskelu Suomessa — milloin pelkkä oleskelu tekee yleisesti verovelvolliseksi
Työkalut: olennaisten siteiden testi · kolmen vuoden säännön laskuri · matkapäiväkirja
Huomasitko virheen tai puutteen tässä oppaassa? Kerro siitä — tämä on beta, ja jokainen korjaus parantaa julkaisua.